• Etusivu
  • Remontti

Rintamamiestalon lisäeristäminen

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Saint-Gobain Finland Oy / ISOVER
Päivitetty 16.10.2024
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Vanhan pientalon lämmitysenergian kulutusta voidaan pienentää merkittävästi rakennuksen tiiveyttä lisäämällä ja lämmöneristyskerrosta paksuntamalla. Vedon tunteen poistuessa myös asumismukavuus kasvaa. Julkisivuremontin yhteydessä lämmöneristyksen lisääminen on varsin vaivaton toimenpide.

Hiljaa hyvä tulee

Tom Tapanila teki rintamamiestaloonsa energiaremontin – seinä kerrallaan. Lopputuloksena on viihtyisämpi, vedoton talo ja huomattavasti pienentynyt energialasku. Tom perheineen asuu sinisessä, viehättävässä puutalossa Tuusulassa, aivan Hyrylän keskustan läheisyydessä. Rintamamiestyyppinen talo on rakennettu 1950-luvun puolivälissä.

Tom alkoi remontoida taloa pikkuhiljaa 2000-luvun alussa. Alunperin 80-neliöiseen taloon rakennettiin 25 m2 laajennusosa ja sisätilat laitettiin uuteen uskoon. Viimeisenä vuorossa olivat julkisivut ja niiden yhteydessä lämmöneristyksen parantaminen. Myös julkisivuremontti toteutettiin vähitellen, seinä kerrallaan. Syynä tähän ei ollut niinkään työn hankaluus, vaan ajanpuute. Tom tahtoi tehdä remontin itse, mutta työkiireet pilkkoivat urakan pieniin osiin.

Tom suunnitteli projektin huolella. Tavoitteena oli asumismukavuuden ja energiatehokkuuden parantamisen lisäksi talon ulkoasun säilyttäminen oikean henkisenä.

Purut pois, tilalle energiatehokkaammat eristeet

Rintamamiestalon katossa oli alkuperäinen konesaumapelti ja ulkoseinissä 1970-luvulla asennetut Mineriitti-levyt. Mineriitti-verhous oli asennettu alkuperäisen vaakapaneelin päälle. Julkisivua korjattaessa vanhat rakenteet purettiin pois aina seinän sisäosan vinolaudoitukseen saakka.

Alkuperäinen eriste, noin 100 mm kerros kuivaa sahanpurua, valutettiin jätesäkkeihin ja vietiin kaatopaikalle. Poistettu sahanpuru korvattiin runkotolppien väliin asennetulla ISOVER KL-33 100 mm:n mineraalivillakerroksella. Rungon päälle asennettiin lopuksi 50 mm:n yhdistetty tuulensuoja ja lämmöneriste ISOVER RKL-31 Facade sekä lopuksi tietysti uusi ulkoverhous.

Yläpohjan lisäeristys toteutettiin kattoremontin yhteydessä. Kattorakennetta korotettiin hieman, jotta lisäeristykselle saataisiin riittävästi tilaa. Korotus pidettiin maltillisena, jotta talon ulkonäkö ei muuttuisi. Yläpohjasta löytyi 125-150 mm purueristettä. Se poistettiin ja korvattiin mineraalivillalla. Yläpohjan vinoille osuuksille asennettiin pehmeää mineraalivillaa 200 mm ja keskiosalle 300 mm.

Uudeksi vesikatoksi asennettiin Monierin kiiltävän musta Hollander-savikattotiili. Lisäksi sisäremonttia tehdessä yläpohjan sisäpintaan asennettiin 25 mm:n yhdistetty höyrynsulku ja lämmöneriste ISOVER AluLiner.

Veto poistui, sähkölasku pieneni

Tapanilan perhe huomasi energiaremontin vaikutukset nopeasti, kun vedon tunne hävisi. Vanhassa talossa veto on yleinen riesa. Rakenteet eivät ole riittävän tiiviit, joten niiden läpi hallitsemattomasti tuleva korvausilma tuntuu vetona, vaikka sisätiloja kuinka lämmitettäisiin. Tapaniloiden talon rakenteiden tuulenpitävyys kohentui lisäeristämisellä ja uudella tuulensuojalla huomattavasti.

Energiaremontin tulokset ovat näkyneet myös sähkölämmitteisen talon sähkölaskussa. Sähkönkulutus on laskenut, uudesta lisäsiivestä huolimatta. – Säästö on 2000 – 4000 kWh:n luokkaa vuositasolla, Tom laskee.

Asukkaiden toiminta ja sääolosuhteet vaikuttavat toki aina talon energiankulutukseen. – Jos energiaremontin jälkeen vaikka ryhdytäänkin lämmittämään sähkösaunaa entistä useammin, käyttösähkön kulutuksen lisääntyminen vähentää kokonaissäästöä, Tom selventää.

On muistettava myös säätää rakennuksenlämmitys vastaamaan parantunutta lämmöneristystä. Varsinainen energiankulutuksenseuranta energiaremontin jälkeen on hyvä ajoittaa useammalle vuodelle.

