Yli 10 000 euron viemäriliittymästä syntyi oikeuskiista – milloin liittymisestä voi saada vapautuksen?

Kiinteistönomistaja haki alun perin sadan vuoden vapautusta jätevesiviemäriin liittymisestä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei myöntänyt näin pitkäaikaista vapautusta, mutta antoi useita vuosia aikaa liittymisen toteuttamiseen.

Omistaja valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hän vaati vapautuksen epäämisen kumoamista tai vaihtoehtoisesti liittymiselle 5–10 vuoden siirtymäaikaa. Perusteluina olivat muun muassa liittymisen kustannukset ja mahdollisuus käsitellä jätevedet omalla kiinteistöllä.

Viemäriverkostoon liittymisen hinta nousi yli 10 000 euroon. Liittymismaksuun sisältyivät putki runkolinjalta kiinteistölle, jätevesipumppaamo ja liittäminen olemassa olevaan viemäriin. Kiinteistölle oli osoitettu liittämiskohta.

Kiinteistöllä asui vakituisesti yksi henkilö, ja vettä kului noin 50–55 kuutiometriä vuodessa. Kiinteistöllä syntyi sekä vesikäymälävesiä että pesuvesiä. Hallinto-oikeus ei pitänyt jätevesien käsittelyn tarvetta näissä olosuhteissa vähäisenä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ei pidetty vesihuoltolaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomina. Omistajalle varattu usean vuoden liittymisaika merkitsi oikeuden arvion mukaan jo määräaikaista vapautusta, eikä sitä ollut syytä pidentää.

Alkuperäisen viranomaispäätöksen mukaan kiinteistö on liitettävä verkostoon ennen määräajan päättymistä, jos jätevesien määrä lisääntyy tai niiden laatu muuttuu ilmoitetusta. Hallinto-oikeus hylkäsi myös omistajan väitteen puutteellisesta kuulemisesta: asia oli käsitelty kuulemista koskevien säännösten mukaisesti.

Vesihuoltolaissa ei ole euromääräistä rajaa, jonka ylittäminen vapauttaisi liittymisvelvollisuudesta. Arvioinnissa huomioidaan kiinteistön olosuhteet, vesihuoltopalvelujen tarve ja lain mukaiset kohtuuttomuuden perusteet.

Hallinto-oikeus otti huomioon vesiosuuskunnan liittymismaksun sekä liittymisestä aiheutuvat rakennuskustannukset. Sen sijaan omistajan kustannuslaskelmaan sisältyneitä rahoituskuluja ja rakennuksen sisäisiä muutostöitä ei hyväksytty kohtuuttomuusarviointiin. Siinä ei huomioitu myöskään tulevia jätevesimaksuja tai vaihtoehtoisen kiinteistökohtaisen järjestelmän hankintakustannuksia.

Ratkaisun perusteluissa todetaan lisäksi, ettei kohtuuttomuuden arviointi voi perustua pelkästään omistajan henkilökohtaisiin olosuhteisiin, kuten taloudelliseen asemaan. Omistajalle maksettavaksi tuleva todellinen kokonaiskustannus voi siten olla suurempi kuin ne kulut, joilla on merkitystä vapautushakemuksen oikeudellisessa arvioinnissa.

Kiinteistön jätevedet käsiteltiin saostuskaivojen ja imeytyskentän avulla. Järjestelmän tarkka rakentamisajankohta ei ollut tiedossa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan järjestelmä oli saneerauksen tarpeessa eikä nykyisellään täyttänyt ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia.

Hallinto-oikeus otti järjestelmän iän ja sen kunnosta esitetyt tiedot huomioon arvioidessaan, oliko liittymisen määräaikaa syytä pidentää.

Omistaja ehdotti tilalle umpisäiliöjärjestelmää, jonka kustannusten hän arvioi jäävän viemäriliittymän hintaa pienemmiksi. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa ei nähty estettä vapautukselle asianmukaisen jätevesien käsittelyn näkökulmasta.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan vertaillut umpisäiliöjärjestelmän hintaa viemäriliittymään kohtuuttomuusarvion perusteena. Koska liittymistä ei pidetty kohtuuttomana, muiden vapautusedellytysten täyttymistä ei tarvinnut ratkaista. Hyväksyttävissä oleva oma jätevesiratkaisu ei siis tässä tapauksessa riittänyt perusteeksi välttää verkostoon liittymistä.

Vesihuoltolain uudistus tuli voimaan 1.1.2026, mutta kiinteistönomistajan vapautushakemus oli päivätty jo 25.9.2024. Siksi hallinto-oikeus sovelsi asiaan ennen uudistusta voimassa ollutta vesihuoltolain 11 §:ää. Päätöksestä ei voi suoraan päätellä, miten samankaltainen, vasta vuonna 2026 tehty vapautushakemus ratkaistaisiin.

Tapaus koski vesihuoltolain mukaista taajamaa ja kunnan hyväksymää vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta. Vanhan lain taajaman ulkopuolisia kiinteistöjä koskeva poikkeus liittymisvelvollisuudesta ei siksi soveltunut tähän kiinteistöön.

