energiaremontti

Energia- ja lämmityskustannusten jatkuva nousu on saanut monet omakotiasujat harkitsemaan muun muassa ikkunaremonttia osana laajempaa energiaremonttia. Energiaremontti on tehokas tapa parantaa kodin energiatehokkuutta, laskea lämmityskustannuksia ja nostaa kiinteistön arvoa. Samalla se lisää asumismukavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Monessa erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa tiiliverhoilluissa taloissa käytettiin perustustapana valesokkelia. Myös moni tuon ajanjakson puutaloista on toteutettu tällä menetelmällä. Suomessa siis on yli miljoona omakotitaloa, mikä on jo merkittävä kansallisomaisuus. Tutkimusten mukaan noin joka neljännessä omakotitalossa on jonkinasteinen homevaurio, ja suurimmat vauriot sijaitsevat alapohjassa ja märkätiloissa.

Rintamamiestalo, tuo monille niin tuttu, on useille haaveiden listalla. Oman haaveensa talonhankinnasta toteutti vuonna 2021 Jani Niemi. 1950-luvulla rakennettu kolmikerroksinen omakotitalo koki melkoisen remontin, yksi kannattavimmista remonteista oli lisäeristäminen.

Lämpöpumppuja on ollut jo toista kymmentä vuotta markkinoilla ja osa niistä alkaa olla vaihtoiässä. Ensimmäisiin malleihin verrattuna nykypäivän uudet lämpöpumput ovat selvästi energiatehokkaampia sekä älykkäämpiä ohjattavuudeltaan. Uuden laitteen myötä talo lämpiää entistä pienemmällä energialaskulla. Mutta milloin lämpöpumppu pitää vaihtaa? Tutustu eri lämpöpumpputyyppien tyypillisiin vaihtoaikoihin ja merkkeihin vaihdon lähestymisestä tästä artikkelista.

Motivan mukaan asuinrakennusten energiatodistusten hinnat ovat vuositasolla kohtuulliset. Energiatodistusta ei saa kuitenkaan laatia aivan kuka tahansa.

Ilma-vesilämpöpumpusta on tullut suomalaisten suursuosikki. Laite on tehokas, edullinen ja nopea asentaa, ja se huolehtii luotettavasti sekä talon lämmityksestä että käyttöveden tuotosta. Ilma-vesilämpöpumppu säästää ympäristöä ja euroja, sillä se leikkaa jopa yli 60 prosenttia lämmityslaskusta sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna.

Rakennusten energiatehokkuudesta on tullut yhä keskeisempää ilmastomuutoksen- sekä päästöjen hillitsemisen myötä. Omakotirakentamisessa kuten vanhan talon kunnostamisessakin voidaan lämmöneristykseen panostamalla vaikuttaa talon tiiviysominaisuuksiin merkittävästi, jolloin lämpöenergiaa ei pääse vuotamaan hukkaan. Vähäisempi lämmitystarve säästää luontoa ja lompakkoa.

Poistoilmalämpöpumppu (lyhenne PILP) on maa- ja ilma-vesilämpöpumpun lisäksi suosittu ja varteenotettava vaihtoehto omakotitalon tai rivitaloasunnon lämmitysvaihtoehdoksi. Kodissa on paljon lämpöenergiaa tuottavaa: ihmiset, jääkaappi, pakastin, elektroniikkaa, sauna, jne. Tuotamme lämpöenergiaa huomaamattamme.NIBE poistoilmalämpöpumput ovat tämän energian kierrätysjärjestelmä: ne hyödyntävät talosta poistettavan ilman lämpöenergiaa niin tuloilman lämmitykseen, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kuin käyttöveden lämmitykseenkin, mihin kaikki poistoilmalämpöpumput eivät pysty.

Energiatehokkuuden vertailuluku, E-luku. Mitä se kertoo meille? E-luku on keskeinen työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailussa sekä parantamisessa. Se ei kuitenkaan ilmaise rakennuksen todellista energiankulutusta, vaan se antaa mahdollisuuden vertailla erilaisia rakennuksia vakioiduilla olosuhteilla.Vertailuluku kuvaa rakennuksen vakioidun käytön mukaisen vuotuisen ostoenergiankulutuksen suhteessa rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan. Tarkennetaanpa asiaa vielä enemmän...

Nuo kauniit ja kimaltavat luontoäidin luomukset, jääpuikot, voivat kertoa terävällä kielellään yläpohjan eristeongelmasta. Jääpuikot voivat olla merkki eristeiden riittämättömyydestä tai jostain rakennusfysikaalisesta ongelmasta. Olemattomat tuuletusraot eivät päästä kattoa tuulettumaan kunnolla, jolloin kosteus voi tiivistyä katon alapintaan. Yläpohjan vuosikymmenet palvelleet eristeet eivät enää vastaa nykynormeja, jolloin lämpö karkaa harakoille. Oikein suunniteltu rakenne pitää lämmön sisällä ja kosteuden poissa rakenteista.Antaa harakoiden hytistä katonharjalla.