rintamamiestalo

Rintamamiestalojen ja kesämökkien remontointi tarjoaa mahdollisuuden säilyttää perinteitä samalla kun tuodaan rakennuksiin uutta elämää ja mukavuutta. Kesämökin muuttaminen talviasuttavaksi avaa uusia mahdollisuuksia ja rintamamiestalon energiatehokkuuden huomioiminen edistää kestävää kehitystä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä henkeä ja säilyttää se osana remontointiprosessia.

Kysymykseen vastaa Rakentaja.fi-palvelun asiantuntijat.Artikkelin ensimmäisessä osassa laskeskeltiin rintamamiestalon ulkopuolen remonttikustannuksia. Tässä osassa vuorossa sisätilat on, joissa järjestyksen määrää tilojen nykykunto.

Rintamamiestalon remontti voi aiheuttaa epävarmuutta, mutta oikeilla toimenpiteillä se voidaan toteuttaa onnistuneesti. Tässä artikkelissa käymme läpi viisi yleisintä remonttia sisätiloissa sekä suurimpia korjausvirheitä. Remonttien toteutuksessa kannattaa ottaa huomioon tilojen nykykunto. Remontointi aloitetaan huonoimmassa kunnossa olevasta tilasta.Hyvä on muistaa, että esimerkkihinnat kattavat tyypillisimmät tapaukset, mutta kaikki kohteet eivät tälle välille mahdu. Kustannuksiin vaikuttaa myös kohteen kunto ja materiaalivalinnat mukaan sekä oman ja teetetyn työn suhde.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu vähintäänkin valtaosalle omakotitalon omistajista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että katto uusittaisiin vuosittain tai lämmitysmuodon vaihtamista pitäisi harkita vähintään viiden vuoden välein. Pikemminkin kyse on siitä, että kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Rintamamiestaloa voidaan pitää varsinaisena suomalaisten kestosuosikkina. 1940-luvun puolivälin tienoilla alettiin rakentaa uusia pientaloja, joissa oli yhden hormin ympärille rakennettu Tupa, makuukamari, sali ja eteinen. Yläkerrassa oli käyttöullakko, joka vähitellen muutettiin asuintiloiksi, perhekoon ja sen myötä tilantarpeen kasvaessa.Rintamamiestaloja rakennettiin aina 1960-luvun alkuun asti. lähes 20 vuotta kestäneen rakennusbuuminsa aikana rintamamiestyyppinen talo sai lisää kokoa ja näköäkin. Myös Alvar Aalto suunnitteli oman mallinsa rintamamiestalosta. 1960-luvun aikana talon malli alkoi madaltua ja kaikkia tiloja ei välttämättä enää rakennettu yhden hormin ympärille. Käyttöullakko kuitenkin säilyi vielä.1970-luvulle tultaessa talot lässähtivät totaalisesti. Harjakatto vaihtui tasakattoon eikä yläkerrasta ollut puhettakaan enää. Samaan aikaan rintamamiestalot alkoivat saada kylkeensä elintasosiipiä, joihin rakennettiin sauna- ja peseytymistilat sekä WC. Ajan hengen mukaisesti nämä lisäsiivet olivat joko loivia harjakattoja tai selkeästi tasakattoisia. Tasakattoiset talot eivät kuitenkaan soveltuneet parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisiin olosuhteisiin ja niiden rakentamisesta luovuttiin. Tilalle tulivat täydellistä ääripäätä edustavat, hieman rintamamiestaloakin muistuttavat "käkikellotalot", joiden katto kaltevuus oli 1:1. Tämäkin tyylivaihe jäi varsin lyhyeksi.Vuosituhannen loppupuolella pientalot muuttuivat suuremmiksi ja yksilöllisemmiksi. Jälleen alkoi myös rintamamiestaloja muistuttavia ratkaisuja ilmestyä maisemaan. Tällä kertaa niihin oli kuitenkin hallitusti sijoitettu myös saunaosasto, WC:t ja kodinhoitohuone sekä muut aputilat. Samanaikaisesti etenkin nuoria ensiasunnon ostajia alkoivat kiinnostaa vanhat rintamamiestalot. Niitä alettiin peruskorjata ja osin laajentaakin nykyaikaiset asuinvaatimukset täyttäviksi.Tutustu tästä rintamamiestalojen remontointiin ja todellisiin kohteisiin