Nollaenergiatalo - mikä se on?

Nuo kauniit ja kimaltavat luontoäidin luomukset, jääpuikot, voivat kertoa terävällä kielellään yläpohjan eristeongelmasta. Jääpuikot voivat olla merkki eristeiden riittämättömyydestä tai jostain rakennusfysikaalisesta ongelmasta. Olemattomat tuuletusraot eivät päästä kattoa tuulettumaan kunnolla, jolloin kosteus voi tiivistyä katon alapintaan. Yläpohjan vuosikymmenet palvelleet eristeet eivät enää vastaa nykynormeja, jolloin lämpö karkaa harakoille. Oikein suunniteltu rakenne pitää lämmön sisällä ja kosteuden poissa rakenteista.Antaa harakoiden hytistä katonharjalla.

Tässä esitellään Villa ISOVER, kuten se toteutetaan Hyvinkään Asuntomessuille."Tavoitteena on ollut luoda rakennus, joka on ennen kaikkea tilallisesti mielenkiintoinen, ympäristön huomioiva, asuttava ja tarpeen mukaan joustava koti perheelle, ja joka on toteutettavissa nollaenergiaperiaatteiden mukaan."Tutustu Villa ISOVERin suunnitelmiin ja rakennusvaiheisiin

Lämmöneristämisen ja ilmanvaihdon oikeanlainen toteuttaminen on eräs keskeisimmistä tekijöistä rakennuksen asumisviihtyvyyden kannalta. Tehokkaaseen lämmöneristämiseen sijoitetut eurot palautuvat pienentyneinä lämmityskuluina muutamassa vuodessa. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lämmöneriste pysyy kuivana eikä sen läpi kulje hallitsemattomia ilmavirtauksia.

Myönnä pois, pihalla seisova jäteastia ei hivele silmää. Tuiki tarpeellinen säiliö olisi hyvä saada piilotettua katseilta, mutta samalla sen tulisi olla helposti tavoitettavissa.Tekemällä jäteastian ympärille siistin aitauksen saat sen naamioitua huomaamattomaksi, vaikka se olisikin selvästi esillä.Vinkki: hyödynnä nurkissasi jo olemassa oleva materiaali. Aitaukseen voi esimerkiksi käyttää rakennuksilta jääneet puutavarat sekä maalata aitaus talon kanssa saman sävyiseksi.Tee Se Itse ohjeemme jäteaitaus tehdään tyypillisen jäteastian ( 300 l ) koon mukaan. Aitauksen kokoa voi soveltaa oman jäteastian mukaan.

Kosteudenhallintakoordinaattori -PRO29.1.2019 klo 9.00 - 16.00. Aloituspäivä Hämeenkylänkartanossa, Juustenintie 1, VantaaVantaa 29.1.2019 -Hakuaika 10.12.2018 - 24.1.2019ToimialaTalonrakennus ja kiinteistöKohderyhmäKoulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vahva rakennusalan koulutus ja kokemus sekä edellytykset toimia kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävissä. Kosteudenhallintakoordinaattorilta edellytetään tyypillisesti vastaavaa pätevyyttä, kuin kohteen vastaavalta työnjohtajalta.SisältöVahvan osaamisen pohja kosteudenhallintaan liittyvän rakennusfysiikan koulutuksella. Mielenkiintoiset caset tekevät päivästä erinomaisen hyödylliset:- Rakennusfysiikka 29.1.2019.- Rakennusfysiikka, kosteudenhallinta 30.1.2019.Kosteudenhallintakoordinaattorikoulutus (sisällössä huomioitu kaavaillun FISE:n kosteudenhallintakoordinaattoripätevyyden alustavissa kaavailuissa olevat asiat):- Suunnitteluvaiheenohjaus ja valvonta 5.2.2019.- Työmaatoteutuksenohjaus ja valvonta 6.2.2019.- Käyttöönottovaiheenohjaus ja valvonta 12.3.2019.- Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät 19.3.2019.- Seminaaripäivä/ Näyttötyö, useita mahdollisuuksia vuodessa.PRO-osaajanlisäpäivät, joilla syvennetään osaamista:- Märkätilarakentaminen 13.3.2019.- Erityisosa-alueet ja kosteudenhallinnanjohtaminen 9.4.2019.Koulutus henkilökohtaistetaan huomioiden aiemmin hankittu osaaminen. Opiskelija osallistuu koulutukseen siinä puitteissa, mitä ammattitaidon vahvistaminen edellyttää. Koulutus muodostuu koulutuspäivistä, tentistä sekä näyttötyöstä.TavoitteetKoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää opiskelijan valmiuksia toimia kosteudenhallintakoordinaattorina ja opettaa hyödyntämään Kuivaketju10:n mukaista toimintamallia.

Näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta jokainen rintamamiestalo on yksilö. Jo tyyppitalomalleja eri muunnelmineen oli satoja, lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Myös rakenteita ja niiden liitos ynnä muita detaljeja muunneltiin saatavilla olevien materiaalien, rakentajan taitojen ja ideoiden – sekä hyvien että huonoiksi osoittautuneiden – mukaan.Ajan myötä ja materiaalipulan helpottuessa myös tyyppirakenteet muuttuivat; rakenne- ja eristyspaksuus kasvoivat, rakenteet monimutkaistuivat ja niissä voitiin käyttää kalliimpia materiaaleja ja tarvikkeita. Siksi "tyypillisiä" rakenteita voidaan esitellä vain hyvin yleisluontoisesti ja suuntaa antavasti. Alkuperäisten rakenteiden kirjon lisäksi myös korjauksia on tehty eri aikoina lukemattomin eri tavoin, joten korjaukseen ryhdyttäessä rakenteet on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.