Maanvarainen laatta: vältä nämä virheet perustusten rakentamisessa

Maanvaraista lattiaa käytetään sen yksinkertaisuuden ja edullisuuden vuoksi. Kun maanvaraisia lattioita alettiin rakentaa 1960-luvulla ei tuolloin ollut suurtakaan ymmärrystä kosteuden kapillaarisesta noususta eikä lämmöneristykselle asetettu erityisempiä vaatimuksia – tuloksena oli usein kylmät ja kosteat lattiat.

Jotta saataisiin lämmin lattia, 1970-luvulla laattaa alettiin eristää yläpuolelta. Tuloksena oli kosteus- ja homeongelmia niin sanotun valesokkelin yhteydessä. Vasta 1980-luvulla ratkaistiin ongelma laatan alapuolisella lämmöneristeellä ja kapillaarikatkolla.

Maanvarainen laatta suunnitellaan tontin olosuhteisiin

Ennen rakenneratkaisun valintaa selvitetään maaperän kantavuus ja routivuus, pohjaveden korkeus sekä rakennuksen korkeusasema. Pohjatutkimuksen perusteella suunnittelija määrittää perustamistavan, täyttökerrokset, salaojituksen, routasuojauksen ja lämmöneristyksen.

Rakennuksen alta poistetaan humusmaa ja muu rakentamiseen sopimaton aines. Täytöt tehdään suunnitelman mukaisesta materiaalista ja tiivistetään kerroksittain. Alustan tasaisuus, korkeusasema ja kantavuus tarkistetaan ennen eristeiden asentamista. Huonosti tiivistetty täyttö voi painua ja aiheuttaa laattaan halkeamia tai lattian painumia.

Nykyään ISODRÄN tarjoaa ratkaisun, jossa maanvastainen lämmöneriste kuivattaa maanvaraista laattaa koko sen eliniän. ISODRÄNin hengittävyys mahdollistaa lattialaatan valun jälkeisen kuivumisen ylös sekä alas päin, mikä nopeuttaa laatan kuivumista ja vähentää halkeilua. Laattaa kuivattava vaikutus jatkuu koko rakenteen elinkaaren ajan. Mikäli laatta kastuu myöhemmin esimerkiksi vesivahingosta johtuen, se kuivuu itsekseen lämpötilaeron vaikutuksesta.

Tavallisimmat virheet perustettaessa maanvaraista laattaa >>

• Pohjatutkimus ja perustamistapa vastaavat tontin olosuhteita.
• Täytöt ja kantava alusta on tehty ja tiivistetty suunnitelmien mukaan.
• Salaojitus, hulevedet ja maanpinnan kallistukset on ratkaistu.
• Lämmöneristys, kapillaarikatko ja routasuojaus muodostavat yhtenäisen rakenteen.
• Radonputkisto, liittymät ja läpiviennit on toteutettu suunnitelmien mukaan.
• Laatan päällystettävyys varmistetaan myöhemmin kosteusmittauksella.

Betonilaatan kosteusongelmien välttämiseksi lämmöneriste on asennettava maahan ennen laatan valamista. Tämä vähentää maaperässä olevan ilman höyrystymistä. Kuivuminen tapahtuu kahteen suuntaan; ylös ja alas päin. Rakennusta lämmitettäessä on laattaan kohdistuva höyrynpaine suurempi kuin maanperän.

Toisin kuin umpisoluiset eristeet, ISODRÄN-levy on vesihöyryä läpäisevä. Kuivumisaika lyhenee huomattavasti umpisoluiseen lämmöneristykseen verrattuna, jota käytettäessä kosteus pääsee laatasta pois vain ylös eli ilmatilaan päin.

ISODRÄN-rakenne mahdollistaa betonilaatan kuivumisen myös alaspäin. Tiivis lattiapäällyste voidaan kuitenkin asentaa vasta, kun laatan kosteus on mittauksin todettu valitulle pintamateriaalille tai pintarakennejärjestelmälle sopivaksi. Pelkkä rakennuksen lämmitys ei osoita laatan päällystettävyyttä.

Molempiin suuntiin tapahtuva laatan kuivuminen nopeuttaa rakentamista ja säästää lisäksi kustannuksia.

ISODRÄN-levyn salaojittava ominaisuus koskee laatan alla olevaa rakennekerrosta. Rakennuspohjan kuivatus, perustusten vierustan salaojat, hulevesien johtaminen ja maanpinnan kallistukset suunnitellaan kohteen pohjaolosuhteiden mukaan. Vesi johdetaan pois rakennuksen alta ja perustusten viereltä.

Tonttimaa on sitä vastoin syytä salaojittaa hyvin. Salaojitustarve on kohdekohtainen ja se on selvitettävä tapaus tapaukselta, etenkin runsaslumisilla alueilla ja alavilla mailla.

Radontorjunta kuuluu uuden talon perustusten ja alapohjan suunnitteluun. Maanvaraisessa alapohjassa laatan ja sokkelin liittymä sekä kaikki läpiviennit tiivistetään, jotta maaperän radonpitoinen ilma ei pääse sisätiloihin.

Laatan alle asennettava radonputkisto antaa mahdollisuuden alipaineistaa alapohjan alapuolinen kerros myöhemmin, jos sisäilman radonpitoisuus on liian korkea. ISODRÄN-rakenteessa laatan alainen tuuletus toteutetaan järjestelmän suunnittelu- ja asennusohjeiden mukaisesti.

Radontorjunnan onnistuminen varmistetaan mittaamalla sisäilman radonpitoisuus rakennuksen valmistuttua ja normaalin käytön alettua.

Maanvarainen lattiapinta on aina lämmöneristettävä energiankulutuksen vähentämiseksi. Kuivana pysyminen on sitä varmempaa mitä kylmempänä maa pysyy. Maa on yleisesti ottaen kylmempi kapeiden talojen alla (alle 10 m) kuin leveiden talojen.

Leveät talot ja laatat, joissa on lattialämpö, tarvitsevat paksumman lämmöneristyksen siksi, ettei talon lämpö sisältä pääse nostamaan alla olevan maaperän lämpötilaa liikaa. Laatan yläpuolen ja lämmöneristeen alla olevan maan välinen lämpötilaero vaikuttaa talon energiankulutukseen.

Talvisaikaan pakkasmäärä vaihtelee varsin paljon eri puolilla Suomea. Paikkakunnilla, joissa pakkaslukemat ovat korkeammat on tutkittava maaperän routimisherkkyys. Routavaurioiden syntymiseen vaikuttavat paitsi korkeat pakkaslukemat myös maaperän routivuus, lämmönhukka reunapalkeista alla olevaan maaperään, ja se käytetäänkö rakennusta ympärivuotisesti vai vapaa-ajanasuntona.

Uusista rakennuksista karkaa huomattavasti vähemmän lämpöä maaperään kuin vanhemmista muun muassa siksi, että vaatimukset energiankulutuksen vähentämiseksi ovat lisääntyneet. Maaperän routivuus on siksi selvitettävä.