Vuoden 2026 alusta voimaan tullut vesihuoltolaki muutti liittymisvelvollisuutta, mutta uusien säännösten soveltaminen riippuu siitä, milloin kunta on hyväksynyt tai tarkistanut vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen.

Jätevesiviemäriä koskee poikkeus, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja jätevesien johtaminen sekä käsittely täyttävät ympäristönsuojelulain vaatimukset. Tämä poikkeus liittymisvelvollisuudesta on eri asia kuin erikseen haettava vapautus.

Kaikkiin kiinteistöihin uusia liittymissäännöksiä ei kuitenkaan sovelleta vielä vuonna 2026. Ennen uudistusta hyväksytyillä toiminta-alueilla liittymisvelvollisuus määräytyy siirtymäsäännösten mukaan, kunnes alue on tarkistettu uuden lain mukaiseksi.

Uusien vapautushakemusten käsittelyssä sovelletaan sen sijaan lähtökohtaisesti vuoden 2026 alusta voimassa olevia säännöksiä.

Kuntien on tarkistettava vanhat vesihuoltolaitosten toiminta-alueet viimeistään 31.12.2030. Taajamissa uusi liittymisvelvollisuutta koskeva sääntely tulee sovellettavaksi toiminta-alueen tarkistamisen jälkeen.

Taajamien ulkopuolisilla vanhoilla toiminta-alueilla uuden liittymisvelvollisuussääntelyn soveltaminen alkaa vasta neljän vuoden kuluttua toiminta-alueen tarkistamispäätöksestä.

Uuden vesihuoltolain mukaan taajaman ulkopuolella vapautus voidaan tietyissä tilanteissa myöntää, jos liittyminen muodostuisi omistajalle tai haltijalle ilmeisen kohtuuttomaksi. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi korkea ikä, pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu laissa tarkoitettu sosiaalinen suorituseste. Mikään näistä seikoista ei yksin takaa vapautusta.

Vuonna 2026 voimaan tulleen lain mukaan myönnetty vapautus raukeaa, jos kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu tai käyttö muuttuu niin, että vesihuoltopalvelujen tarve lisääntyy. Olemassa olevan vapautuksen ehdot ja siihen sovellettava lainsäädäntö on siksi syytä selvittää ennen kiinteistökauppaa.

Viemäriliittymien hinnat vaihtelevat huomattavasti. Alla olevat vuoden 2026 hinnat koskevat pelkkää jätevesiverkostoon liittymistä, eivät yhdistettyä vesi- ja viemäriliittymää. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Jokaisen hinnan yhteydessä on ilmoitettu sen määräytymisperuste.

Taulukosta ei näe kiinteistön viemäriliittymän lopullista kokonaishintaa. Esimerkiksi vesiosuuskunnan liittymismaksu voi sisältää tontille rakennettavan viemäriputken ja jätevesipumppaamon, kun taas kunnallisen vesihuoltolaitoksen liittymismaksun lisäksi voidaan veloittaa erikseen liitostöistä ja tonttijohdoista. Ennen liittymissopimuksen tekemistä on selvitettävä, mihin vesihuoltolaitoksen työ päättyy ja mistä kiinteistönomistajan kustannusvastuu alkaa.

Liittymisvelvollisuus riippuu vesihuoltolaista ja kunnan hyväksymästä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta. Myös vesiosuuskunnan verkostoon voi olla lain mukaan pakko liittyä. Pelkkä verkoston omistusmuoto ei ratkaise velvollisuutta.

Liittymismaksuissa, sopimusehdoissa ja vastuunjaossa sen sijaan on eroja. Vesiosuuskunnalla voi olla erillinen osuusmaksu, ja pumppaamon omistus sekä kunnossapitovastuu määräytyvät liittymissopimuksen ja muiden sovellettavien ehtojen perusteella.

Viemäriverkostoon liittyminen ei välttämättä edellytä kylpyhuoneen tai keittiön remonttia. Töiden laajuus riippuu talon putkiston kunnosta, viemärin korkeusasemasta ja vesihuoltolaitoksen osoittamasta liittämiskohdasta.

Jos rakennuksen nykyinen viemäröinti on käyttökelpoinen, uusi tonttiviemäri voidaan toisinaan liittää siihen pääosin rakennuksen ulkopuolella. Käytöstä poistuvan saostuskaivo- ja imeytysjärjestelmän käsittely sekä säiliöiden tyhjentäminen on suunniteltava asianmukaisesti.

Rakennuksen sisäisiä putkitöitä voidaan tarvita, jos viemäröinti on huonokuntoinen tai putkien reitti tai korkeusasema ei sovellu uuteen liitokseen. Tällöin rakenteita voidaan joutua avaamaan. Kellaritiloissa on tarkistettava padotuskorkeus. Jos viemäripiste sijaitsee verkoston padotuskorkeuden alapuolella, jätevesi on lähtökohtaisesti pumpattava.

Samalla tarkistetaan viemärin tuuletus, putkiston tiiviys sekä sadevesien ja perustusten kuivatusvesien erottaminen jätevesiviemäristä.

