• Etusivu
  • Rakentaminen

3 Rakennussuunnittelu

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.06.2012
20077_5697.jpg

3.3 Varsinainen rakentaminen


Olette tähänastisen kautta jo toivottavasti päässeet käsitykseen, mitä kaikkea rakentamisessa pitää tehdä ja ottaa huomioon ennen kuin päästään tosi toimiin. Vaiheittain eteenpäin ja sitten vihdoin ja viimein päästään liikenteeseen. Tällä menetelmällä ei toivottavasti jää mitään huomaamatta. Rakennuslupa on saapunut postissa. Mitä ensin pitää tehdä?

3.3 Varsinainen rakentaminen
Tämä on yleisin kysymys rakentajilta. Olemme ohjanneet useita rakennuskohteita alkuvaiheeseensa ja monta rakennusta saattaneet myös lopputulokseen näkemättä kuitenkaan itse rakennusta. Kotisivujemme rakentajakoulu ja kysy niin vastaamme - palsta ovat oivia apuja monissa eteen tulevissa ongelmissa. Monasti rakentajalle on helpompaa tehdä kysymys anonyymille vastaajalle kuin omalle vastaavalle mestarille. Tähän on varmasti monia syitä ja valitettavasti joskus syynä on jopa rakentamisen ympärillä pyörivän ammattiporukan välinpitämättömyys rakennuttajaa kohtaan. Pitää kuitenkin muistaa, että tyhmää kysymystä ei ole, tyhmää on jättää vastaamatta kysymykseen tai suhtautua siihen ylimalkaisesti. Rakentajan pitää aina muistaa… olet oman rakennushankkeesi isäntä.

3.3.1 Rakennustöiden aloittaminen
Miten varsinainen rakennustyö aloitetaan? Olemme kulkeneet jo pitkän matkan ja puurtaneet paperien kanssa. Varsinainen rakennuspäätös on jo syntynyt. Nyt vain pitää päästä alkuun.

3.3.1.1 Mikä ei ole aloittamista?
Monesti meiltä kysytään, mikä ei ole aloittamista, mitä tontilla voi tehdä ennen luvan myöntämistä. Vastaus kuuluu, että epävarmoissa tapauksissa ei pidä tehdä mitään. Jos kysymyksessä on kunnan myymä tontti, ja talo on rakentamisohjeiden mukainen, silloin luvan saaminen on lähes varmaa. Silloin voi jo ennen luvan myöntämistä tehdä melkoisen määrän tontilla töitä. Maankäyttö- ja rakennusasetus 72 ß 2 momentissa todetaan, että kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide voidaan suorittaa ennen rakennustyön aloittamista noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään. Tämän lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetus 72 ß 3 momentti toteaa: Rakennuksen perustuksen paalutustyö voidaan suorittaa ennen rakennustyön aloittamista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetun paalutussuunnitelman mukaisesti. Jos siis luvan saaminen on varmaa, merkittävä määrä työtä voidaan tontilla tehdä ilman varsinaista rakennuslupaa. Aina tekemiseen liittyy riski, mutta se kannattaa minimoida.

3.3.1.2 Aloittamista vai ei
Jos tontilla on puita, niiden kaatamisesta syntyy päätös rakennusluvan yhteydessä. Lupapapereita varten pitää tehdä niiden tarkastaminen ja päättää puutarhurin kanssa, mitä puita poistetaan. Jotkut kunnat määräävät maksun turhaan kaadetulle puulle. Ensimmäisenä rakentamisen aloittamiseen liittyvänä työnä on kuitenkin puiden kaato. Kulkutien rakentaminen ja perustusten kaivaminen ei siis ole rakentamisen aloittamista. Kuitenkin ne ovat töitä, jotka pitää tehdä puiden kaadon jälkeen seuraavaksi. Myös viemärin ja vesijohdon rakentaminen kuuluvat näihin ensitöihin.
Viemärin, vesijohdon ja sadevesiviemäröinnin rakentaminen edellyttää liittymissopimuksen tekemisen vesilaitoksen kanssa, tietenkin siellä missä nuo ovat kunnan tai jonkun yhtiön toimesta olemassa. Sopimuksen tekeminen edellyttää hyväksyttyjä piirustuksia. Nämä on LVI-suunnittelija käynyt jo etukäteen hyväksyttämässä.
Viemäri- ja vesijohtokaivannon kanssa samanaikaisesti kaivetaan sähköliitoskaapeli ja puhelin- tai datakaapeli. Niiden kaivusyvyys on matalampi kuin vesijohdolla. Työmaan väliaikainen sähkönsyöttö kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella samaan kaapeliin kuin lopullinen sähkökaapeli.
Kaivutöissä syntyy aina jätemaata, jota ei todennäköisesti voi tontilla käyttää. Siksi on syytä sopia kaivu-urakoitsijan kanssa, että hän kuljettaa ylijäämämaat pois. Mikäli massoissa on kantoja ja muita kasvujätteitä, kuorma joudutaan viemään kaatopaikalle ja siitä joutuu maksamaan jätteenkäsittelymaksun. Hyvälaatuiset maat saa menemään useimmiten ilmaiseksi täytemaata tarvitseville rakentajille tai kunnan maankaatopaikalle.

3.3.1.3 Aloituskokous
Jokaisen omakotitalohankkeen osalta on määrätty pidettäväksi aloituskokous. Rakennusluvassa on asiasta annettu määräys tai asia on määritetty rakennusjärjestyksessä. Aloituskokouksen tarkoituksena ei ole toteuttaa yhtä byrokratian määräystä vaan tilaisuus on tarkoitettu rakentajan tueksi ja turvaksi. Kokouksen pitäminen pyydetään rakennustarkastustoimistolta. Tilaisuudessa tulee olla läsnä kaikki rakentamiseen osallistuvat osapuolet. Vastaava työnjohtaja, omistaja, urakoitsija ja valvoja ovat paikalla kun rakentamisen järjestelyistä sovitaan. Tässä tilaisuudessa käydään läpi koko rakentamisprosessi ja epäselvät asiat pitää selvittää.

3.3.1.4 Toimet ennen aloituspamausta
Ennen aloittamista pitää kunnan mittaustoimen käydä merkitsemässä rakennus paikalleen maastoon. Tämä edellytys on rakennusluvan ehdoissa. Joissakin tapauksissa lupaviranomainen edellyttää rakennuspaikan aitaamisen tai se kannattaa tehdä ilman muuta. Ulkopuoliset eivät saa päästä ainakaan vahingossa rakennusalueelle varsinkin silloin kun kaivannot ovat auki. Ennen mahdollista paalutusta pitää käydä naapurit läpi ja katsoa rakennusten tila, jotta voidaan jälkeenpäin todeta, onko paalutus aiheuttanut vaurioita. Tämän normaalisti toteuttaa paalutusurakoitsija. Sama tilanne on, jos perustuksia joudutaan louhimaan ampumalla. Vasta kun ympäristön turvallisuus on taattu, voi suorittaa alkupamauksen.

3.3.1.5 Ei muuta kuin töihin
Vastaava työnjohtaja on se henkilö, joka pistää asiat rullaamaan. Hänen ohjeisiinsa ja neuvoihinsa tukeutuen työn aloitus onnistuu ja ensimmäiset todelliset toimet tontilla pääsevät alkuun.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20115_26179.jpg
Tulikiven sisustustakasta
Taiteilijaprofessori Hannu Kähösen suunnittelemat sisustustakat Kaita ja Nietta ovat Tulikiven tunnelmalliset uutuudet kodin lämmöstä nauttiville. Sisustustakkojen edistyksellinen polttotekniikka ja ylöspäin avautuva luukku lisäävät käytön helppoutta. Moduuliratkaisulla suunnitellusta Tulikiven Kaita-sisustustakasta löytyy sopivankokoinen ratkaisu niin pieneen kuin isoonkin kotiin. Nietta-sisustustakasta on saatavilla kahta eri kokoa.Lisätietoa sisustustakoista
20145_39495.jpg
Pitkäikäiselle vesikatolle luotettavat lisätarvikkeet
Vesikaton tehtävänä on suojata rakennusta tuulelta ja tuiskulta sekä pitää alapuoliset rakenteet kuivina ja terveinä. Rakennuksen hyvinvointiin vaikuttavat oleellisesti myös ilmanvaihtoratkaisut, joilla likainen ja kostea sisäilma ohjataan ulos ja puhdas ilma tuodaan sen tilalle. SK Tuote on tehnyt töitä 40 vuotta varmistaakseen, että vesikaton läpi vietävät ilmanvaihdon päätelaitteet ovat vähintään yhtä kestäviä ja laadukkaita kuin rakennukseen valittu vesikatto. Koska hyvännäköinen talo ansaitsee kruunukseen tyylikkään vesikaton, ilmanvaihdon VILPE®-päätelaitteiden värit sulautuvat vesikaton väreihin ja värinkestävyys on ainakin yhtä pitkä kuin itse vesikatteen - takuulla.
200812_14346.jpg
Ideaparkin Talopäivät 9-11.1.2009
Kuluttajille Ideaparkin Talopäivät tarjoaa yhdessä Ideaparkin erittäin laajan sisustusliikkeiden ja rakennusalan toimijoiden täyttämän makasiinien valikoiman kanssa ainutlaatuisen kokonaisuuden. Lähes 40 000 neliömetriä ideoita rakentamiseen, remontointiin, asumiseen ja sisustamiseen. Kaikki saman katon alla, ilman sisäänpääsymaksua ja ilmaisia pysäköintipaikkoja 4500:lle autolle! Talopäivienkin ajan Ideaparkissa palvelevat 35 sisustamisen ja rakentamisen toimijaa. Talopäivillä mukana mm. Jämerä-kivitalot.Tervetuloa!
202110_73273.jpg
Hätäily talon lämmittämisessä voi aiheuttaa vaaran
Tulisijasta sisätiloihin purkautuva savu aiheuttaa vuosittain jopa satoja savuvahinkoja. LähiTapiolan havaintojen mukaan myös aiemmin hyvin toiminut tulisija voi yllättää lämmittäjän. Ilmalukon riski korostuu kosteassa syyssäässä, mutta myös helle ja esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto voivat tukahduttaa hormin vedon. Pahimmillaan savu uhkaa henkeä.
201712_51172.jpg
Kosteudenhallintatyökalut käyttöön Kuivaketju 10 -koulutuksessa
Kosteudenhallinnan roolin vahvistuminen on suurimpia viimeaikaisia muutoksia niin suunnittelussa, työmailla, kuin myös kiinteistöjen ylläpidossa.Kuivaketju 10 -konsepti yhdistettynä vahvaan ymmärrykseen kosteuden käyttäytymisestä erilaisissa rakenteissa sekä turvallisista rakennustavoista luo pohjan kosteusturvallisella rakentamiselle. Laadunvarmistusmittaukset ja niiden tulosten oikea tulkinta ohjaavat laadukkaaseen lopputulokseen.TTS Työtehoseura järjestää aiheesta koulutuksia alan ammattilaisille.Ilmoittaudu koulutukseen tästä
202010_67177.jpg
2020-luvun lasivilla ei kutise, eikä pölise
Nykypäivän pehmeä lasivilla on vuosien tuotekehityksen tulos. Se on miellyttävää ja pehmeää käsitellä, vaikka ihan paljain käsin. Se ei kutise eikä pölyä.Tuotekehityksessä on haluttu erityisesti kiinnittää huomiota tuotteiden pölyämättömyyteen, käsiteltävyyteen ja asentamismukavuuteen. Jämäkkä levy ei hajoa ja se on helppo leikata ja asentaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton