• Etusivu
  • Rakentaminen

Terveellä talolla on kuivat jalat

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.11.2023
20161_45137.jpg

Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on ehdottoman tärkeää sekä rakennukselle että sen asukkaille. Salaoja kerää maassa olevan veden pois perustusten luota. Tarvittaessa se varmistaa myös, ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa. Putkiston huoltoa varten tarvitaan salaojakaivo joka toisessa mutkakohdassa. Salaojakaivo sijoitetaan rakennuksen jokaiseen nurkkaan. Sadevesiviemäri johtaa katolta valuvat sadevedet pois, jotta ne eivät keräänny lammikoiksi pihalle ja muodosta uhkaa perustusten ja kellarien kuivuudelle. Sadevesiviemärit alkavat heti kourujärjestelmään kuuluvien syöksytorvien alta. Niiden väliin sijoitetut rännikaivot siivilöivät ensin suurimmat roskat pois.

Piha-alueen nopea kuivuminen keväällä ja sateiden jälkeen varmistetaan sijoittamalla sopivaan paikkaan siiviläkannella varustettu sadevesikaivo. Se viemäröidään suoraan perusvesikaivoon. Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon. Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä oleva padotusventtiili varmistaa, että tulvatilanteissakaan vedet eivät pääse nousemaan salaojien kautta takaisin talon perustuksiin. Perusvesikaivosta vedet viemäröidään edelleen joko kunnalliseen sadevesiviemäriin tai läheiseen avo-ojaan tai imeytetään esimerkiksi kivipesän kautta tontin maaperään. Toimiva kuivatus suojaa talon rakenteet kosteus-, home- ja routavaurioilta sekä estää tulvat kellarissa ja lammikot ja keväiset jäätiköt kulkuväylillä.

Salaojaputket ja asennus

Salaojaputken sijoitus.
Salaojaputken sijoitus.
© Uponor Suomi Oy

Salaojaputkeksi suositellaan ulkohalkaisijaltaan 110-millistä Uponor-tuplasalaojaputkea, jossa on kaksinkertainen seinämä. Sileä sisäpinta tehostaa virtausta ja aallotettu ulkokuori antaa suuren kuormituslujuuden. Suorat putket asettuvat tarkasti haluttuun kaltevuuteen ilman tukkeutumisherkkiä "taskuja". Peltosalaojituksessa käytettäviä PVC-muovisia, ohuita "kurkkuputkia" ei suositella rakennusten salaojitukseen. Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojituskerroksen, salaojasoran sisään. Kaivannon pohjalle levitetään aluksi noin 10 cm:n kerros salaojasoraa. Sen pinta tasoitetaan putken vieton mukaiseen kaltevuuteen (> 5 mm/m) ja poljetaan tiiviiksi.

Putket asennetaan paikalleen ja peitetään salaojasoralla. Myös putkien sivuille levitetty sora tiivistetään. Kaivannon lopputäyttöön käytetään yleensä kaivumaata, josta kivet on poimittu pois. Perusmuurin vieressä vettä läpäisevä kerros jatkuu lähes maan pinnalle asti. Jos rakennuksessa on maan pinnan alapuolella sijaitsevia tiloja, perusmuurin ulkopuolen vesieristyksestä on huolehdittava. Pintarakenteiden avulla vähennetään sadevesien imeytymistä perustuksen viereen. Pintamaa ja sen alle levitetty tiivis maakerros tai muovikalvo tehdään talosta poispäin viettäväksi. Suositeltava vähimmäiskaltevuus on 1:50.

Routaeristyslevyt suojaavat niin perusmaata kuin talon perustusta ja kuivatusputkistoa jäätymiseltä. Perusmaan sekoittuminen karkeaan salaojasoraan estetään tarvittaessa suodatinkankaalla tai -soralla.

Salaojan tarkastuskaivot

Salaojan tarkastuskaivoiksi asennetaan esimerkiksi Uponor Salaojakaivot SOK 315. Ne toimivat huoltopisteinä, joiden kautta salaojat voi tarvittaessa huuhdella. Kaivo tarvitaan vain joka toisessa nurkkakohdassa, koska kustakin kaivosta voidaan huoltaa sekä tuleva että lähtevä putkiosuus.

Sadevesiviemärit ja asentaminen

Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 50-100 m3 sade- ja sulamisvesiä, joita ei saa johtaa salaojaan. Jos näin tehtäisiin, rankkasateella täyttyvät salaojat alkaisivat työntää vettä talon perustuksiin, eli putkisto toimisi juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Sadevesiputken sijoittaminen.
Sadevesiputken sijoittaminen.