Vesihuoltolaitokselta pyydetään liittymiskohdan tiedot, joiden perusteella laaditaan tarvittavat kiinteistön vesi- ja viemärisuunnitelmat eli KVV-suunnitelmat. Rakennusvalvonnalta selvitetään hankkeen luvanvaraisuus ja työnjohtajavaatimukset.

Putkien korkeusasemien, padotuskorkeuden ja KVV-suunnitelmien käytännön toteutuksesta löytyy lisätietoa Rakentaja.fi:n vesi- ja viemäritöiden oppaasta.

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän on täytettävä ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimukset. Järjestelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi kiinteistön käyttö, maaperä, pohjavesialueet, vesistöjen läheisyys ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset.

Ympäristönsuojelulain mukainen perustason puhdistusvaatimus edellyttää, että ympäristöön päätyvä kuormitus vähenee seuraavasti verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määriteltyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen:

• orgaaninen aine 80 %
• kokonaisfosfori 70 %
• kokonaistyppi 30 %.

Kunta voi edellyttää herkiksi määritellyillä alueilla tiukempaa puhdistustasoa.

Ratkaisu voi olla maasuodattamo, olosuhteisiin soveltuva maahanimeyttämö, pienpuhdistamo tai umpisäiliön ja harmaiden jätevesien erilliskäsittelyn yhdistelmä. Kaikkien jätevesien kerääminen umpisäiliöönkin on mahdollista, jos ratkaisu soveltuu kiinteistöön ja sen käyttöön.

Pelkkä saostuskaivo ei tavallisesti riitä vesikäymälävesien käsittelyyn, sillä se erottaa lähinnä kiintoainetta. Järjestelmän puhdistustulos riippuu myös suunnittelusta, käytöstä ja huollosta.

Oman järjestelmän vaatimustenmukaisuus ei kuitenkaan yksin poista mahdollista vesihuoltolain mukaista verkostoon liittymisvelvollisuutta.

Jätevesijärjestelmää valitseva voi tarkistaa eri vaihtoehtojen soveltuvuuden Rakentaja.fi:n haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä käsittelevästä oppaasta.

Vapautusta haetaan kiinteistön sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksessa on selvitettävä, mikä tekee liittymisestä lain tarkoittamalla tavalla kohtuutonta ja millaiset kiinteistön vesihuoltopalvelujen tarpeet ovat.

Hakemukseen tarvitaan tilanteen mukaan esimerkiksi liittymisen kustannusarvio, tiedot nykyisestä jätevesijärjestelmästä, mahdolliset selvitykset sen kunnosta sekä perustelut muulle laissa tarkoitetulle erityiselle syylle.

Jätevesien käsittelyn on lisäksi täytettävä ympäristönsuojelulain vaatimukset. Vapautus ei myöskään saa yksin tai yhdessä muiden vapautusten kanssa merkittävästi vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Vapautus voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi. Kunta voi periä hakemuksen käsittelystä hyväksymänsä taksan mukaisen, enintään käsittelystä aiheutuvia kustannuksia vastaavan maksun. Hylkäävään päätökseen voi hakea muutosta päätöksen mukana annetun valitusosoituksen mukaan.

Selvitä nämä kolme asiaa ennen viemäritöitä

• Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta: kuuluuko kiinteistö vesihuoltolaitoksen hyväksyttyyn toiminta-alueeseen, milloin alue on hyväksytty tai tarkistettu ja mikä liittymissääntely kiinteistöön soveltuu.
• Vesihuoltolaitokselta: missä liittämiskohta sijaitsee, mitä maksuun sisältyy ja mitkä rakennus- sekä kunnossapitotyöt kuuluvat omistajalle.
• LVI-suunnittelijalta: voiko nykyistä viemäröintiä hyödyntää, tarvitaanko pumppaamoa ja mitä suunnitelmia sekä muutostöitä liittyminen edellyttää.

Itä-Suomen hallinto-oikeus vahvisti Rakentaja.fi toimitukselle, ettei päätökseen ollut haettu muutosta sen antamaan vastaukseen mennessä.

Lähteet

Oikeustapaus ja lainsäädäntö

• Hallinto-oikeuden vuonna 2026 antama päätös (toimituksen hallussa, yksilöivät tiedot jätetty pois).
• Vesihuoltolaki (119/2001), ajantasainen säädös.
• Laki vesihuoltolain muuttamisesta (1087/2025).
• Ympäristönsuojelulaki (527/2014), ajantasainen säädös.
• Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017).
• Kuntaliitto: Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan 1.1.2026.

Viemäriliittymien hinnat 2026

• Kuopion Vesi: Liittymismaksut ja rakentajan kustannukset 2026.
• Turun Vesihuolto: Liittymismaksut 1.1.2026 alkaen.
• Tampereen Vesi: Hinnasto 1.1.2026.
• HSY: Vesihuollon hinnasto ja palvelumaksuhinnasto 2026.
• Heinolan kaupungin vesilaitos: Hinnasto 1.1.2026 (PDF).
• Karttulan vesiosuuskunta: Liittymismaksuhinnasto 31.5.2026.