Talon rakentaminen talvella: voiko perustukset valaa ja puurungon pystyttää sateessa?

Omakotitalon voi rakentaa talvella, mutta sääolosuhteet muuttavat työmenetelmiä. Perustusten valaminen sateessa arvioidaan valukohteen, sateen voimakkuuden ja betonointisuunnitelman perusteella. Puurungon lyhyt pintakastuminen ei yleensä pilaa rakennetta, jos vesi poistetaan nopeasti, rakenne kuivatetaan ja riittävä kuivuus varmistetaan mittaamalla ennen eristämistä tai levyttämistä.

Pelkkä vesikaton valmistuminen ei todista rakenteiden kuivuutta. Kastuneet materiaalit arvioidaan materiaalikohtaisesti, ja vaurioituneet tuotteet vaihdetaan. Työmaan vastaavan työnjohtajan pitää huolehtia työn suunnitelmienmukaisuudesta, mutta rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa varmistaa myös sopimuksista, kuka suojaa materiaalit, poistaa veden, kuivattaa rakenteet ja dokumentoi kosteusmittaukset. Vastaavan työnjohtajan ja rakennuttajan tehtävistä kerrotaan tarkemmin Rakentaja.fi oppaassa.

Kosteudenhallinta ei perustu työmaalla tehtäviin tilannekohtaisiin päätöksiin. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on huolehtia siihen perustuvasta työmaan kosteudenhallintasuunnitelmasta.

Suunnitelmaan kirjataan muun muassa suojaus, vastuuhenkilöt, kuivattaminen, mittaukset ja tulosten dokumentointi. Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta velvoittaa suojaamaan rakennustuotteet ja keskeneräiset rakennusosat kastumiselta sekä varmistamaan rakenteiden riittävän kuivuuden mittauksin ennen seuraavaa työvaihetta.

Kuivaketju10 on yksi tapa järjestää kosteudenhallinta ja sen todentaminen. Mallin käyttö ei vapauta hankkeen osapuolia kohdekohtaisesta suunnittelusta. Pientalolle voidaan laatia myös muu asetuksen vaatimukset täyttävä toimintamalli. Oman kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa tarkistaa, missä vaiheessa kosteudenhallinnan asiakirjat toimitetaan ja mitä hankkeelta edellytetään. RALA tarjoaa Kuivaketju10-malliin maksuttoman riskilistan ja pientalojen todentamisohjeen.

Sade ei aina estä perustusten valua. Valu voidaan tehdä, jos valukohde pysyy kunnossa, sadevesi ei muuta betonimassan ominaisuuksia tai huuhdo tuoretta pintaa ja rakenne pystytään suojaamaan heti. Voimakkaassa sateessa työ siirretään tai valukohde suojataan sääsuojalla. Päätös tehdään ennen betonoinnin aloittamista yhdessä vastaavan työnjohtajan, betonoinnista vastaavan ammattilaisen ja tarvittaessa betonitoimittajan kanssa.

Muoteissa, raudoituksissa tai valualustalla ei saa olla lunta, jäätä eikä lammikoitunutta vettä. Tuore betonipinta suojataan sateelta ja jälkihoito aloitetaan suunnitelman mukaisesti. Suojapeite estää sateen pääsyn pintaan ja hidastaa betonin oman kosteuden liian nopeaa haihtumista. Betoniteollisuus ry jälkihoito-ohjeessa neuvotaan aloittamaan jälkihoito heti valun jälkeen ja suojaamaan tuore pinta tarvittaessa muovikalvolla.

Kun ilman lämpötila laskee alle +5 asteen, käytetään talvibetonoinnin menetelmiä. Betonimassa, muotit ja liittyvät rakenteet pidetään suunnitellussa lämpötilassa, ja valun lämpötilaa sekä lujuudenkehitystä seurataan. Betoni ei saa jäätyä ennen kuin se on saavuttanut 5 MPa puristuslujuuden.

