Miksi ilmanvaihto on tärkeää? 6 syytä, jotka näkyvät kodin sisäilmassa

Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda puhdasta ulkoilmaa tiloihin, joissa oleskellaan, ja poistaa ilmaa tiloista, joissa syntyy kosteutta, hajuja ja epäpuhtauksia. Käytännössä tuloilmaa tarvitaan erityisesti olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin. Poistoilmaa johdetaan pois esimerkiksi keittiöstä, pesuhuoneesta, saunasta, wc:stä, vaatehuoneesta ja kodinhoitohuoneesta.

Hengitysliitto tiivistää ilmanvaihdon tehtävän näin: ilmanvaihto poistaa sisäilmasta kosteutta sekä hiukkasmaisia ja kaasumaisia epäpuhtauksia ja tuo tilalle raikasta ulkoilmaa. Sama perusperiaate näkyy kodin toiminnassa joka päivä: likaisemmista ja kosteammista tiloista ilma poistuu, ja puhtaampiin oleskelutiloihin tuodaan uutta ilmaa.

Kosteutta syntyy jokaisessa kodissa. Suihku, sauna, pyykinpesu, pyykinkuivatus, ruoanlaitto, hengitys, hikoilu, huonekasvit ja lemmikit lisäävät sisäilman kosteutta. Jos kosteus ei poistu, se tiivistyy herkästi ikkunoihin, viileisiin nurkkiin ja rakenteiden kylmille pinnoille.

Pitkään jatkuva kosteusrasitus lisää mikrobikasvun ja kosteusvaurioiden riskiä. Siksi ilmanvaihdon pitää toimia erityisen hyvin pesutiloissa, saunassa, kodinhoitohuoneessa ja keittiössä. Uuden rakennuksen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevassa asetuksessa sisäilman kosteuden pitää pysyä sellaisissa arvoissa, ettei kosteus aiheuta kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai terveydellistä haittaa.

Jos kosteudenhallinta on artikkelin pääaiheena, ohjaa lukija syventävään juttuun: miksi sisäilman kosteus kannattaa pitää hallinnassa.

Tunkkainen ilma kertoo usein siitä, että ilma ei vaihdu riittävästi tilan käyttöön nähden. Ihmiset ja lemmikit tuottavat sisäilmaan hiilidioksidia, ja samalla sisäilmaan kertyy kosteutta, hajuja ja muita epäpuhtauksia.

Makuuhuone on hyvä esimerkki. Jos huoneessa nukkuu kaksi ihmistä ja ilmanvaihto on liian pienellä, aamulla ilma tuntuu helposti raskaalta. Ongelma korostuu tiiviissä talossa, jossa ilma ei enää vaihdu hallitsemattomasti rakojen kautta.

Ympäristöministeriön asetuksessa sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle on annettu suunnitteluarvo: hetkellinen pitoisuus saa olla suunniteltuna käyttöaikana enintään 800 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Tämä kertoo, miksi ilmanvaihdon pitää vastata tilan käyttöä eikä pelkkää neliömäärää.

Jos sisäilma tuntuu tunkkaiselta ja oireilu lisääntyy, syy ei aina löydy rakenteiden vauriosta. Myös ilmanvaihdon epätasapaino ja alipaine voivat kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan.

Ulkoilmassa on siitepölyä, katupölyä, pienhiukkasia ja muita epäpuhtauksia. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa tuloilma tuodaan sisään hallitusti suodattimien kautta. Suodatus vähentää ulkoa sisään kulkeutuvia hiukkasia ja parantaa sisäilman laatua erityisesti kaupunkialueilla, vilkkaiden teiden läheisyydessä ja siitepölykaudella.

Suodatus toimii vain, kun suodattimet ovat puhtaat ja oikeanlaiset. Tukkeutunut suodatin heikentää ilmavirtoja, lisää koneen rasitusta ja heikentää sisäilmaa. Siksi ilmanvaihtokoneen huolto ja suodattimien vaihto kuuluvat hyvän sisäilman perusasioihin.

Motiva ohjeistaa vaihtamaan ilmanvaihtokoneen suodattimet 1–2 kertaa vuodessa sekä puhdistamaan poistoilmaventtiilit ja lämmöntalteenottolaitteen kennon säännöllisesti.

Nykyiset ja korjatut talot ovat usein aiempaa tiiviimpiä. Tiiviys on energiatehokkuuden kannalta hyvä asia, mutta se tekee ilmanvaihdosta entistä tärkeämmän. Kun ilma ei vaihdu vuotokohtien kautta, sen pitää vaihtua hallitusti ilmanvaihtojärjestelmän kautta.

Toimivassa ilmanvaihdossa tulo- ja poistoilmavirrat ovat tasapainossa, siirtoilmareitit ovat avoinna ja venttiilit on säädetty oikein. Silloin ilma kulkee oleskelutiloista kohti poistoilmaventtiilejä, eikä kosteutta ja epäpuhtauksia jää seisomaan yksittäisiin huoneisiin.

Ilmanvaihdon suunnittelussa huomioidaan myös rakennuksen tiiviys, sisäiset kosteus- ja epäpuhtauskuormat, ulkoilman laatu, käyttö ja kunnossapito. Uudisrakentamisessa nämä kuuluvat suunnittelun lähtökohtiin. Jos olet rakentamassa tai tekemässä isoa remonttia, lue lisää pientalon ilmanvaihdon suunnittelusta.

Ilmanvaihtoa tarvitaan jatkuvasti, mutta sen tehoa ei tarvitse pitää samana kaikissa tilanteissa. Kun kotona ollaan, ilmanvaihto toimii normaaliteholla. Suihkun, saunomisen, pyykinkuivauksen, ruoanlaiton tai suuremman vierasmäärän aikana ilmanvaihtoa tehostetaan. Kun koti on tyhjillään, tehoa voidaan pienentää.

Tämä on energiansäästön kannalta tärkeä ero. Ilmanvaihtoa ei pidä sammuttaa, mutta sitä kannattaa käyttää tarpeen mukaan. Hengitysliitto ohjeistaa, ettei koneellista ilmanvaihtoa sammuteta ja että tehoa säädetään käyttäjämäärän sekä toiminnan mukaan.

Nykyaikaisessa ilmanvaihtokoneessa automatiikka helpottaa käyttöä. Kosteusanturi tehostaa ilmanvaihtoa esimerkiksi suihkun ja saunan jälkeen. Hiilidioksidianturi reagoi, kun makuuhuoneessa, olohuoneessa tai koko kodissa on tavallista enemmän ihmisiä.

Lue lisää siitä, miten ilmanvaihdon ohjaus, Poissa-tila, Kotona-tila, Tehostus-tila ja takkatoiminto toimivat.

Jos mietit energiankulutusta, jatkolukemiseksi sopii voiko ilmanvaihdolla säästää energiaa.

Pesuhuone, sauna ja keittiö paljastavat nopeasti, toimiiko ilmanvaihto käytännössä. Suihkun jälkeen peilin kuuluu kirkastua ja pintojen kuivua kohtuullisessa ajassa. Jos kosteus jää pitkäksi aikaa pinnoille, ilmanvaihdon tehostus, poistoilmavirrat ja siirtoilmareitit pitää tarkistaa.

Keittiössä ilmanvaihdon tehtävä on poistaa ruoanlaiton käryjä, kosteutta ja rasvaa hallitusti. Liesituuletin tai liesikupu pitää sovittaa talon ilmanvaihtojärjestelmään, koska väärä ratkaisu heikentää ilmanvaihdon tasapainoa ja lisää hajujen leviämistä.

Lue tarkemmin, miten pesuhuoneen ja saunan ilmanvaihto ratkaistaan ja miten liesituuletin valitaan ja sijoitetaan.

Ilmanvaihto kannattaa tarkistaa, jos sisäilma tuntuu tunkkaiselta, ikkunat huurtuvat toistuvasti, pesutilat kuivuvat hitaasti, ruoanlaiton hajut leviävät huoneisiin, makuuhuoneessa on aamuisin raskas ilma, venttiilien ympärille kertyy poikkeuksellisen paljon pölyä tai ilmanvaihtokone pitää tavallista kovempaa ääntä.

Tarkistus on ajankohtainen myös remontin jälkeen. Ikkunoiden vaihto, lisäeristys, tiivistäminen, tulisijan asennus, keittiöremontti tai pesutilaremontti muuttaa kodin ilmavirtoja. Silloin ilmanvaihto pitää säätää vastaamaan muuttunutta rakennusta.

Jos venttiilin ympärille ilmestyy tumma rinkula, lue mistä pölyinen rinkula ilmanvaihtoventtiilin ympärillä kertoo.

Jos takka ei vedä tai savua tulee sisään, katso miten koneellinen ilmanvaihto ja tulisija toimivat yhdessä.

Pidä ilmanvaihto jatkuvasti toiminnassa. Vaihda suodattimet säännöllisesti, puhdista venttiilit valmistajan ja ammattilaisen ohjeiden mukaan, pidä siirtoilmareitit avoinna ja käytä tehostusta silloin, kun kosteutta tai epäpuhtauksia syntyy tavallista enemmän.

Älä sulje venttiilejä kokonaan talvellakaan. Jos veto tuntuu häiritsevältä, syy pitää selvittää. Ongelma voi liittyä tuloilman lämpötila-asetukseen, suodattimiin, ilmavirtojen säätöön, korvausilmaan tai rakennuksen tiiviyteen.

Pakkaskaudella ilmanvaihtokoneen toiminta korostuu. Katso erikseen, miten ilmanvaihtokone toimii kovalla pakkasella ja mitä tuloilman ja jäteilman lämpötilat kertovat ilmanvaihdon toiminnasta.

Oikea ratkaisu riippuu talon iästä, koosta, rakenteista, ilmanvaihtojärjestelmästä ja siitä, rakennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa. Painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto toimivat eri periaatteilla. Siksi korjausta ei kannata tehdä yksittäinen venttiili tai laite edellä.

Kun tavoitteena on hyvä sisäilma, hallittu kosteudenpoisto ja kohtuullinen energiankulutus, kokonaisuus ratkaisee. Ilmanvaihtokoneen mitoitus, kanavisto, venttiilit, suodatus, lämmöntalteenotto, ohjaus ja huolto vaikuttavat samaan lopputulokseen.

Jos vanha järjestelmä ei enää vastaa kodin tarpeita, selvitä myös, mitä ilmanvaihtoremontti maksaa ja mistä hinta koostuu.