Kevytbetonitulpat

Luotettava kiinnitys saavutetaan valitsemalla rakennusmateriaaliin ja käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva kiinnike. Oikean kiinnitystarvikkeen lisäksi rakenteen kestävyyteen ja lujuuteen vaikuttaa myös oikea asennustapa.

Ohutseinämäiset rakennuslevyt ovat erittäin yleisiä kaikessa rakentamisessa, yleensä rakenteiden pintamateriaaleina. Rakennuslevyihin kuuluvat kipsi- ja kipsikuitulevyt, puukuitulevyt, vanerit, lastulevyt sekä erilaiset sisustuslevyt. Levyjen lujuus ja ominaisuudet vaihtelevat erittäin paljon. Levypinnan lujuuteen sekä kiinnikkeen asennuskohtaan vaikuttavat myös levypinnan takana sijaitsevat puiset tai metalliset rakenteet, kuten koolaukset.

BetoniMaailman yleisin rakennusmateriaali, jota käytetään ensisijaisesti teollisessa rakentamisessa suuren puristuslujuutensa johdosta. Talonrakentamisessa yleisimpiä rakenneosia ovat perustukset, kantavat rakenteet, välipohjat ja porraselementit.UmpitiiliHyvin yleinen rakennusmateriaali, jota käytetään pääasiallisesti muuratuissa rakenteissa. Käytetään ensisijaisesti julkisivuissa pienkiinteistöjen rakentamisessa sekä teollisessa rakentamisessa osastoivien rakenteiden rakennusaineena.ReikätiiliHyvin yleinen rakennusmateriaali, jota käytetään pääasiallisesti muuratuissa rakenteissa. Käytetään ensisijaisesti julkisivuissa, osastoivien rakenteiden rakennusmateriaalina sekä kohteissa, joissa materiaalilta edellytetään jonkinasteista lämmöneristyskykyä.LuonnonkiviKäytetään rakentamisessa pääasiassa pintamateriaalina esimerkiksi julkisivuissa ja portaissa. Haurautensa johdosta luonnonkivi murtuu herkästi.

Koulutusaika: 31.5.2018 klo 9-16Koulutuspaikka: Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Kurssikeskuksenkatu 11, TampereAsiantuntijana: Sauli Paloniitty, TTS TyötehoseuraTavoiteKoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää opiskelijan valmiuksia toimia kosteuskoordinaattorina ja opettaa hyödyntämään Kuivaketju 10:n mukaista toimintamallia.KohderyhmäKoulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vahva rakennusalan koulutus ja kokemus sekä edellytykset toimia kosteuskoordinaattorin tehtävissä. Kosteuskoordinaattorilta edellytetään tyypillisesti vastaavaa pätevyyttä kuin kohteen vastaavalta työnjohtajalta.Koulutuksen sisältöKlo: 9:00-9:15 Tilaisuuden avaus, Jukka Jaakkola, TTS TyötehoseuraKlo 9:15- Asiantuntijana Sauli Paloniitty, TTSKosteudenhallintaa koskevat säädökset, lait ja ohjeetKuivaketju 10:n taustaaKuivaketju 10-toimintamalli- KosteuskoordinaattoriPilottihankkeiden kokemuksiaKlo: 11:30 -12:30 LounasKlo: 12:30 - n. klo 16Kosteusriskit ja niiden hallintaKuivaketju 10:n laadunvalvontamittaukset ja niiden tulkinta Kuivumisajan huomioiminen eri näkökulmistaIlmoittautuminenIlmoittautuminen joko sähköiseen koulutuskalenteriin www.tts.fi tai sähköpostitse alla oleville.Koulutuksen hinta380€ + alv. (sisältäen koulutuksen, lounaan ja kahvit)Mikäli osallistut Kosteuskoordinaattori-PRO -koulutukseen käytyäsi tämän koulutuksen, hyvitetään hinta kokonaisuudessaan. Peruutusmaksu peruutettaessa viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuksen alkua 25%, sen jälkeen veloitetaan koko koulutuksen hinta.Lisätietoja koulutuksestaOpintosihteeri: Mia Tokkari, 044 7143 722, mia.tokkari@tts.fiKehitys- ja asiakkuuspäällikkö: Jukka Jaakkola, 040 712 5048, jukka.jaakkola@tts.fiTTS – Sarkatie 1, 01720 Vantaa – www.tts.fiTTS pidättää oikeudet muutoksiin.

Wc-istuimen puhdistus on harvemmin kenenkään mielipuuhaa. IDOn tietopaketin avulla annat kyytiä niin jarrutusjäljille kuin pinttyneemmällekin lialle, pidät pönttösi puhtaana sekä huuhteluveden raikkaana – ja mikä parasta, pääset itse helpommalla.

Suomalainen muotoilu on maailmalla tunnettu käsite, joka erottuu selkeästi massatuotannosta markkinoilla. Kansainvälisesti arvostetuksi ja halutuksi se on tullut vuosikymmenien määrätietoisella työllä. Myös meillä kotimaassa arvostus on korkealla – toisin kuin monessa muussa maassa, muotoilu mielletään Suomessa osaksi kulttuuria ja kansallista identiteettiämme.Suomalainen muotoilu on sitoutunut laatuun ja jatkuvuuteen. Sen keskeinen voimavara on aina ollut joustava poikkitaiteellisuus. Esimerkiksi tunnetut suomalaiset lasisuunnittelijat valmistuivat taideteollisesta korkeakoulusta huonekalupiirtäjiksi, koristekuvanveistäjiksi tai graafisiksi suunnittelijoiksi.