Datakeskukset voivat kuluttaa pian jopa 15 prosenttia Suomen sähköstä – Energiamessuilla kuultiin hurja ennuste

Rakentaja.fi toimituksen vierailu Energiamessuilla osoittautui poikkeuksellisen antoisaksi. Kiinnostavaa nähtävää ja kuultavaa riitti koko päiväksi, ja messuosastoilla käydyt keskustelut venyivät usein suunniteltua pidemmiksi. Erityisesti mieleen jäivät korkeatasoiset asiantuntijapuheenvuorot, yritysten avoin suhtautuminen keskusteluihin sekä kaksi ajankohtaista puheenaihetta: datakeskukset ja sähkö.

Messuilla huomio kiinnittyi nopeasti siihen, kuinka mielellään yritysten edustajat jäivät kertomaan tuotteistaan, palveluistaan ja kehitystyöstään. Keskustelut jatkuivat usein paljon pidemmälle kuin pelkkään tuote-esittelyyn, ja kysymyksiin sai perusteellisia vastauksia.

Tämä teki tapahtumasta erityisen kiinnostavan. Energia-ala sisältää valtavan määrän erikoistunutta osaamista, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi ennen kuin pääsee keskustelemaan suoraan alan toimijoiden kanssa. Messuosastoilla avautui uusia näkökulmia siihen, kuinka monenlaisia yrityksiä ja ratkaisuja energiajärjestelmän toimintaan tarvitaan.

Myös yritysten kirjo teki vaikutuksen. Esillä oli energia-alan tuotteita ja palveluja moniin eri tarpeisiin, ja päivän aikana pääsi tutustumaan ratkaisuihin, joilla on merkitystä niin rakentamisessa, kiinteistöissä kuin laajemmin yhteiskunnan energiankäytössä.

Yksi messupäivän kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli datakeskuksia ja niiden vaikutusta Suomen energiajärjestelmään. Finnish Data Center Associationin (FDCA) Mikko Aho avasi esityksessään datakeskusten kasvavaa sähkönkulutusta, teknologista kehitystä ja mahdollisuuksia hyödyntää datakeskuksia osana laajempaa energiajärjestelmää.

Esityksessä nähtiin myös lukuja, jotka havainnollistivat alan kasvua. Vuonna 2025 datakeskusten sähkönkulutukseksi arvioitiin 2,3 terawattituntia, mikä vastasi noin 2–3 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vuoteen 2030 mennessä kulutus voisi esityksessä käytettyjen laskelmien mukaan kasvaa 9–18 terawattituntiin. Se tarkoittaisi noin 8–15 prosentin osuutta Suomen ennakoidusta sähkönkulutuksesta.

Kasvu nostaa esiin kysymyksiä sähköntuotannon riittävyydestä, siirtoverkon kapasiteetista ja suurten investointien vaikutuksista. Datakeskusten energiantarve riippuu kuitenkin myös toteutuvien hankkeiden määrästä, käyttöasteesta ja teknologian kehittymisestä.

Datakeskusten ja sähkönkulutuksen lisäksi Energiamessujen ohjelmassa käsiteltiin bioenergian tulevaisuutta, biokaasun tuotantoa ja kiertotalouden mahdollisuuksia. Bioenergia ry puheenvuoroissa nousivat esiin muun muassa biometaanin merkitys sähkö- ja kaasujärjestelmän tukena sekä energiantuotantoon liittyvät ajankohtaiset poliittiset kysymykset.

Myös MTK biokaasua ja kiertotaloutta käsitellyt puheenvuoro tarjosi kiinnostavaa kuultavaa. Keskusteluissa nousivat esiin jätelainsäädännön uudistuminen ja materiaalien tehokkaampi hyödyntäminen. Esimerkiksi KiertoaSuomesta.fi auttaa yhdistämään sivuvirtojen tuottajia ja niiden mahdollisia hyödyntäjiä.

Puheenvuorot havainnollistivat hyvin energia-alan monipuolisuutta. Samassa tapahtumassa pääsi perehtymään niin suurten datakeskusten energiantarpeeseen kuin kotimaisen biokaasutuotannon ja kiertotalouden mahdollisuuksiin.

Energiamessujen ohjelmatarjonta osoittautui yhdeksi tapahtuman suurimmista vahvuuksista. Asiantuntijapuheenvuorot olivat sisällöltään kiinnostavia ja tarjosivat ajankohtaista tietoa aiheista, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Mikko Ahon esitys oli hyvä esimerkki siitä, miten monipuolisesti yhtäkin aihetta voidaan tarkastella. Datakeskuksista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein niiden suureen sähkönkulutukseen, mutta esityksessä käsiteltiin myös lämmön hyödyntämistä, sähköjärjestelmien kehitystä ja alan investointimahdollisuuksia.

Ohjelmalavojen ympärille kerääntynyt yleisö kertoi osaltaan aiheiden kiinnostavuudesta. Messupäivän aikana oli helppo huomata, kuinka paljon alalla tapahtuu juuri nyt ja kuinka tärkeää on päästä kuulemaan asioista suoraan niiden parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta.

Rakentaja.fi näkökulmasta messuilla kiinnostivat erityisesti ratkaisut, joilla on yhteys rakennusten energiankäyttöön, lämmitykseen, sähköjärjestelmiin ja energianhallintaan. Kiinteistöjen energiankulutus on merkittävä osa kokonaisuutta, ja uusia teknologioita kehitetään sekä kulutuksen seuraamiseen että sen ohjaamiseen.

Rakennuksissa tarvitaan yhä enemmän järjestelmiä, jotka pystyvät hyödyntämään tietoa energiankulutuksesta ja mukauttamaan toimintaa tarpeen mukaan. Sähkönkulutuksen ajoittaminen, lämmitysjärjestelmien ohjaus ja energian varastointi ovat esimerkkejä aiheista, joilla on merkitystä myös kiinteistön omistajan näkökulmasta.

Energia-alan muutokset tarjoavat samalla uusia mahdollisuuksia rakentamisen ja talotekniikan ammattilaisille. Kun sähköistyminen etenee ja energiajärjestelmät kehittyvät, tarvitaan suunnittelua, asennuksia, kunnossapitoa sekä osaamista eri teknologioiden yhteensovittamisesta.

Energiamessujen parasta antia olivat lopulta kohtaamiset. Yritysten edustajien innostus omaan työhönsä välittyi keskusteluissa, ja monesta aiheesta olisi mielellään kuullut vielä lisää. Oli kiinnostavaa huomata, kuinka paljon energia-alalla tehdään kehitystyötä ja kuinka monenlaisia ratkaisuja yrityksillä on tarjottavanaan.

Myös tapahtuman ilmapiiri jäi mieleen. Messuilla oli helppo lähestyä asiantuntijoita, esittää kysymyksiä ja tutustua itselle vieraampiinkin aiheisiin. Kun tähän yhdistettiin onnistunut ohjelmatarjonta, päivästä muodostui poikkeuksellisen hyvä kokonaisuus.

Yhden messupäivän aikana ehti tutustua vain osaan tarjonnasta, vaikka aikaa kului aamusta pitkälle iltapäivään. Energiamessuilta jäi ennen kaikkea tunne, että energia-alalla tapahtuu nyt valtavasti ja sen kehitystä kannattaa seurata tarkasti myös rakentamisen näkökulmasta.