Yleensä vanhoissa taloissa 50-100 mm lisäeristyskerros ei vielä vaikuta liikaa rakennuksen ulkonäköön, mutta energiatehokkuuteen huomattavan paljon. Lisäeristys kannattaa tehdä vähintään 50 mm:n eristevahvuudella. Hyötyä saadaan enemmän kuin ohuemmilla eristepaksuuksilla, mutta työmäärä on sama asennat sitten 25 mm:n tai 50 mm:n eristeen. Lisäksi myös alkusyksystä vuonna 2013 astuneiden korjausrakentamisen määräysten mukaan, tulee luvanvaraisessa korjaushankkeessa rakennuksen energiatehokkuutta parantaa ja seinän lisäeristäminen (U-arvon puolitus) on yksi esitetyistä vaihtoehdoista.

Info

Info

  • Julkisivu: Puuverhoilu
  • Rakentamisen ajankohta: 5 vuotta
  • Kustannukset: Eristemateriaalit 3000-3500 euroa
  • Rakenneosien U-arvot:
    • Yläpohja: Vanha 0.58 W/m2K, uusi 0.16 W/m2K
    • Ulkoseinä: Vanha 0.60 W/m2K, uusi 0.22 W/m2K
Saint-Gobain Finland Oy / ISOVER
Remontti
asuminen
eristys
koti
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201911_61502.jpg
Pinta on usein vain pintaa
Jos sitä jää vain tuijottamaan asioita pintapuolisesti, jää moni asia huomaamatta. Sillä pinta on vain pintaa. Elämän karaisemaa, kokemusten kovettamaa. Pintaa, jonka alle kätkeytyy kokonainen maailma. Sillä tärkeintähän on aina se, mitä löytyy pintaa syvemmältä. Koska siellä lämpökin on. Pinnan alla.
jani niemi haastattelussa isover insunsafen asennuksesta rintamamiestaloon
Rintamamiestalon lisäeristys – näin se toteutettiin
Rintamamiestalo, tuo monille niin tuttu, on useille haaveiden listalla. Oman haaveensa talonhankinnasta toteutti vuonna 2021 Jani Niemi. 1950-luvulla rakennettu kolmikerroksinen omakotitalo koki melkoisen remontin, yksi kannattavimmista remonteista oli lisäeristäminen.
Jääpuikkoja omakotitalon räystäällä
Miksi jääpuikkoja roikkuu räystäällä?
Nuo kauniit ja kimaltavat luontoäidin luomukset, jääpuikot, voivat kertoa terävällä kielellään yläpohjan eristeongelmasta. Jääpuikot voivat olla merkki eristeiden riittämättömyydestä tai jostain rakennusfysikaalisesta ongelmasta. Olemattomat tuuletusraot eivät päästä kattoa tuulettumaan kunnolla, jolloin kosteus voi tiivistyä katon alapintaan. Yläpohjan vuosikymmenet palvelleet eristeet eivät enää vastaa nykynormeja, jolloin lämpö karkaa harakoille. Oikein suunniteltu rakenne pitää lämmön sisällä ja kosteuden poissa rakenteista.Antaa harakoiden hytistä katonharjalla.
20235_81861.jpg
1700-luvun talon ullakon lisäeristys toteutettiin vanhan talon ehdoilla
Ruotsin Smålandissa, Bråbyn kylässä, kohoaa kaunis punainen rakennus. Kyseessä on vanha, 1700-luvun lopulla rakennettu hirsitalo, jossa Hellströmin viisihenkinen perhe asuu ja elää. Kotia on remontoitu ulkopuolelta ja nyt on tullut aika remontoida myös kodin sisätiloja. Ensimmäiseksi remonttiprojektiksi valittiin ullakko.
avoimet takkaluukut
Erinomainen yhdistelmä kylmyyttä vastaan: tiilipiippu ja varaava tulisija
Tiili, tuo satoja vuosia vanha rakennusmateriaali osoittaa hyödyllisyytensä ja erinomaiset ominaisuutensa myös tänä päivänä. Puhtaista luonnonmateriaaleista valmistettu tiili ei sisällä terveydelle haitallisia aineita ja on myös siksi turvallinen valinta.Paitsi selvänä kodin rakennusmateriaalina, on se paikallaan myös tulisijaa sekä piippua rakennettaessa. Lämmitysominaisuudet ovat tiilitulisijassa vertaansa vailla, sillä itse tiilessä lämmönjohtavuus on pieni, mutta lämmönvarauskyky on suuri.
20139_36146.jpg
Sadevesijärjestelmä ohjaa sadeveden hallitusti
Sadevesijärjestelmän tehtäväSadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Icopalin valikoimassa on kaksi ratkaisua sadevesien hallintaan: polyesteripinnoitetusta kuumasinkitystä teräksestä valmistettu Sadetar sekä muovinen Sadevesijärjestelmä.Lue lisää: Sadetar-sadevesijärjestelmä

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton