ilmanvaihto

Nelihenkisen perheen koti on vuonna 2008 rakennettu omakotitalo Rovaniemellä. Viime vuosina talon sisäilma alkoi tuntua tunkkaiselta ja ilmanvaihto riittämättömältä. Ajan kuluessa perheenjäsenet alkoivat saada hengitystieoireita. Perheessä heräsi huoli, että olisiko talossa kenties jopa rakennevaurioita.

Ilmanvaihtokoneen ohjain ja pilvipalvelu kertovat käyttäjälle nykyään paljon tietoa muun muassa ilmanlaadusta ja lämpötilasta. Niin kuin olosuhteet asunnossa, myös ilmanvaihtokoneen lukemat vaihtelevat tilanteen mukaan – ja välillä saattavat herättää ihmetystäkin. Mitä sinun siis pitää tietää tulo- ja jäteilmasta?

ELY-keskuksen avustushaku öljy- ja kaasulämmityksestä luopuville kotitalouksille on avattu uudelleen. (Tammikuun 2026 tilanne näyttää siltä, että nyt käsitellään joulukuussa tulleita hakemuksia.) Tukea riittää enää muutamaan tuhanteen uuteen remonttiin.

Monessa kodissa savuhormin luonnollinen veto ei riitä takaamaan tulisijan puhdasta palamista. Tiivistetyt rakenteet, puutteellinen korvausilma tai hormin rakenne voivat heikentää vetoa, jolloin savua pääsee sisätiloihin ja sytytys vaikeutuu. Sähköinen savukaasuimuri tarjoaa ratkaisuja tilanteisiin, joissa veto jää alle vaaditun.

Huono kärynpoisto on yleinen ongelma monessa omakotitalossa. Liesikupu saattaa olla teknisen käyttöikänsä lopussa tai yhteensopimaton talon ilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Seurauksena keittiöön jää ruuanlaiton hajut, kosteus kertyy pinnoille ja asumismukavuus heikkenee.

Kuvittele hetki, että huomaat ullakolla kulkevan ilmastointiputken pinnan olevan kostea. Tai että katolta alas tuleva, huonosti eristetty kanava on kerännyt kuuraa, joka sulaessaan tiputtaa vettä eristeisiin tai venttiilistä lattialle. Kyse ei ole pikkuviasta, vaan merkistä siitä, että eristys on pielessä. Oikein tehty ilmastointiputken eristys suojaa kotia ja mökkiä monelta harmilta – energiahävikiltä, kondenssivesiltä, ääniongelmilta ja jopa paloriskeiltä.

Mökin ilmanvaihdon syystarkastus kannattaa, sillä toimiva ilmanvaihto ehkäisee kosteuden kertymistä ja rakenteiden vaurioitumista talven aikana. Pienellä panostuksella mökki pysyy terveenä ja keväällä vastassa on raikas sisäilma. Useimmiten tarvittavat parannukset ovat vieläpä kohtuuhintaisia, sillä ilmanvaihdon kunnostaminen maksaa monesti vain satoja euroja.

Syksyn tullessa kosteus kasvaa – lisääntyneet sateet ja ehkä vielä kesän viipyilevä lämpö osaltaan kasvattaa sitä. Moni onkin varmasti huomannut kotona, miten nopeasti esimerkiksi leivät homehtuvat pusseissaan. Syynä on juuri lämpö ja kosteus.Jos ne yhdessä saavat leivän homehtumaan nopeammin, mitä vaikutusta sisäilman kosteudella on sitten kotona?

Monessa kodissa on edelleen käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettu ILTO-ilmanvaihtokone, joka alkaa lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhan laitteen hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin kodin asukkailla on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Omakotitalon omistajat kohtaavat monenlaisia talotekniikkaan (LVIS) liittyviä ongelmia sekä vanhoissa että uusissa taloissa. Talotekniikka kattaa mm. lämmityksen, ilmanvaihdon, sähkö- ja käyttövesijärjestelmät sekä rakennusautomaation. Nämä järjestelmät ovat suurelta osin piilossa rakenteissa, joten niiden kunto voi huomaamatta heiketä ajan myötä.Ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä talotekniikan viat voivat johtaa mittaviin korjauskustannuksiin ja turvallisuusriskeihin. Esimerkiksi vuonna 2022 omakoti- ja paritalojen korjauksiin käytettiin 4,0 miljardia euroa, josta talotekniikan osuus oli peräti 1,167 miljardia euroa. Summa oli suurempi kuin minkään muun korjauskohteen osuus.