1950-luvun omakotitaloon saapuu kolmas sukupolvi – mukanaan uutta elämää ja muutoksia

Mikael Törmälälle, 37, oli nuoresta miehestä asti selvää, että hän on se, joka aikanaan lunastaa kotitalon itselleen ja jatkaa maanviljelystä oman yritystoimensa ohella. Kun vanhempien kanssa tehtiin kaupat kuusi vuotta sitten, Mikael muutti lapsuudenkotiinsa, noin 270 neliöön yksin. Vain vuotta myöhemmin taloon muutti Mari, 31, kolmen lapsensa kanssa. Sitten alkoi tapahtua.

Neljä vuotta sitten pariskunta sai ensimmäisen yhteisen lapsensa, vuotta myöhemmin toisen ja viime vuonna kolmannen. Yhtäkkiä talossa olikin kuusi alakouluikäistä lasta. Alkoi käydä selväksi, että talossa pitää tehdä muutoksia, että kaikki viihtyvät ja kaikille löytyy järkevästi oma soppi. Remontointi aloitettiin käytäntö edellä. Viisi vuotta asumista on antanut realiteetit sille, missä tarvitaan säilytystiloja ja mihin pitää mahtua sänky.

– Kuudelle lapselle, joista kolme tosin on joka toisen viikonlopun isänsä luona, haluamme luoda puitteet, jossa on mahdollisuus vetäytyä, he pohtivat.

Aikamoista meininkiä on kyllä välillä, rauhaa pitää löytyä muulloinkin kuin koulutehtäviin, Mari pohtii.

– Kaikki lapset ovat vielä tyttöjä, joten oma rauha tarvitaan, virnistää Mikael-isä sivummalta.

Toiseksi nuorimman viimeisillä raskausviikoilla Mari kaatoi seinän silloisen keittiön ja olohuoneen väliltä. Avaruutta tuli heti lisää, kun tilat yhtenäistyivät.

Vanhassa talossa oli edessä jonkinlainen sähköjen ja putkistojen uusiminen, sillä kaikki on alkuperäistä ja vuosikymmenten aikana on tehty uutta päälle.

– Se oli alkusysäys tällä kaikelle. Koska noin isoihin töihin piti ryhtyä, ajateltiin siihen yhdistää nyt samalla kaikki eristeiden vaihdosta alkaen. Koko talo käydään läpi jollain aikataululla.

Työt aloitettiin yläkerrasta, jossa uutta seinäpintaa aletaan asentaa paikoilleen. Uudet ikkunat kannettiin sisään haastattelupäivänä.

Yläkerrassa oli aiemmin pitkät ullakkovarastot, kaksi pientä huonetta sekä Mikaelin äidin kampaamotila. Näin ollen ylös oli vedetty vesijohtoputket, jolloin tarvittiin vain siirtotyö ja ylös saatiin wc- ja suihkutilat, varsinaisen pesuhuoneen saunoineen pysyessä edelleen kellarikerroksessa. Komerot purkamalla kaikki tila saatiin käyttöön ja niistä rakentuu molempiin päihin taloa neljä huonetta.

– Kerros kerrallaan saamme tätä valmiiksi, vaikka nyt on jo keskikerroskin purettu lähes eristekerrokseen saakka.

Pariskunta kertoo remontin etenemisestä hymyssä suin ja naurua kuuluu paljon.

– Välillä Mari hermoilee ja minä sitten myöntelen ja rauhoittelen, Mikael kertoo roolituksesta. Mari on muutenkin täällä paljon enemmän kuin minä, hän jatkaa.

Mikaelin maaurakointiyritys uurastaa talvella teiden kunnossapidon parissa, joten aikaa remontointiin ei juuri jää.

– Meillä on aivan äärimmäisen hieno tilanne, kun tukiverkostoa on täällä paljon ja saamme apuja lastenhoidossa melkeinpä, milloin vaan, Mari kiittelee.

Lue messulehden digiversio kokonaisuudessaan täältä

Nostoja lehdestä:
Muuttovalmis Kastelli-koti metsään rajoittuvalle tontille
Oma koti syntyi kivuttomasti – rakentamalla saimme enemmän
Uusvanha tekniikka käyttöön: Ekokoti syntyy oljesta ja savesta