Tämä yleinen ilmanvaihdon puute nostaa radonin sisäilmaan

Riittävä korvausilman saanti auttaa ehkäisemään liiallista alipainetta, joka voi lisätä radonpitoisen ilman kulkeutumista maaperästä sisätiloihin. Korvausilmaventtiilien ja suodattimien kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti, jotta ilmanvaihto toimii suunnitellusti.
Ilmanvaihdon toiminta kannattaa tarkistaa lämmityskauden ollessa aluillaan. Kun ulkolämpötila laskee, radonriski voi kasvaa kodin sisällä. Yksi yleinen ilmanvaihdon puute voi pahentaa tilannetta – siksi on tärkeää varmistaa, että korvausilmaa tulee riittävästi.
Sään viiletessä sisä- ja ulkoilman lämpötilaero kasvaa. Tämä vaikuttaa rakennuksen paineolosuhteisiin ja voi lisätä ilman virtausta maaperästä alapohjan kautta sisätiloihin. Jos maaperässä on radonia, kaasua kulkeutuu asuintiloihin esimerkiksi perustusten halkeamien, rakenteiden liitoskohtien ja putkiläpivientien kautta.
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jonka pitkäaikainen hengittäminen lisää keuhkosyövän riskiä. Suomessa noin 300 ihmistä sairastuu vuosittain radonaltistuksen aiheuttamaan keuhkosyöpään. Mitä pidempään radonille altistuu ja mitä korkeampi pitoisuus on, sitä suurempi on sairastumisen riski.
Korvausilman puute vaikuttaa rakennuksen paine-eroihin
Toimiva ilmanvaihto on yksi tehokkaimmista keinoista alentaa sisäilman radonpitoisuutta. Radon on kaasu, joka ei kerry rakenteisiin, joten se poistuu sisäilmasta ilmanvaihdon avulla. Ilmanvaihto toimii kuitenkin oikein vain, jos poistuvan ilman tilalle saadaan riittävästi korvausilmaa. Monesta kiinteistöstä puuttuvat korvausilmaventtiilit, jotka tuovat sisään raitista ilmaa. Silloin sisätiloihin syntyy alipaine, joka imee radonpitoista ilmaa maaperästä rakenteiden rakojen kautta. Radonkorjauksen ensimmäinen vaihe onkin varmistaa, että ilmanvaihto toimii ja korvausilmaa tulee riittävästi.

Liiallinen alipaine on yleinen ongelma erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Mitä voimakkaampi alipaine on, sitä enemmän maaperästä lähtöisin olevaa ilmaa ja sen mukana radonia pääsee sisätiloihin epätiiviiden rakenteiden kautta. Korvausilmaventtiilien kautta ulkoilma tulee sisään hallitusti, jolloin alipaine pienenee ja ilmanvaihto toimii niin kuin sen kuuluu.

Lisää korvausilmaa Velco-venttiileillä
Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvät Velco-korvausilmaventtiilit ovat helppo tapa lisätä korvausilmaa ja alentaa radonpitoisuutta. Termostaatin avulla toimiva Velco-korvausilmaventtiili on käyttäjälle huoleton. Perinteisiä venttiilejä säädetään käsin ja kylmällä säällä ne usein suljetaan. Sen jälkeen ne helposti unohtuvat kiinni, eikä korvausilmaa enää tule. Velco-venttiiliä ei tarvitse säätää, sillä se säätyy kylmällä ilmalla pienemmälle ja avautuu lämpimällä suuremmalle. Näin korvausilmaa tulee aina riittävästi. Omavaraisen termostaatin toiminta perustuu lämpölaajenemiseen, joten se ei tarvitse sähköä toimiakseen. Velco-korvausilmaventtiilit sopivat niin kerros-, rivi- ja omakotitaloihin kuin vapaa-ajan asuntoihin. Valikoimassa on ratkaisuja uuden venttiilin asentamiseen seinään tai puiseen tuuletusluukkuun sekä vanhan korvausilmaventtiilin korvaamiseen.
Asennettuna Velco-venttiili maksaa tyypillisesti vain muutamia satoja euroja, mikä on pieni summa verrattuna hyötyihin. Ilmanvaihto toimii suunnitellusti, sisäilma raikastuu ja radonin kulkeutuminen maaperästä sisätiloihin vähenee. Hinta vaihtelee asennustavan mukaan. Tuuletusluukkuun asennettava Velco-venttiilimalli on edullisin vaihtoehto. Uuden seinäläpiviennin kustannukset riippuvat seinän rakenteesta: puuseinään läpivienti on yleensä edullisempi tehdä kuin kiviseinään, johon reikä porataan timanttiporalla.
Radonpitoisuus kannattaa selvittää mittaamalla
Suomessa asuinhuoneiston radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Radonmittaus on luotettavin tapa arvioida altistumista ja selvittää, tarvitaanko korjaustoimia. Jos radonpitoisuus on maltillisesti koholla eli 200–300 Bq/m³, Säteilyturvakeskus suosittaa tarkoituksenmukaisia ja helposti toteutettavia korjauksia, kuten huonosti toimivan ilmanvaihdon parantamista ja rakenteiden vuotokohtien tiivistämistä. Jos pitoisuus ylittää viitearvon, tilanne on syytä selvittää tarkemmin. Tällöin voidaan tarvita myös järeämpiä korjauksia, kuten lattialaatan alta ilmaa imevä radonimuri tai talon viereen rakennettava radonkaivo. Ilmanvaihdon parantaminen on vaikeissakin tapauksissa hyvä ensiapu, ja joskus se riittää myös lopulliseksi ratkaisuksi.












