Voiko vähähiilinen koti olla tulevaisuudessa arvokkaampi kuin tavallinen?
Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki tulee lähivuosina osaksi lupaprosesseja – kuluttajalle se tarkoittaa läpinäkyvämpää tietoa kodin ympäristövaikutuksista. (Kuva: Knauf Oy)
Rakentamisen hiilijalanjälki on noussut viime vuosina keskeiseksi puheenaiheeksi. Monelle on kuitenkin epäselvää, mitä se merkitsee omassa arjessa – kodin rakentamisessa tai remontissa. Suomessa ollaan siirtymässä kohti aikaa, jolloin rakennusmateriaalien päästöjä aletaan mitata ja vertailla samaan tapaan kuin energiatehokkuutta. Silloin sillä, mistä koti on rakennettu ja miten materiaalit on valmistettu, voi olla yhä suurempi merkitys.
Vähähiilinen rakentaminen ei ole pelkkä ympäristöteko, vaan tulevaisuudessa myös taloudellinen kysymys. Se, mitä tänään pidetään vastuullisena valintana, voi muutaman vuoden kuluttua olla kilpailuetu, ja jopa tekijä, joka vaikuttaa kodin arvoon.
Vähähiilisyys rakentamisessa – missä mennään nyt
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten ilmastoselvitys tulee osaksi rakennuslupaprosessia 2020-luvun lopulla. Silloin jokaisen uuden rakennuksen hiilijalanjälki arvioidaan yhtenäisellä menetelmällä, kuten energiatehokkuus nykyisin.
Tällä hetkellä vähähiilisyyttä arvioidaan vapaaehtoisilla ympäristöselosteilla (EPD) ja laskentamalleilla, joita ovat kehittäneet muun muassa VTT ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Suomessa ei vielä ole virallista hiilineutraali rakennus -sertifikaattia, mutta Green Building Council Finland ja ympäristöministeriö valmistelevat yhteisiä laskentasääntöjä ja päästörajoja, jotka koskevat myös pientalorakentamista.
Voiko vähähiilinen koti olla arvokkaampi tulevaisuudessa?
Vaikka hiilineutraaliusmerkintöjä ei toistaiseksi näe kiinteistönvälittäjien ilmoituksissa, vähähiilisyys nousee esiin yhä useammassa pientalokohteessa. Osa rakennusliikkeistä julkaisee jo hiilijalanjälkilaskelmia osana markkinointiaan, vaikka virallista sertifikaattia ei vielä ole.
Kun rakennusmateriaalien päästörajat ja hiilijalanjäljen laskenta vakiintuvat, ne tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös asuntomarkkinoihin. Kodin arvo ei määräydy vain sijainnin ja neliöiden mukaan, vaan myös sen mukaan, kuinka ympäristövastuullisesti se on rakennettu.
Sama muutos on nähty aiemmin energiatehokkuudessa: A-luokan taloista tuli halutuimpia, kun energiatodistus yleistyi. Vähähiilisyyden myötä vastaava kehitys voi toistua. Rakentaja, joka valitsee jo nyt vähäpäästöisiä materiaaleja, on todennäköisesti etulyöntiasemassa, kun hiilijalanjälki alkaa näkyä myös myyntiargumenteissa.
Kotimainen investointi, joka kääntää suuntaa
Samaan aikaan kun monet rakennustuotteiden tehtaat ovat viime vuosina vähentäneet toimintaansa, Kankaanpäässä on tehty poikkeuksellinen päätös, sillä siellä investoidaan kotimaiseen tuotantoon sekä siirretään energiajärjestelmä fossiilisista polttoaineista vihreään sähköön.
Knauf Oy:n yli 15 miljoonan euron hanke kipsilevytehtaalla on yksi suurimmista suomalaisen rakennustuoteteollisuuden ilmastoinvestoinneista viime vuosina.
Tehtaalla on korvattu nestekaasupolttimet täysin sähköisillä vastuksilla ja uudistettu koko kuivurilinja energiatehokkaammaksi. Muutos on merkittävä: vuositasolla se vähentää noin 35 000 megawattitunnin verran nestekaasuun perustuvaa energiankulutusta ja leikkaa hiilidioksidipäästöjä jopa 8 000 tonnia vuodessa.
Hankkeen ansiosta kaikki Kankaanpäässä valmistettavat levyt kuivataan nyt 100 prosenttisesti uusiutuvalla sähköllä. Tämä tekee tehtaasta yhden alan puhtaimmista Euroopassa, ja varmistaa samalla, että kipsilevyjen tuotanto pysyy Suomessa.
Osa investoinnista on saanut työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää EU:n NextGenerationEU-rahoitusta, mikä kertoo myös valtion halusta tukea rakennusteollisuuden sähköistymistä.
Knaufin tavoitteena on puolittaa Suomen toimintojen hiilidioksidipäästöt vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 mennessä. Kankaanpään hankkeella tavoite on jo lähempänä toteutumistaan, ja sen vaikutus näkyy suoraan tuotannon energiankulutuksessa ja päästöissä.
Info
Mitä hyötyä kuluttajalle on vähähiilisestä levystä
- Sama laatu, pienempi jalanjälki: LOWR®-kipsilevyt ovat ominaisuuksiltaan identtisiä perinteisten levyjen kanssa, mutta niiden valmistus tuottaa jopa 28 % vähemmän päästöjä.
- Uusiutuvalla sähköllä valmistettu: kaikki Kankaanpäässä tuotetut levyt kuivataan 100 % uusiutuvalla sähköllä, ei fossiilisilla polttoaineilla.
- Vähemmän jätettä: levyt valmistetaan mittatilaustyönä, jolloin hukkapalat vähenevät työmaalla.
- Sama CE-merkintä: LOWR®-levyt kuuluvat samoihin sertifiointeihin ja testistandardeihin kuin niiden tavanomaiset vastineet.
- Ympäristöseloste saatavilla: jokaisesta tuotteesta on julkaistu EPD-ympäristöseloste, josta hiilijalanjälki voidaan todentaa.
- Helppo tapa pienentää oman kodin päästöjä: materiaalivalinta on nopein ja helpoin keino parantaa rakennuksen vähähiilisyyttä ilman muutoksia rakenteisiin.
- Tulevaisuuden etu: dokumentoidusti vähähiilinen materiaali voi jatkossa lisätä rakennuksen houkuttelevuutta ja jälleenmyyntiarvoa, kun hiilijalanjälki otetaan osaksi lupakäytäntöjä ja asuntomarkkinoita.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat