3 Rakennussuunnittelu
3.3 Varsinainen rakentaminen
Olette tähänastisen kautta jo toivottavasti päässeet käsitykseen, mitä kaikkea rakentamisessa pitää tehdä ja ottaa huomioon ennen kuin päästään tosi toimiin. Vaiheittain eteenpäin ja sitten vihdoin ja viimein päästään liikenteeseen. Tällä menetelmällä ei toivottavasti jää mitään huomaamatta. Rakennuslupa on saapunut postissa. Mitä ensin pitää tehdä?
3.3 Varsinainen rakentaminen
Tämä on yleisin kysymys rakentajilta. Olemme ohjanneet useita rakennuskohteita alkuvaiheeseensa ja monta rakennusta saattaneet myös lopputulokseen näkemättä kuitenkaan itse rakennusta. Kotisivujemme rakentajakoulu ja kysy niin vastaamme - palsta ovat oivia apuja monissa eteen tulevissa ongelmissa. Monasti rakentajalle on helpompaa tehdä kysymys anonyymille vastaajalle kuin omalle vastaavalle mestarille. Tähän on varmasti monia syitä ja valitettavasti joskus syynä on jopa rakentamisen ympärillä pyörivän ammattiporukan välinpitämättömyys rakennuttajaa kohtaan. Pitää kuitenkin muistaa, että tyhmää kysymystä ei ole, tyhmää on jättää vastaamatta kysymykseen tai suhtautua siihen ylimalkaisesti. Rakentajan pitää aina muistaa… olet oman rakennushankkeesi isäntä.
3.3.1 Rakennustöiden aloittaminen
Miten varsinainen rakennustyö aloitetaan? Olemme kulkeneet jo pitkän matkan ja puurtaneet paperien kanssa. Varsinainen rakennuspäätös on jo syntynyt. Nyt vain pitää päästä alkuun.
3.3.1.1 Mikä ei ole aloittamista?
Monesti meiltä kysytään, mikä ei ole aloittamista, mitä tontilla voi tehdä ennen luvan myöntämistä. Vastaus kuuluu, että epävarmoissa tapauksissa ei pidä tehdä mitään. Jos kysymyksessä on kunnan myymä tontti, ja talo on rakentamisohjeiden mukainen, silloin luvan saaminen on lähes varmaa. Silloin voi jo ennen luvan myöntämistä tehdä melkoisen määrän tontilla töitä. Maankäyttö- ja rakennusasetus 72 ß 2 momentissa todetaan, että kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide voidaan suorittaa ennen rakennustyön aloittamista noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään. Tämän lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetus 72 ß 3 momentti toteaa: Rakennuksen perustuksen paalutustyö voidaan suorittaa ennen rakennustyön aloittamista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetun paalutussuunnitelman mukaisesti. Jos siis luvan saaminen on varmaa, merkittävä määrä työtä voidaan tontilla tehdä ilman varsinaista rakennuslupaa. Aina tekemiseen liittyy riski, mutta se kannattaa minimoida.
3.3.1.2 Aloittamista vai ei
Jos tontilla on puita, niiden kaatamisesta syntyy päätös rakennusluvan yhteydessä. Lupapapereita varten pitää tehdä niiden tarkastaminen ja päättää puutarhurin kanssa, mitä puita poistetaan. Jotkut kunnat määräävät maksun turhaan kaadetulle puulle. Ensimmäisenä rakentamisen aloittamiseen liittyvänä työnä on kuitenkin puiden kaato. Kulkutien rakentaminen ja perustusten kaivaminen ei siis ole rakentamisen aloittamista. Kuitenkin ne ovat töitä, jotka pitää tehdä puiden kaadon jälkeen seuraavaksi. Myös viemärin ja vesijohdon rakentaminen kuuluvat näihin ensitöihin.
Viemärin, vesijohdon ja sadevesiviemäröinnin rakentaminen edellyttää liittymissopimuksen tekemisen vesilaitoksen kanssa, tietenkin siellä missä nuo ovat kunnan tai jonkun yhtiön toimesta olemassa. Sopimuksen tekeminen edellyttää hyväksyttyjä piirustuksia. Nämä on LVI-suunnittelija käynyt jo etukäteen hyväksyttämässä.
Viemäri- ja vesijohtokaivannon kanssa samanaikaisesti kaivetaan sähköliitoskaapeli ja puhelin- tai datakaapeli. Niiden kaivusyvyys on matalampi kuin vesijohdolla. Työmaan väliaikainen sähkönsyöttö kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella samaan kaapeliin kuin lopullinen sähkökaapeli.
Kaivutöissä syntyy aina jätemaata, jota ei todennäköisesti voi tontilla käyttää. Siksi on syytä sopia kaivu-urakoitsijan kanssa, että hän kuljettaa ylijäämämaat pois. Mikäli massoissa on kantoja ja muita kasvujätteitä, kuorma joudutaan viemään kaatopaikalle ja siitä joutuu maksamaan jätteenkäsittelymaksun. Hyvälaatuiset maat saa menemään useimmiten ilmaiseksi täytemaata tarvitseville rakentajille tai kunnan maankaatopaikalle.
3.3.1.3 Aloituskokous
Jokaisen omakotitalohankkeen osalta on määrätty pidettäväksi aloituskokous. Rakennusluvassa on asiasta annettu määräys tai asia on määritetty rakennusjärjestyksessä. Aloituskokouksen tarkoituksena ei ole toteuttaa yhtä byrokratian määräystä vaan tilaisuus on tarkoitettu rakentajan tueksi ja turvaksi. Kokouksen pitäminen pyydetään rakennustarkastustoimistolta. Tilaisuudessa tulee olla läsnä kaikki rakentamiseen osallistuvat osapuolet. Vastaava työnjohtaja, omistaja, urakoitsija ja valvoja ovat paikalla kun rakentamisen järjestelyistä sovitaan. Tässä tilaisuudessa käydään läpi koko rakentamisprosessi ja epäselvät asiat pitää selvittää.
3.3.1.4 Toimet ennen aloituspamausta
Ennen aloittamista pitää kunnan mittaustoimen käydä merkitsemässä rakennus paikalleen maastoon. Tämä edellytys on rakennusluvan ehdoissa. Joissakin tapauksissa lupaviranomainen edellyttää rakennuspaikan aitaamisen tai se kannattaa tehdä ilman muuta. Ulkopuoliset eivät saa päästä ainakaan vahingossa rakennusalueelle varsinkin silloin kun kaivannot ovat auki. Ennen mahdollista paalutusta pitää käydä naapurit läpi ja katsoa rakennusten tila, jotta voidaan jälkeenpäin todeta, onko paalutus aiheuttanut vaurioita. Tämän normaalisti toteuttaa paalutusurakoitsija. Sama tilanne on, jos perustuksia joudutaan louhimaan ampumalla. Vasta kun ympäristön turvallisuus on taattu, voi suorittaa alkupamauksen.
3.3.1.5 Ei muuta kuin töihin
Vastaava työnjohtaja on se henkilö, joka pistää asiat rullaamaan. Hänen ohjeisiinsa ja neuvoihinsa tukeutuen työn aloitus onnistuu ja ensimmäiset todelliset toimet tontilla pääsevät alkuun.