Radonalueelle tuulettuva alapohja
Asuntomessuilla Espoossa Jämerä-kivitalo sai allensa vankan elementtiperustuksen.
Radon on radioaktiivinen jalokaasu, joka on todettu ihmisen terveydelle haitalliseksi. Radon lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta. Suomalaisten pientalojen merkittävin radonlähde on maaperä ja täytesora, joista radon pääsee virtaamaan perustusten kautta asuntoon. Läpäiseville soramaille tehdyissä asunnoissa on keskimäärin selvästi korkeammat radonpitoisuudet kuin esimerkiksi savelle tai kalliolle tehdyissä taloissa. Rakennettaessa alueelle, jossa epäillään tai tiedetään esiintyvän radonia, on asia huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Yksinkertainen ratkaisu on oikeaoppisesti toteutettu tuulettuva alapohja. Lisätietoa radonista löytyy säteilyturvakeskuksen sivuilta, http://www.stuk.fi
Tuulettuva alapohja
Tuulettuva alapohja eli ns. "rossipohja" on perinteinen pientalon alapohjaratkaisu, joka voidaan toteuttaa puurakenteisena tai esimerkiksi ontelolaatoilla, jotka tarjoavat nykyaikaisen toteutusvaihtoehdon. Tuulettuva alapohja on erinomainen ratkaisu radonherkillä alueilla. Ryömintätilalla on myös muita hyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi talotekniset asennukset voidaan sijoittaa ryömintätilaan, jolloin niiden huolto- ja muutostöiden tekeminen helpottuu. Ryömintätilaan tehtävät talotekniikan asennukset mahdollistavat muutokset ja korjaustoimenpiteet ilman lattioiden auki repimistä.
Radon-kaasut taivaan tuuliin
Eräs tuulettuvan alapohjan eduista on terveydelle haitallisen Radon-kaasun ohjaaminen pois sisäilmasta varmasti ja helposti. Tuulettuvalla alapohjalla toteutetussa pientalossa radon-kaasu ei pääse tunkeutumaan huoneilmaan, vaan tuuletus puhaltaa radonin kirjaimellisesti "taivaan tuuliin". Edellytyksenä kuitenkin on ryömintätilan riittävä tuuletus, joka saadaan aikaan perusmuuriin tehdyillä tuuletusaukoilla.
Tuuletusaukkojen mitoitukseen vaikuttaa tuuletuksen toteutus ja rakennuspaikan tuuliolosuhteet. Suositus vaihtelee 0,5...4 promilleen pohjapinta-alasta laskettuna. Viimekädessä rakennussuunnittelija ratkaisee tarvittavan aukkojen määrän. Tuuletusaukkojen mitoituksessa on huomioitava säleikön aukkopinta-alaa pienentävä vaikutus.
Tuuletuksen tehostaminen ja mitoitus
Ryömintätilan tuuletusta voidaan tarvittaessa tehostaa rakennuksen keskiosaan sijoitetulla lämmöneristetyllä pystyhormilla, jolloin tuuletusaukkojen määrä voi olla pienempi. Perusmuuriin tehtävien tuuletusaukkojen koko riippuu myös rakennuksen sijainnista. Tuulisilla paikoilla voidaan käyttää mitoituksen pienempiä arvoja alkaen tuuletusaukkojen pienimmästä suositeltavasta arvosta, 5 cm² /m². Tuuletusaukot tulisi sijoittaa tasavälein rakennuksen pitkille sivuille. Reunimmaiset aukot sijoitetaan lähelle nurkkia, alle metrin etäisyydelle nurkasta. Radonin poistamisen lisäksi tuuletuksen tehtävänä on poistaa kosteutta ryömintätilasta. Kosteuskuormitusta voidaan vähentää myös huolellisella salaojituksella ja riittävällä sadevesien poistolla.
Nykyaikainen tuulettuva alapohja
Tuulettuva alapohja on vanha, hyväksi havaittu alapohjaratkaisu, jonka toteuttamiseen ontelolaatat ja perustuselementit tarjoavat nykyaikaisen vaihtoehdon. Perustusasioissa on viime vuosina törmätty kosteus- ja homeongelmiin. Lattiataso on pudotettu hyvin lähelle maanpintaa ja maaperästä nouseva kosteus on päässyt vaurioittamaan rakenteita. ParmaParel-ontelolaatoilla voidaan rakentaa taloon kantava alapohja, minkä alapuolelle jää tuuletettava ryömintätila. Tuuletusputkien tai -aukkojen kautta saatava korvausilma ja suunnitelmien mukaan toteutettu vedenpoisto (salaojat, sade- ja pintavedet) pitävät perustukset kuivina.
Elementtiperustukset soveltuvat talvirakentamiseen
Elementeistä rakennettava perustus sopii hyvin myös talvirakentamiseen, koska varsinainen valutyö tapahtuu sisällä kuivissa tehdastiloissa. Perustaminen käy nopeasti, sillä elementtiperustukset valmistuvat parhaimmillaan alle viikossa.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat