Huomasithan jo? Uudet pelisäännöt alle 30 neliöisten rakennusten kohdalla

Pienten, alle 30 neliöisten rakennuksien vapautuminen luvanvaraisuudesta herättää paljon kysymyksiä muun muassa siitä, mihin käyttötarkoitukseen kyseisen rakennuksen saa rakentaa. Konkreettisesti muutos tarkoittaa muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Uudistus on monessa mielessä tervetullut ja kiinnostaa varmasti useita kiinteistön omistajia. Samalla se myös innostaa miettimään vaihtoehtoja omien tilatarpeidensa täyttämiseen.

Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta. Perinteisesti myös pienempien rakennelmien kanssa on jouduttu menemään raskaamman lupaprosessin mukaisesti. Pitkän kaavan mukaan haettu rakennuslupa on kuitenkin suonut rakentajalle vastuuvapauden, sillä viranomainen on tarkistanut ja lupapäätöksellään vahvistanut, että suunnitellun rakennuksen saa kyseiselle paikalle rakentaa. Näin ei tule olemaan enää.

Jatkossa vastuu jää rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Kaikkia rakentamisen sääntöjä sekä määräyksiä on projektissa noudatettava ja rakennuksen on edelleenkin syytä olla ympäristöön soveltuva.

Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee ottaa selvää, että tontilla on varmasti riittävästi rakennusoikeutta, rakennus tulee sijoittumaan rakennusalueen rajojen sisäpuolelle, etäisyydet naapureihin ja mahdolliset palo-osastoinnit ovat riittävät. Edellä mainittujen lisäksi hankkeesta kannattaa keskustella myös naapureiden kanssa etukäteen. Tutustu myös alueen kaavamääräyksiin sekä kunnan rakennusjärjestykseen. Kannattaa myös hankkia oppaaksi sekä turvaksi pääsuunnittelija, vaikka hankkeen koko onkin pieni.

Luvaton rakentaminen voi johtaa riitatilanteeseen, ja pahimmillaan uusi rakennus voidaan mahdollisesti joutua jopa siirtämään tai purkamaan.

Luvan hankkimisen osalta paljon määrittää kohta muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus. Mikä tai mitkä seikat sitten määrittävät sen, onko rakennus tarkoitettu asuinkäyttöön vai ei? Ympäristöministeriön asetuksen (1008/2017) mukaan rakennus, jossa on keittiö tai keittokomero on määriteltävissä asunnoksi. Pelkkä keittiö tilana ei tee rakennuksesta asuinkäyttöön tarkoitettua, vaan sen varustus. Tulkinnaksi näyttäisi olevan muotoutumassa, että mikäli rakennuksessa on liesi, katsotaan se asunnoksi ja näin ollen jatkossakin luvanvaraiseksi. Lupa tarvitaan riippumatta onko kyseessä kaasu-, puu vai sähköliesi.

Mitä tilassa sitten saa olla? Keittotarpeisiin saa olla käytössä irrallinen keittolevy samoin hellakamiina ja mikroaaltouuni. Lämmitystä varten tilassa saa olla takka ja saunomista varten kiuas.

Piharakennuksessa voi olla periaatteessa kaikki mukavuudet: sähkö, vesi, lämmöneristys – ainoa mitä ei saa olla on liesi, jos haluat rakentaa lupavapaasti.

Muista myös seuraavat kriteerit lupavapaaseen rakentamiseen: rakennettava rakennus ei saa ylittää tilavuudeltaan 120 m³. Jos suunnittelet katoksen rakentamista, saa se olla neliöiltään maksimissaan 50 m².

Kuntien rakennusvalvonnat kattavat kuluansa rakennusvalvontataksoilla. Jatkossa kunnissa jää lupavapaista rakennuksista rakennuslupamaksu saamatta. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että viranomaiset ovat yhä rakentajan apuna. Viranomaisiin kannattaa olla yhteydessä mieluusti ennen rakentamisen aloitusta kuin vasta jälkikäteen, kun on mahdollisesti esitetty valitus. Ole siis rohkeasti yhteydessä rakennusvalvontaan etukäteen.

Pidä huoli, että olet tehnyt riittävät esiselvitykset. Sen jälkeen voi rohkeasti toteuttaa haaveet ja käydä rakentamaan. Muista myös teettää tarvittavat tarkistukset rakennusprosessisi aikana. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voivat olla tarkkoina vahingon sattuessa, että tarvittavat tarkistukset (esimerkiksi savupiipun ja tulisijan kelpoisuudesta) on tehty ja merkitty rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Jatkossa kunnat eivät enää kerää rakennus- ja huoneistorekisteriin tietoja rakennusluvista vapautetuista rakennuksista, vastuu rekisteriin ilmoittamisesta jää kiinteistön omistajalle. Tästä aiheutuu hieman kummallinen tilanne: Mikäli kiinteistön omistaja unohtaa ilmoittaa uuden rakennuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin (DVV-ryhti), jää rakennuksen kiinteistöverokin mahdollisesti maksamatta? Oletettavasti jatkossa nämä rakennukset tullaankin vapauttamaan kiinteistöverosta.