Kotiteatterikoulu osa 3: Videotykit

Tämänpäivän kotiteatteritykit jakautuvat eri kategorioihin ominaisuuksiensa perusteella. HD Ready on nykyään minimivaatimus tykin kuvan laadussa. Tämä merkintä kuvaa tarkkuutta ts. pikseleiden määrää kuvassa, joita HD ready:ssä on 1280 x 720. Kuvan koolla vaikutetaan pikselitiheyteen eli mitä pienempi kuva sen terävämmältä se vaikuttaa.

Miksi sitten juuri HD Ready on minimivaatimus? HD eli teräväpiirtokanavat tulevat televisiosta juuri tällä kuvatarkkuudella. Tavalliset televisio-ohjelmat lähetetään heikommalla kuvan tarkkuudella, mutta niitä on mahdollista kuitenkin parantaa kierrättämällä digiboksin kuva vahvistimen kautta, jossa on parannuspiirit tai yhdistämällä projektoriin jossa on kuvaskaalain.

Hd Ready tykki on edullinen hankintahinnaltaan ja niissä on edullisimmat vaihtolamput. Lamppu on tykin ainoa kuluva osa, jota täytyy vaihtaa säännöllisesti noin 5 vuoden välein (riippuen kuitenkin käytöstä).

Full HD on tämän päivän standardi eli se on ns. täysteräväpiirtokuva, jossa on suurempi pikseleiden määrä kuin HD Readyssä. Siinä missä HD Readyssä on vajaa miljoona pikseliä, niin Full HD:ssa (jossa kuvan tarkkuus on 1920 x 1080) on reilu kaksi miljoonaa. Ero pikselitiheydellä on siis merkittävä ja kuvan yksityiskohtaisuus hyppää reilusti eteenpäin. Full HD näyttää mahtavalta suurellakin kuvalla.

Full HD tykin hankintahinnat ovat tulleet reilusti alas ja se selittää niiden suuren suosion. Edullisimmillaan Full HD tykkin saa n. 800€ hintaan vaihtolamppujen ollessa näihin myös kohtuullisella tasolla. Riippuen tekniikasta lamput maksavat 250€ - 550€. Full HD tykeissä on suuri valintahaarukka perusmalleista aina kehittyneimpiin asti, jotka omaavat todella kehittyneet kuvaprosessorit sekä laajan optisen kuvansiirron. Lisäksi kalliimmissa malleissa on muita ominaisuuksia, jotka puuttuvat monesta perusmallista.

Perusmallien etuna on toki hinnan lisäksi myös laadukas kuva. Tänä päivänä ei Full HD tykeissä saa enää sutta oli merkki mikä tahansa joita Suomeen tuodaan. Valinta voi toki olla huono valotehon ja muiden yllä mainittujen ominaisuuksien suhteen, siksi kannattaa kysyä arviota tykin soveltuvuudesta omiin tarpeisiin.

Suhteellisen tuoreena tulokkaana on 3D ominaisuus eli stereoskooppinen kuva, jossa on aito syvyysvaikutelma ja jota voidaan katsoa aktiivisuljin 3D-laseilla. 3D efekti muodostuu kun tykki heijastaa kahta kuvaa yhtä aikaa, toisen vasemmalle silmälle ja toisen oikealle ja 3D lasit erottelevat kunkin kuvan.

3D on saavuttanut suuren suosion ja siksi ei voida puhua että se olisi vasta tulevaisuutta vaan se on jo tätä päivää. 3D tykit valitaan täysin samoilla perusteilla kuin Full HD tykitkin. Eli samat kriteerit vaikuttavat 3D kuvaan kuin 2D kuvaankin. 3D tykkien kuvassa voi olla eroja kuvan 'puhtauden' suhteen, josta käytetään nimitystä crostalking effect.

Huomionarvoista on myös se, että 3D lasit syövät hieman valotehoa ja siksi 3D tykeissä on yleisesti ottaen nostettu valotehoa. Lisäksi eri valmistajien 3D lasit eroavat toisistaan sekä käyttömukavuudellaan että tekniikallaan.

3D tykin käyttökustannukset kasvavat ainoastaan tarvittavien 3D lasien määrän verran sekä niihin vaihdettavien paristojen tai akkulatausten osalta (riippuen mallista). Tämä onkin ainoa budjettiin vaikuttava tekijä ja siksi 3D tykkien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Luultavasti 3D muodostuu vähitellen vakio-ominaisuudeksi, jota voi halutessaan hyödyntää, mutta se tuskin tulee syrjäyttämään kokonaan perinteistä 2D kuvaa.

Suuntaus näyttää olevan se että kuvantarkkuutta parannellaan ja kasvatetaan ja 3D pysyy nykyisellään jonkun aikaa. Eli nämä asiat tulevat olemaan toistensa rinnalla eikä niinkään syrjäyttämään toinen toistaan.

Dramaattisia muutoksia 3D:n suhteen ei ole odotettavissa ainakaan käyttäjäystävällisessä hintaluokassa, joten 3D tykin hankintaa ei kannata siirtää sen takia, että odottaa suurta hyppäystä eteenpäin tapahtuvaksi lähiaikana.

1) Videotykki, ilman linssinsiirtoa (optinen kuvansiirto tykin paikkaa vaihtamatta), pitää sijoittaa keskelle kuvaruutua sivusuunnassa ja korkeussuunnassa kuvan yläreunan yläpuolelle jos tykki sijoitetaan kattoon ylösalaisin. Videotykki tulee sijoittaa kuvan alareunan alapuolelle jos tykki laitetaan pöydälle. Se kuinka paljon tykki on kuvan ylä - tai alapuolella on täysin merkki - ja jopa mallikohtaista. Karkeasti vaihteluväli on luokkaa 0cm -25cm. Tykin sijoittelua voidaan optimoida videotykin telineen valinnalla joissa on usein hyvät säätö mahdollisuudet. Näistä tärkein on korkeuden säätö, jolla voidaan suoraan vaikuttaa mihin kohtaan tykin kuva tulee heijastumaan.

2) Linssinsiirrolla varustetut tykit ovat helpompia sijoittelumielessä, koska niissä voidaan siirtää kuvaa asennuksen jälkeen sivu – ja pystysuunnassa mallista riippuen 20% - 100%, mutta useimmiten kuitenkin vain maltillisesti parikymmentä senttiä suuntaansa. Joten tykkiä ei voida sijoittaa holtittomasti.

Monesti puhutaan, että tykin on oltava katsojan takana, mutta sillä ei todellisuudessa ole pienintäkään vaikutusta kuvanlaatuun tai katselukokemukseen vaan se on ainoastaan mieltymys.

Videotykkien valoteho vaihtelee suuresti ja siksi suunnitteluvaiheessa on jo tiedettävä kuinka hyvin tilaa tullaan pimentämään. Mikäli tila on pimennettävissä sälekaihtimin, niin tykiltä vaaditaan n. 2500 Ansilumenin valoteho. Jos tila on pimennettävissä tehokkaammin kuin pelkillä sälekaihtimilla, niin silloin tykiltä vaaditaan vähemmän valotehoa. Mutta mikäli tilaan suorastaan tulvii valoa, olipa se luonnonvaloa tai valaistuksesta johtuvaa niin tykin valotehoksi suositellaan yli 4000 Ansilumenia.

Mikä tahansa suora valo haalistaa kuvan värejä valotehosta riippumatta, joten tässä kannattaa olla joustava sen suhteen. Mieluummin kannattaa hiukan panostaa järkevään pimennykseen, koska silloin saa laadukkaamman ja erottelevamman kuvan aikaiseksi ja voi nauttia elokuvista enemmän. Tosiasia on sekin, että Suomessa on iso osa vuodesta melko hämärää, jolloin pimennettävyyteen ei suurta huomiota tarvitse erikseen kiinnittää.