ilmanvaihto

Huono kärynpoisto on yleinen ongelma monessa omakotitalossa. Liesikupu saattaa olla teknisen käyttöikänsä lopussa tai yhteensopimaton talon ilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Seurauksena keittiöön jää ruuanlaiton hajut, kosteus kertyy pinnoille ja asumismukavuus heikkenee.

Kuvittele hetki, että huomaat ullakolla kulkevan ilmastointiputken pinnan olevan kostea. Tai että katolta alas tuleva, huonosti eristetty kanava on kerännyt kuuraa, joka sulaessaan tiputtaa vettä eristeisiin tai venttiilistä lattialle. Kyse ei ole pikkuviasta, vaan merkistä siitä, että eristys on pielessä. Oikein tehty ilmastointiputken eristys suojaa kotia ja mökkiä monelta harmilta – energiahävikiltä, kondenssivesiltä, ääniongelmilta ja jopa paloriskeiltä.

Mökin ilmanvaihdon syystarkastus kannattaa, sillä toimiva ilmanvaihto ehkäisee kosteuden kertymistä ja rakenteiden vaurioitumista talven aikana. Pienellä panostuksella mökki pysyy terveenä ja keväällä vastassa on raikas sisäilma. Useimmiten tarvittavat parannukset ovat vieläpä kohtuuhintaisia, sillä ilmanvaihdon kunnostaminen maksaa monesti vain satoja euroja.

Syksyn tullessa kosteus kasvaa – lisääntyneet sateet ja ehkä vielä kesän viipyilevä lämpö osaltaan kasvattaa sitä. Moni onkin varmasti huomannut kotona, miten nopeasti esimerkiksi leivät homehtuvat pusseissaan. Syynä on juuri lämpö ja kosteus.Jos ne yhdessä saavat leivän homehtumaan nopeammin, mitä vaikutusta sisäilman kosteudella on sitten kotona?

Monessa kodissa on edelleen käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettu ILTO-ilmanvaihtokone, joka alkaa lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhan laitteen hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin kodin asukkailla on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Omakotitalon omistajat kohtaavat monenlaisia talotekniikkaan (LVIS) liittyviä ongelmia sekä vanhoissa että uusissa taloissa. Talotekniikka kattaa mm. lämmityksen, ilmanvaihdon, sähkö- ja käyttövesijärjestelmät sekä rakennusautomaation. Nämä järjestelmät ovat suurelta osin piilossa rakenteissa, joten niiden kunto voi huomaamatta heiketä ajan myötä.Ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä talotekniikan viat voivat johtaa mittaviin korjauskustannuksiin ja turvallisuusriskeihin. Esimerkiksi vuonna 2022 omakoti- ja paritalojen korjauksiin käytettiin 4,0 miljardia euroa, josta talotekniikan osuus oli peräti 1,167 miljardia euroa. Summa oli suurempi kuin minkään muun korjauskohteen osuus.

Kun omakotitalon ilmanvaihto toimii hyvin, sisällä on raikasta, mieli virkeä ja rakenteet kuivina. Mutta mitä jos ilma tuntuukin tunkkaiselta, uni on katkonaista tai ikkunoihin kertyy kosteutta? Syytä voi olla vaikea paikantaa ilman mittaamista. Sisäilman laatu ei näy silmin, mutta se vaikuttaa jokaiseen hengenvetoon ja koko kodin hyvinvointiin. Siksi yhä useampi omakotiasuja aloittaa korjaustoimet mittaamalla, minkälaista ilmaa kotona todella hengitetään.

Vaikka sauna olisi huolellisesti rakennettu ja kiuas laadukas, ilmanvaihdon puutteet voivat pilata löylyelämyksen. Sauna tarvitsee aina riittävän ilmanvaihdon, oli lämmitysmuotona sitten sähkö tai puu. Monessa saunassa unohtuu yksi ratkaiseva seikka: riittävä korvausilma.

Hyvä sisäilma ei synny sattumalta. Ilmanvaihto vaikuttaa niin terveyteen, viihtyvyyteen kuin energiatehokkuuteenkin – mutta kuinka paljon siitä oikeasti tiedämme? Kerro meille, mitä ajattelet kodin ilmanvaihdosta!

Tunkkainen haju on monelle tuttu mökkireissuilta. Se viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon. Kun ilma ei vaihdu, sisäilma ummehtuu ja kosteus alkaa tiivistyä pinnoille. Tunkkainen haju ei automaattisesti tarkoita, että mökissä on kosteusvaurioita, mutta se kertoo, että olosuhteet ovat otolliset niiden synnylle. Vanhankin mökin ilmanvaihtoa saa parannettua asentamalla jälkikäteen tarpeellisen määrän korvausilmaventtiilejä.