Rintamamiestalon uusi, ehompi ilme
Vanha profiilipeltikate oli aikansa elänyt.
Vesikatto on perustuksen ohella yksi rakennuksen tärkeimmistä osista. Juho Aurasen rintamamiestalon katto oli tullut tiensä päähän. Hän halusi palauttaa talolle sen alkuperäisen ilmeen ja päätti vaihtaa 1970-luvulla asennetun peltikaton uuteen huopakatteeseen.
- Ajattelin, että perinteinen kolmiorimakate voisi olla mukavan näköinen tällaisessa 1960-luvun alun talossa, hän kertoo.
Huopakatteen puolesta puhui myös sen hiljaisuus sekä sateella että tuulisella säällä. Katteeksi Auranen valitsi bitumikatteen, josta on helppo tehdä aito kolmiorimakate. Pintarissa yhdistyvät perinteisen huopakaton kauneus sekä nykyaikainen vahva ja tiivis kumibitumikermirakenne. Luja polyesteritukikerros takaa, että katto kestää niin pakkaset kuin kesähelteet.
Valmista viikossa
Aikaa remonttiin purkutyöt mukaan luettuna kului kahdelta mieheltä yhteensä 7 päivää. Ensin purettiin pellit ja sileät peltien aluslaudat. Niiden alta paljastui vanha kolmiorimakate, joka sekin sai lähteä. Alta löytyvä umpilaudoitus oli Aurasen iloksi täysin kunnossa eikä kaivannut oikomista.
– Asensimme sitten uudet kolmiorimat, ja naulasimme huovat kiinni, hän toteaa.
Auraselle huopakattoasennus oli ensimmäinen. Remontti kävi hänen mielestään yllättävän ketterästi. Huopakate on nopea ja helppo asennettava myös omatoimirakentajalle. Materiaalin käsittely ja muotoilu käy kätevästi jiireissä ja läpivienneissä. Asennus ei vaadi myöskään erikoistyökaluja.
– Huopanaulain helpotti työtä kuitenkin huomattavasti, sillä nauloja menee huopakattoon melkoinen määrä, hän vinkkaa.
Hyvännäköinen ja kestävä
Huopakate kannattaa Aurasen mukaan asentaa pilvisellä säällä. Huovan naulaaminen auringonpaahteessa on haasteellista.
– Meillä sattuivat säät kohdalleen ja aikataulu piti sen vuoksi hyvin, hän toteaa.