käyttövesi

Lämmin suihku tai rentouttava kylpy ovat arkipäivän ylellisyyttä, joita olemme tottuneet pitämään itsestään selvyytenä – kunnes ne jostain syystä eivät toimikaan. Haluamme lämminvesivaraajan, joka tekee vain tehtävänsä, jotta lämmintä vettä on riittävästi talouden kaikkiin tarpeisiin.Lämminvesivaraajan on toimittava vuosia, riippumatta veden laadusta. Lisäksi sen tulee olla tyylikäs, edullinen ja helposti asennettava.

Moni talonomistaja lykkää käyttövesiputkiston uusimista pitkään, koska putket “ovat kestäneet tähän asti”. Tilastojen ja asiantuntijoiden mukaan putkien tekninen käyttöikä tulee kuitenkin vastaan usein 20–30 vuoden jälkeen, ja vesivahingot voivat aiheuttaa suuria kuluja ja terveydellisiä haittoja. Miksi käyttövesiremontti kannattaa tehdä ajoissa ja mitä hyötyjä se tuo?

Sähkön hinta on nyt korkeimmillaan pitkään aikaan ja moni kikkaileekin sähkölaitteiden säädöillä säästääkseen sähköä. Ethän kuitenkaan kuulu heihin, jotka säästävät väärässä paikassa? Lämminvesivaraajan lämpötilaa ei kannata säätää kovalla otteella. Legionellabakteeri lisääntyy vesijärjestelmissä, joissa veden käyttölämpötila on liian alhainen.

LVI-suunnittelulla on aivan oma merkityksensä kestävien ja turvallisten ratkaisujen aikaansaamiseksi. Kosteusvaurioiden mahdollisuus tulee minimoida jo rakennusvaiheessa, samoin kunnostuksen yhteydessä.

Moni omakotiasuja siirtää putkiremonttia, koska sitä pidetään kalliina ja pitkänä projektina. Käytännössä suurin osa käyttövesiremonteista voidaan kuitenkin toteuttaa nopeasti ilman laajoja purkutöitä. Omakotitalon putkistoja ovat käyttövesi-, lämmitys- ja viemäriputkistot. Vesivahinkojen riski kasvaa merkittävästi, kun putkistot ovat yli 25 vuotta vanhoja.

Kesämökit sijaitsevat luonnon rauhassa etäällä asutusalueista. Sijainti saattaa aiheuttaa käytännön haasteen, sillä puhdasta vettä tarvitaan asumisessa päivittäin. Kätevän vedenpuhdistuslaitteen avulla saadaan täysin puhdasta juomavettä käyttöön, vaikka merivedestä.

Onko putki jäässä eikä vettä tule, ja ihmetyttääkö, miksi ongelma iskee juuri silloin, kun pakkanen hellittää? Usein lauha sää paljastaa sen, mikä ehti syntyä pakkasella. Jäätynyt kohta alkaa sulaa, paine vaihtelee ja mahdollinen hiushalkeama avautuu. Silloin huomaat, ettei vesi kulje tai että jossain alkaa vuotaa, tihkumalla tai reilummin.Jos epäilet jäätymistä tai putkirikkoa, toimi heti näin:Tarkista vuodon merkit: kosteus, tihkuminen ja rakenteista kuuluva veden ääni.Sulje pääsulku, jos vuoto on mahdollinen.Avaa hanat kevyesti, jotta paine purkautuu.Älä käytä avotulta tai kuumailmapuhallinta umpimähkään. Väärä kohta ja liika lämpö voivat rikkoa putken tai sytyttää rakenteita.Jos jäätynyttä kohtaa ei löydy nopeasti tai tilanne on epävarma, jätä sulatus ammattilaisille.Jäätyminen tapahtuu harvoin “yhtäkkiä”, ja taustalla on yleensä joku tuttu riskipaikka: ulkoseinän nurkka, alapohja, ryömintätila, kylmä tekninen tila, läpivienti, sulkuventtiilin seutu tai rakennus, jossa lämpöä on laskettu liikaa. Kun nämä kohdat tunnistaa, jäätymistä voi ehkäistä tehokkaasti jo ennen seuraavaa pakkasjaksoa.

Pakkaset ovat talvena olleet melko vaihtelevia eri puolella maata: pohjoisessa kirpeät pakkaset ja etelässä nollan molemmin puolin. Lämpötila on vaihdellut paljon lyhyessäkin ajassa. Tiesitkö, että kovien pakkasten lisäksi lämpötilojen nopeat vaihtelut voivat aiheuttaa ongelmia?

Vesivahinkojen määrä on kasvanut rajusti viime vuosien aikana johtuen pääasiassa rakennuskannan vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä sekä vääristä rakennustekniikoista.Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia reilusti yli 30 000 vesivahingosta, mutta todellinen määrä saattaa olla huomattavasti enemmänkin, sillä kaikkia vahinkoja ei ilmoiteta vakuutusyhtiöön. Keskimäärin vahinkoja sattuu noin 90-100 kappaletta päivittäin. VTT:n selvityksen mukaan suurin osa vuotovahingoista sattuu omakotitaloissa ja useimmiten kyseessä on 1960-1980-luvuilla rakennettu talo. Vahinkoja toki sattuu niin uudemmissa kuin vanhemmissakin taloissa.

Laitteet, kuten kaukolämmönjakokeskuskin, tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. Mutta mistä tietää milloin kaukolämmönjakokeskus tulee vaihtaa ja mitkä ovat ensimmäiset merkit vaihtoajan lähestymisestä? Mitä on hyvä huomioida uutta valittaessa? Kannattaako nykyisen lämmönjakokeskuksen vaihto uuteen, vaikka vaihtoaika ei olisikaan umpeutumassa?