Lämpömatto voi kuulua suojaukseen, mutta yksin se ei ratkaise jokaista valua. Tarvittava betonilaatu, lämmitys, eristys ja seuranta määritetään kohteen mukaan. Betoniteollisuus ry talvibetonointiohje korostaa talvibetonointimenetelmien käyttöä jo alle +5 asteen lämpötilassa.

Jäätymislujuuden saavuttaminen ja betonin kuivuminen ovat eri asioita. Myöhemmin valettava betonilattia voi kestää kävelyä ja seuraavia rakennustöitä kauan ennen kuin se on valmis pinnoitettavaksi. Rakentaja.fi:n opas kertoo, kuinka kauan betoni kuivuu ja miksi pinnoituskuivuus varmistetaan aina mittaamalla.

Valupohjalla voidaan tarkoittaa tiivistettyä kiviainespohjaa tai muotin alla olevaa alustaa. Kiviaines ei vaurioidu pelkästä sateesta, jos vesi pääsee poistumaan eikä pohjan kantavuus, korkeusasema tai tiiviys muutu. Lammikoitunut vesi, liettynyt tai häiriintynyt pohja sekä jäätynyt alusta pitää tutkia ja korjata ennen valua. Lumi ja jää poistetaan aina.

Jos sade on huuhtonut hienoainesta, pehmentänyt perusmaata tai muuttanut tiivistetyn kerroksen pintaa, vastaava työnjohtaja ja pohjarakennesuunnittelija arvioivat, tarvitaanko uudelleenmuotoilua, kiviaineksen vaihtoa tai tiivistyksen tarkastamista. Perustusten alla olevia kerroksia ei pidä hyväksyä silmämääräisesti vain siksi, että pinta näyttää sateen jälkeen tasaiselta. Perustustyövaiheen kuivatusta, kapillaarikatkoa ja hulevesien hallintaa käsitellään Rakentaja.fi perustustyöoppaassa.

Pystytys voidaan tehdä ajoittaisessa sateessa, jos työvaiheelle on suunniteltu toimiva suojaus ja kastunut vesi saadaan poistettua. Sateessa rakentamista ei pidä perustella sillä, että puu kuivuu myöhemmin. Pre-cut-toimituksessa runko kootaan työmaalla useista erillisistä puuosista, joten paketit, puiden päät, alaohjauspuut ja vaakapinnat ovat alttiina vedelle ennen kuin rakennus saadaan katettua.

Luotettavin ratkaisu on koko pystytysalueen kattava sääsuoja. Jos sellaista ei käytetä, kosteudenhallintasuunnitelmassa pitää esittää työvaihekohtainen suojaus: miten toimituserät pidetään irti maasta, miten paketit peitetään tuulettuvasti, miten keskeneräiset seinät ja yläpohja suojataan työpäivän päättyessä sekä miten rakenteisiin päässyt vesi poistetaan.

Työjärjestys lyhentää rungon altistumista sateelle. Talopaketti toimitetaan työmaalle asennuksen etenemisen mukaisissa erissä. Kantavat seinät ja kattoristikot asennetaan yhtenä ennalta suunniteltuna jaksona, jonka aikana katolle tehdään suunnitelmien mukainen vettä pitävä kerros.

Aukot, liitokset ja läpiviennit suojataan heti, eikä vettä jätetä alapohjalle tai alaohjauspuiden yhteyteen odottamaan seuraavaa työpäivää. Myös kovaa tuulta, jäätä ja nosto-olosuhteita koskevat keskeytysrajat sovitaan ennen pystytystä.

Kastuminen ei tarkoita automaattisesti, että kaikki materiaalit on hävitettävä. Ratkaisu riippuu materiaalista, kastumisen määrästä ja kestosta sekä siitä, onko tuote muuttanut muotoaan tai likaantunut. Myös lämpötila vaikuttaa vaurion kehittymiseen.

Puuinfon suositusarvo runkopuutavaran kosteudelle on enintään 20 prosenttia. Lukua ei pidä käyttää ainoana hyväksymisrajana kaikille rakenteille. Rakennesuunnitelma, materiaalivalmistajan ohje tai kohteen kosteudenhallintasuunnitelma voi edellyttää kuivempaa puuta.

Mittaukset tehdään edustavista ja kosteudelle alttiista kohdista, tulokset kirjataan ja poikkeamat käsitellään ennen eristeiden, höyrynsulun tai rakennuslevyjen asentamista. Puuinfon tekninen tiedote käsittelee puun kosteuskäyttäytymistä ja käyttökohteiden suositusarvoja.

Rakennus on säältä suojassa vasta, kun sade ja sulamisvesi eivät pääse keskeneräisiin rakenteisiin ja rakennuksen sisälle kertynyt vesi voidaan johtaa hallitusti pois. Vesikatteen tai muun suunnitellun vettä pitävän kerroksen liitokset, läpiviennit ja reunat suojataan. Ikkuna- ja oviaukot sekä muut avoimet kohdat suljetaan väliaikaisesti, jos varsinaisia rakennusosia ei asenneta heti.

Tämän jälkeen alkaa kuivaus. Tilapäinen lämmitys parantaa kosteuden siirtymistä rakenteista ilmaan, mutta vesihöyry täytyy myös poistaa rakennuksesta hallitulla ilmanvaihdolla tai kuivaimilla. Muuten kosteutta voi tiivistyä kylmille pinnoille.

Kuivausolosuhteita seurataan, ja rakenteiden kosteus mitataan ennen niiden peittämistä. Rakentaja.fi kipsilevyoppaassa kerrotaan, mitä ennen seinien levyttämistä pitää tarkistaa.

Rakentajan kannattaa käydä vastaavan työnjohtajan, talotoimittajan ja pystytysurakoitsijan kanssa läpi seuraavat asiat ennen toimituspäivän vahvistamista:

• kuka seuraa sääennustetta ja tekee päätöksen työn siirtämisestä
• kuuluuko pystytykseen koko rakennuksen sääsuoja vai työvaihekohtainen suojaus
• kuka vastaanottaa, tarkastaa ja peittää materiaalit työmaalla
• miten vesi poistetaan perustusten sisältä, alapohjalta ja runkorakenteiden liitoksista
• kuka järjestää lämmityksen, ilmanvaihdon ja tarvittavat kuivaimet
• mistä kohdista kosteus mitataan, millä hyväksymisrajoilla ja miten tulokset tallennetaan
• kuka arvioi kastuneet tuotteet ja vastaa vaurioituneiden materiaalien vaihtamisesta
• miten toimitaan, jos vesikaton tekeminen viivästyy tai sää muuttuu kesken pystytyksen.

Sopimuksessa määritellyt vastuut estävät tilanteen, jossa jokainen olettaa suojauksen kuuluvan toiselle. Rakentajan kannattaa pyytää itselleen valokuvat suojauksista, mittauspöytäkirjat sekä merkinnät kastumisista ja tehdyistä korjauksista. Asiakirjat säilytetään rakennuksen muun toteuma-aineiston ja huoltokirjan yhteydessä.

Pystytyspäivän sade on yksi hallittava työmaaolosuhde. Rakenteiden laatu varmistetaan suunnittelemalla suojaus etukäteen, valvomalla sen toimivuutta työn aikana ja mittaamalla rakenteiden kuivuus ennen sulkemista. Jos suojausta tai mittauksia ei ole suunniteltu, työvaihetta siirretään.

Lähteet

• Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
• Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteustekninen toimivuus
• Betoniteollisuus ry: Betonointi talvella
• Betoniteollisuus ry: Jälkihoito
• Puuinfo: Puun kosteuskäyttäytyminen
• Rakentamisen Laatu RALA ry: Kuivaketju10-toimintamalli
• Oulun rakennusvalvonta: Rakennuksen terveellisyys ja kosteudenhallintaselvitys