Rännikaivo

Sadevesiviemäriksi asennettava Uporen 110-muoviputki on em. salaojan tapaan sisältä sileä ja päältä aallotettu PEH-putki. Työn helpottamiseksi salaoja- ja sadevesiputket kannattaa yleensä sijoittaa rinnakkain samalle arinalle ja samaan kaltevuuteen, min. 5 mm/m. Jos perusmuuri on korkea ja salaoja syvällä, sadevesiviemäri voidaan sijoittaa ylemmäksi. Painumien ehkäisemiseksi täyttömaa putken alla on silloin tiivistettävä erityisen huolellisesti. Sadevesikourujen syöksytorven kohdalla sadevesiviemäri nostetaan lähelle maan pintaa. Sen päähän, heti syöksytorven alle, asennetaan rännikaivo, joka toimii roskien erottimena ja putkiston huoltoaukkona.

Pihan kuivattaminen

Piha-alueella ja ajotiellä virtaavat sade- ja sulamisvedet ohjataan kallistusten avulla Siiviläkannelliseen sadevesikaivoon, joka puolestaan liitetään Uporen -putkilla perusvesikaivoon. Sadevesikaivo tehdään Uponor 315 -kaivosta poraamalla sen kannen syvennykset auki. Kaivon kansi ei ole tarkoitettu autoliikenteen alle, mikä pitää ottaa huomioon kaivon paikkaa valittaessa. Liikennöidylle piha-alueelle sopii Uponor sadevesikaivo 560/150, jossa on teleskooppinen kansisto. Valurautaisen kansiston kuormituskestävyys on 40 tn.

Rännikaivo.
Rännikaivo.
© Adobe Stock

Salaoja- ja sadevesien purku

Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia putkiaan myöten yhteiseen perusvesikaivoon. Jotta viemärivedet eivät tulvatilanteissa pääse nousemaan salaojiin, salaojaliittymään kaivon sisälle asennetaan takaisinvirtauksen estävä padotusventtiili. Perusvesikaivosta vedet johdetaan esimerkiksi keräilysäiliöön, kunnan sadevesiviemäriin tai avo-ojaan tai imeytetään maahan hulevesitunnelin tai kasettien kautta. Avo-ojaan tai vesistöön johdettaessa eläinten pääsy putkeen estetään laskuaukon suojaläpällä.

Sekä salaoja- että sadevesiputkiston pitää toimia myös talvella. Erityisesti keväällä, kun maa on jäässä ja lumet sulavat, kuivatusputkistojen pitää hoitaa tehtävänsä. Perusmuurin vieressä routaeristys suojaa putkia jäätymiseltä. Muuallakin, missä suojaavaa lumipeitettä ei poisteta, putkien routasyvyydeksi riittää Etelä- ja Keski-Suomessa tavallisesti noin 0,8-1 m. Jäätymiselle alttiissa paikoissa putket suojataan eristyslevyillä, jotta alhaaltapäin kohoava maan lämpö kykenee estämään putkien ja niitä ympäröivän maan jäätymisen.

Putkiston huolto

Tavallisin huoltotoimenpide on roskien poistaminen tarvittaessa rännikaivojen pohjalta. Silloin tällöin kaivojen lietepesään kertynyt sakka kauhotaan pois. Jos ylimääräinen märkyys tai pinnan nousu salaojakaivossa kertoo tukkeumasta, putki avataan salaojien huoltoon tarkoitetulla painehuuhtelukalustolla.

Rakentaminen
viemäröinti
sadevesijärjestelmät
salaojat
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202110_73276.jpg
Kiinteistön omistaja on vastuussa hulevedestä ja sen hallinnasta
Hulevesi on taatusti tuttu sanana, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Erityisesti syksy ja sen mukanaan tuomat sateet aiheuttavat vesien kertymistä pihoille ja piha-alueille, varsinkin jos pihat ovat asfaltoituja tai muuten pinnoitettu materiaalilla, joka ei läpäise vettä. Ilmiö korostuu myös keväisin sulamisvesien aikaan. Myös rakennusten perustusten kuivatusvedet luetaan hulevesiin, vaikka ne eivät suoraan hulevettä olekaan.Miten ylimääräisestä vedestä sitten päästään eroon?
Salaoja-asennus
Näin asennat salaojat oikein. Katso video!
Salaojien tarkoitus on johtaa vesi pois rakennuksen läheisyydestä. Mikäli salaojia ei ole, päätyy liiallinen vesi rakennukseen, ja tällöin rakenteisiin kertyy ylimääräistä kosteutta. Salaojien ja salaojituskerroksen sijoituspaikka on rakennuksen ulkopuolella, sen ympärillä. Kun salaojaputken sijaintia määritellään suhteessa viereiseen seinäanturaan tai vaihtoehtoisesti matalaan perustettuun perusmuuriin, tulee salaojaputken kokonaisuudessaan olla seinäanturan alapuolella. Joka tapauksessa salaojat tulee sijoittaa niin syvälle maahan, että ne eivät pääse talvisin jäätymään.
20087_12028.jpg
Kastellin Aika 188 - kodista turvallinen kasvuympäristö
Kastellin messukoti kuuluu suosittuun AIKA-mallistoon, josta löytyy eri kokoisia ratkaisuja perheen tarpeisiin. AIKA-malliston suunnittelussa arkkitehtien laaja kokemus on yhdistetty uusimpaan tietouteen lasten turvallisesta ja virikkeellisestä kasvuympäristöstä. Runsaat säilytystilat, muunneltavuus sekä makuuhuoneiden sijoittelu ja monikäyttöisyys ovat tunnusomaista Kastellin AIKA-malleille.Messutalon sisustussuunnittelusta on vastannut sisustussuunnittelija (SI) Virpi Illman. Talo on suunniteltu vastaamaan menevän, kolmilapsisen perheen tarpeita. Pohjaratkaisun suunnittelussa on esimerkiksi kiinnitetty huomiota perheenjäsenten vuorovaikutuksen lisäämiseen. Sisustusratkaisuilla puolestaan on haluttu tuoda helppoutta elämiseen ja arjen pyörittämiseen.
20132_33899.jpg
Mikä lämmitysratkaisu sopii sinulle parhaiten?
Se riippuu luonnollisesti useista eri tekijöistä: kuinka suuri talosi on, missä päin maata se sijaitsee, rakennatko uutta, vaihdatko vanhan kattilan vai säilytätkö sen, jne. Tästä näet hieman yksinkertaistettuna, mikä täyttää parhaiten sinun tarpeesi. Tarkempia neuvoja ja ehdotuksia saat lähimmältä NIBE-jälleenmyyjältä.
20162_45396.jpg
Tyytyväinen maalämpöasiakas
Aki Kurri on todella tyytyväinen. Vaihdettuaan öljylämmitysjärjestelmänsä maalämpöön perhe on säästänyt lämmitysenergialaskuissaan huikeat 75 %.Odotin sellaista 50 prosentin säästöä ja 65 olisi ollut jo erittäin hyvä. Toteutuneet 75 % ovat kyllä ylittäneet hurjimmatkin odotukset, Aki Kurri hymyilee.Huima tulos ei perustu myöskään mihinkään epämääräiseen mutu-tuntumaan. Perheen Lämpöässä T10:n tuottavuutta on mitattu tarkkaan aina sen asennuksesta saakka toukokuussa 2011.Perhe asuu vuonna 1987 rakennetussa tiiliverhoillussa omakotitalossa tuusulalaisella pientaloalueella. Tilaa talossa on lapsiperheelle mukavat 156 m² ja upea piha ylellisen suuri. Emännällä on selvästi sekä näkemystä että melkoisen vihreä peukalo.
Anniina Savisalo talo
Talonrakentamisen tarinoita: Näin Anniina valitsi kestävän kehityksen mukaisesti lämmitysjärjestelmän uuteen kotiinsa
Mikä lämmitysratkaisu olisi paras meidän kotiimme? Kysymys askarruttaa monia, sillä kodin ja käyttöveden lämmittäminen on merkittävässä osassa asumisviihtyvyyttä – puhumattakaan käyttökustannuksista. Asia koskee niin kodin jo olemassa olevan lämmitysratkaisun uusijoita kuin rakenteilla olevaan kotiin lämmitysratkaisua miettiviä.Tässä artikkelissa tutustumme miten ensi kertaa omaa kotiaan rakentava Kaarinalainen Anniina Savisalo päätyi valitsemaan maalämpöpumpun uuden CLT-rakenteisen kotinsa lämmitysjärjestelmäksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton