• Etusivu
  • LVI

Nollaenergiatalo - mikä se on?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Saint-Gobain Finland Oy / ISOVER
Päivitetty 25.09.2014
20149_41005.jpg

Mikä on nettonollaenergiatalon ja lähes nollaenergiatalon ero?

Nettonollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.

Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.

20149_41006.jpg

Suunnittele oikein

Jotta rakennus pystyisi tuottamaan energiaa vastaavan määrän kuin sen vuotuinen kulutus on, sen pitää olla kulutukseltaan erittäin pihi. Niinpä koko perusta nollaenergiatalon filosofiassa on ensin minimoida kulutus ottaen kuitenkin huomioon talouden ja tekniikan realiteetit ja sen jälkeen kattaa tarvittava vähäinen energiatarve uusiutuviin energioihin perustuen paikallisesti. Seuraavassa on esitetty nollaenergiapientalon lämpöhäviöiden minimoimiseksi vaadittavia suunnittelun reunaehtoja.

U-arvot: Ulkoseinä 0,08
Yläpohja 0,06
Alapohja 0,09
Ikkunat 0,7
Ovet 0,7

Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde ≥80%
Ilmanvuotoluku q50 ≤0,4

Nollaenergiatalon esimerkkirakenteita:

Yläpohjarakenteita:
Yläpohja, NR-kattoristikko, ISOVER REK
Vino puurakenteinen yläpohja, ISOVER REK

Ulkoseinärakenteita:
Ulkoseinä, puurunko, lautaverhous, ristiinkoolaus
Ulkoseinä, tiilirunko ja -verhous

Alapohjarakenteita:
Alapohja, maanvastainen teräsbetonilaatta

Esimerkkejä lähes nollaenergiatalon ja nettonollaenergiatalon energiaratkaisuista

Lähes nollaenergiatalo 150m²:

Nettonollaenergiatalo 150m²:

Energiantarve vuodessa yhteensä 10 200 kWh:Energiantarve vuodessa yhteensä 8 250 kWh.
  • Tilojen ja veden lämmityksen energiantarve 6 000 kWh, joka katetaan maalämpöpumpulla, jonka ostosähkön kulutus on 2 000 kWh
  • Tilojen ja veden lämmityksen energiantarve 4 500kWh, katetaan maalämpöpumpulla, jonka ostosähkön kulutus on 1 500kWh.
  • Sähköenergian käyttö (maalämpöpumppu, talous- ja muu kiinteistösähkö yhteensä): 6 200 kWh katetaan talossa tuotettavalla energialla ja verkkosähköllä
  • Sähköenergian käyttö (maalämpöpumppu, talous- ja muu kiinteistösähkö yhteensä): 5 250 kWh, katetaan verkkosähköllä.
Energian tuotanto rakennuksessa vuodessa:Energian tuotanto rakennuksessa vuodessa:

  • Aurinkosähkö: 3 750 kWh eli 60% kokonaiskulutuksesta, noin 40 m² paneelipinta-ala. Energia käytetään talossa.

  • Aurinkosähkö: 5 250 kWh eli 100% kokonaissähkön kulutuksesta, noin 55m² paneelipinta-ala. Energia syötetään joko sähköverkkoon tai muuhun talon ulkopuoliseen käyttöön.
Saint-Gobain Finland Oy / ISOVER
LVI
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Jääpuikkoja omakotitalon räystäällä
Talo
Miksi jääpuikkoja roikkuu räystäällä?
Nuo kauniit ja kimaltavat luontoäidin luomukset, jääpuikot, voivat kertoa terävällä kielellään yläpohjan eristeongelmasta. Jääpuikot voivat olla merkki eristeiden riittämättömyydestä tai jostain rakennusfysikaalisesta ongelmasta. Olemattomat tuuletusraot eivät päästä kattoa tuulettumaan kunnolla, jolloin kosteus voi tiivistyä katon alapintaan. Yläpohjan vuosikymmenet palvelleet eristeet eivät enää vastaa nykynormeja, jolloin lämpö karkaa harakoille. Oikein suunniteltu rakenne pitää lämmön sisällä ja kosteuden poissa rakenteista.Antaa harakoiden hytistä katonharjalla.
201211_33043.jpg
Rakentaminen
Nollaenergiatalo Villa ISOVER - esittely
Tässä esitellään Villa ISOVER, kuten se toteutetaan Hyvinkään Asuntomessuille."Tavoitteena on ollut luoda rakennus, joka on ennen kaikkea tilallisesti mielenkiintoinen, ympäristön huomioiva, asuttava ja tarpeen mukaan joustava koti perheelle, ja joka on toteutettavissa nollaenergiaperiaatteiden mukaan."Tutustu Villa ISOVERin suunnitelmiin ja rakennusvaiheisiin
20131_33265.jpg
LVI
Huippuluokan ISOVER-eristeet
Lämmöneristämisen ja ilmanvaihdon oikeanlainen toteuttaminen on eräs keskeisimmistä tekijöistä rakennuksen asumisviihtyvyyden kannalta. Tehokkaaseen lämmöneristämiseen sijoitetut eurot palautuvat pienentyneinä lämmityskuluina muutamassa vuodessa. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lämmöneriste pysyy kuivana eikä sen läpi kulje hallitsemattomia ilmavirtauksia.
200611_637.jpg
Talo
Tee Se Itse - Saunavihta
Keskusoksaksi valitaan suora, pitkä oksa, josta karsitaan haarat pois. Sen ympärille asetellaan oksia siten että latva pysyy tasaisena. Jos latva on epätasainen, tuntuu vihtominen piiskaniskuilta. Yksi tykkää lättänästä mallista, toinen haluaa pyöreän kukkakimpun. Sekaan voi myös sitoa yrttejä (esim. peltosauniota eli saunakukkaa), jolloin se tuoksuu vielä paremmalta.
48_P_106547_1.jpg
Rakentaminen
Uusi asetus edellyttää rakennushankkeelta kosteudenhallintaselvitystä
Lupaa edellyttävälle rakennushankkeelle on laadittava kosteudenhallintaselvitys 1.1.2018 alkaen. Ympäristöministeriö hyväksyi asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta tänään. Asetuksen tavoite on välttää rakentamisessa kosteudesta aiheutuvia haittoja."Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.Asetus noudattaa pitkälti nykyisiä määräyksiä (Rakentamismääräyskokoelman osa C2, 1998), jotka asetus korvaa. Asetuksessa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä, jotka ohjaavat kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen.Jatkossa vaadittavan kosteudenhallintaselvityksen laajuus riippuu rakennushankkeen laadusta ja luonteesta, joten selvitys on erilainen erityyppisissä rakennushankkeissa. Selvityksessä arvioidaan koko hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunnitellaan toimet niiden torjumiseksi. Siinä kerrotaan muun muassa, miten rakennusaineita, -tuotteita ja -osia suojataan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.Rakennushankkeen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa on nimettävä henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa. Kosteudenhallinnasta voi vastata esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä sovelletaan myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita.Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin asetuksen tueksi annettavat ohjeet.YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)Perustelumuistio. YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)
20176_49509.jpg
Varusteet
Isi avaa oven puhelimella
Radiojuontaja, mediapersoona Kimmo Vehviläinen, Suomen rakastetuimmaksi radioääneksikin tituleerattu mies viihtyy kotonaan Keravalla. Sana koti saa Kimmo Vehviläisen innostumaan. Hän kuvailee kotia paikaksi, jossa viihtyy.Kodin pitää olla kiva ja turvallinen.- Kimmo Vehviläinen, radiojuontaja

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton