Lisäeristysohjeita remontoijalle

Jokainen rakennus on yksilö eivätkä eri aikakausina rakennetut rakennukset ole keskenään suoraan verrattavissa. Tästä syystä ammattilainen on hyvä apu suunnitelmien tekemiseen ja esimerkiksi energiatodistuksen laatimiseen. Erillisessä energiatodistuksessa on tietoa siitä, miten omaa energiakulutusta voisi vähentää. Myös lämpökamerakuvauksella pystytään nopeasti havaitsemaan rakenteiden lämpövuotokohdat. Lämpökamerakuvauksen onnistuminen edellyttää ulko- ja sisätilojen välillä riittävää lämpötilaeroa.

Ulkoseinien lisälämmöneristäminen voidaan hoitaa kahdella tavalla: lisälämmöneristyksen voi asentaa joko ulko- tai sisäpuolen kautta. Myös ylä- ja alapohjan eristämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Eristekerroksen paksuutta muuttamalla tai eristävämpää materiaalia käyttämällä saadaan pienennettyä energian kulutusta sekä lämpöhäviöitä.

Julkisivuremontin yhteydessä lisälämmöneristyksen voi asentaa ulkoapäin. Kun lisäeristys tehdään ulkopuolelle, pääsee vanha rakenne kuivumaan ja lämpenemään, samalla mahdolliset kylmäsillat saadaan katkaistua rakenteista. Uuden eristeen ulkopintaan on kuitenkin huolehdittava ilmatiiviys tuulensuojakerroksen avulla. Lisäeristämisestä ei ole mitään hyötyä, mikäli kylmä ulkoilma pääsee jäähdyttämään eristekerrosta. Puurakenteisissa rakennuksissa tulee muistaa, että rakenteen tulee harveta ulospäin mentäessä – tämä tarkoittaa sitä, että mitään tiivistä eristelevyä tms. ei pidä laittaa päällimmäiseksi rakenteeksi, vaan materiaalien tulee läpäistä kosteutta. Varsinaisen ulkoverhouksen ja tuulensuojan väliin tulee jättää tuuletusrako.

Vanhan eristeen voi jättää seinärakenteisiin, mikäli eristeet ovat hyvässä kunnossa. Päälle tehtävä lisäeristys kuitenkin kasvattaa seinärakenteen kokonaispaksuutta ulospäin ja vaikuttaa siten myös vesikaton räystäsleveyteen sekä sokkeliin. Jotta rakennuksen mittasuhteet säilyisivät ideaalisina, vaativat sekä sokkeli että räystäs muutostöitä. Eristeiden kehityksen myötä tehokkaamman ratkaisun saa, kun vaihtaa eristeet mahdollisuuksien mukaan kokonaan.

Seinien lisäeristys on mahdollista toteuttaa myös rakennuksen sisäpuolelta käsin. Myös sisäpuolinen lisäeristys voidaan toteuttaa vanhan rakenteen päälle. Tässä yhteydessä on tutkittava, onko nykyisessä rakenteessa höyrynsulku. Muutenkin seinärakenne kannattaa selvittää, jotta uudesta rakenteesta saadaan yhteensopiva vanhan kanssa. Höyrynsulkuna saattaa olla muovin sijasta myös tiivis materiaali tai vanha pintakerros, esimerkiksi maali tai tapetti. Sisäpuolisen lisäeristämisen hyötynä on, että rakenteiden paksuus ei kasva ulospäin, joten räystäsrakenteiden sekä sokkelin osalta lisätöitä ei ole tiedossa. Oikeanlaisen eristysmateriaalin valinnalla ja toteutuksen suunnittelulla voidaan vanhasta rakennuksesta tehdä jopa matalaenergiarakennus.

Rakennuksen sisäpuolisen peruskorjauksen ollessa ajankohtainen, ei sisäpintoja useinkaan säästellä, joten eristeiden vaihtaminen kokonaan nykyaikaisiin voi olla toimivin vaihtoehto. Tällöin talon seinä-, katto- sekä lattiarakenteet avataan kokonaan. Sisäpuolisen eristyksen ansiosta vanha julkisivu ja rakennuksen mittasuhteet säästyvät entisellään. Tehtävistä korjaustöistä tulee kuitenkin keskustella alan ammattilaisen kanssa.

Yläpohjassa tapahtuva lisäeristäminen voidaan hoitaa esimerkiksi puhaltamalla uutta eristettä vanhan päälle tai vaihtoehtoisesti asentamalla paikoilleen eristelevyjä. Kuivat, vanhat eristeet voidaan jättää paikoilleen. Muista varoa höyrynsulkua sekä tarkistaa, että tuuletus toimii edelleen.

Lattian uusimisen ollessa ajankohtaista, kannattaa miettiä alapohjan lisäeristämistä. Eristekerroksen paksuutta voidaan kasvattaa alaspäin esimerkiksi puurakenteisessa rossipohjassa. Tällöin uusitaan usein myös rakenteet, jotka kannattavat eristettä. Kuten yläpohjan lisäeristämisessä, myös tässä täytyy huolehtia siitä, että rakenteet pääsevät tuulettumaan kunnolla.

Lisäeristäminen aiheuttaa muutoksia rakenteeseen, joten tulevan rakenteen toimivuus tulisikin tarkistuttaa ammattilaisella jo ennen työhön ryhtymistä. Rakennusfysiikka on tärkeässä osassa, kun on kyse korjausrakentamisesta. Ennen lisäeristystä kannattaa keskustella ja konsultoida asiantuntijaa, joka arvioi lisäeristämisen vaikutukset rakenteiden rakennus- ja kosteustekniseen toimivuuteen. Ennen korjaustyötä tulisi myös selvittää aiemmin käytetyt materiaalit sekä rakenteiden tämänhetkinen kunto. Koska lisäeristys kasvattaa seinärakenteen paksuutta, täytyy kasvanut paksuus huomioida myös räystäissä sekä ikkuna-aukoissa ja sokkelissa. Mikäli ikkunoiden vaihto on myös ajankohtainen, kannattaa se tehdä samassa yhteydessä, jolloin energiatehokkuus paranee sitäkin kautta. Talotekniikkaa ei myöskään pidä unohtaa, vaan sen toimivuus kannattaa tarkistaa korjausten jälkeen.