Rakennustyömaan keskeiset henkilösuojaimet – näin varmistat turvallisen työpäivän
Ennen työn alkua on aika hakea tarvittavat työkalut ja varmistaa, että suojaimet ovat kunnossa. (Kuva: Envato)
Henkilösuojainten käytön tärkein tehtävä on turvata työntekijöiden työkykyä ja työkyvyn ylläpitämistä pitkälle tulevaisuuteen, ei vain yksittäisellä työmaalla. Henkilösuojaimilla sekä torjutaan että ehkäistään ennalta mahdollisia työtapaturmia, ammattitauteja sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja, jotka uhkaavat työntekijöiden niin fyysistä kuin henkistä terveyttä.
Info
Riskienhallinnan peruspilarit:
- Työnantajan ensisijainen velvoite on poistaa vaarat, ei vain jakaa suojaimia. (TTL 8 §)
- Työnantajan on annettava opastus suojainten oikeaan käyttöön. (VNa 427/2021 8 §)
- Henkilösuojainten pitää olla käyttäjälle sopivia ja yksilöllisesti valittuja.
Miksi henkilösuojaimet eivät ole vain mielipidekysymys
Rakennusalalla henkilösuojaimet perustuvat lakiin ja asetuksiin. Keskeiset säädökset ovat:
- Työturvallisuuslaki (738/2002)
- Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
- Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten käytöstä työssä (427/2021)
Näiden ydinajatus on yksinkertainen: työnantaja on velvollinen arvioimaan riskit ja hankkimaan suojaimet työntekijän käyttöön (TTL 10 §, VNa 427/2021 5§) – työntekijän velvollisuus on käyttää niitä oikein. Ei siksi, että joku käskee – vaan siksi, että ilman niitä riskit jonkun kohdalla realisoituvat.
Rakennustyömaa on jatkuvasti muuttuva työ- ja toimintaympäristö, niinpä myös työtapaturman riskit ja niiltä suojautuminen vaihtelee sekä kohteen rakennusvaiheesta että tekeillä olevan työn työmenetelmistä. Joka tapauksessa käytettävien henkilösuojainten tulee olla kunnossa ja käyttötarkoitukseensa sopivia.
Yleinen minimisuojainkäytäntö rakennusalalla on teollisuuskypärä kolmipisteleukahihnalla, silmänsuojaimet ja turvajalkineet. Aliurakoitsijat noudattavat työmaalla pääurakoitsijan suojainvaatimuksia.
Rakennustyömaan keskeiset henkilösuojaimet
Suojakypärä
Rakennustyömaalla on käytettävä suojakypärää. Tarvittaessa se varustetaan alushupulla.
- Sertifikaatti: EN 397
- CE-merkintä pakollinen
- Kypärän käyttöikä valmistajan ohjeen mukaan – yleensä 3–5 vuotta materiaaleista ja käytöstä riippuen. löytyy yleensä kypärän sisäpuolelta kellotaulua muistuttavana merkintänä.
Yllättävän moni käyttää “ihan hyvää vielä” -kypärää. UV-säteily todistetusti haurastuttaa muovia. Haalistuneen ja halkeilleen kypärän suojausominaisuudet on menetetty, joten silloin on syytä vaihtaa uuteen. Myös kovettunut leukahihna viittaa siihen, että kypärällä on jo ikää.
Turvakengät
Rakennustyömaalla on yleensä käytettävä turvajalkineita. Jalkineilta vaaditaan yleensä turvakärki ja naulaanastumissuoja. Jos työssä on pudotus-, puristus- tai murskautumisvaaraa, turvakärjet eivät ole valinnainen lisä, vaan pakolliset.
- Sertifikaatti: EN ISO 20345
- Luokat: S1, S1P, S2, S3, S5 – rakennusalalla käytännössä useimmiten S3
S3 tarkoittaa mm:
- Varvassuoja
- Naulaanastumissuoja
- Vettä hylkivä pinta
- Pitävä pohja
Standardia on sittemmin päivitetty. Uuteen standardiin EN ISO 20345:2022 on määritelty tarkennettuja/laajennettuja ominaisuuksia. Esimerkiksi naulaanastumissuojan pistonkestävyys erilaisilla testinauloilla näkyy nyt merkinnöistä PS, PL. Lisäksi vedenpitävyys, liukastumisen esto ym. lisäominaisuuksiin liittyvät merkinnät on päivitetty (esim. WR, WPA, SR jne.) ja uusia suojaluokkia lisätty (esim. S6 ja S7 vedenpitäville kengille).
Polvisuojat
- Sertifikaatti: EN 14404 (polvisuojat)
Polvisuojia käytetään lattiatöissä ja muissa vastaavissa polvia rasittavissa töissä.
Suojalasit ja kasvosuojat
Tehtäväkohtainen – aina niissä työtehtävissä ja olosuhteissa, joissa on merkittävä silmätapaturman vaara.
- Sertifikaatti: EN 166 (yleiset silmäsuojaimet)
- Esimerkiksi kulmahiomakoneen käyttö ilman silmäsuojaimia vaarantaa työntekijän normaalin näkökyvyn.
Kuulosuojaimet
Kuulosuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melutaso ylittää 85 desibeliä dB(A). Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöön jo silloin, kun melualtistus on yli 80 dB(A) (VNa 85/2006).
- Sertifikaatti: EN 352
- Käytettävä meluarvioinnin perusteella
Yllättävän usein työmailla aliarvioidaan “väliaikainen melu”. Kuulo ei toivu. Se vain heikkenee. Jatkuva melualtistus voi saada aikaan pysyvän kuulovaurion.
Hengityksensuojaimet
Pöly, kvartsipöly, asbesti, home – lista on pitkä ja epämiellyttävä. Rakennusalalla kvartsipöly on tunnistettu vaaralliseksi kemialliseksi tekijäksi ja sen hallinnasta säädetään mm. VNa 715/2001:ssä.
- Eurooppalainen standardi EN 149 hiukkasilta suojaaville, yleensä kertakäyttöisille puolinaamareille, joita on saatavilla sekä venttiilillä että ilman
EN 149 -standardin mukaiset suojainten eri suodatustehokkuudet:
FFP1 käytetään kevyessä rakennustyössä tai siivouksessa, suodattaa vähintään 80 % vähähaittaisesta pölystä
FFP2 yleisin rakennustyömailla, saneerauksissa ja terveydenhuollossa, suodattaa vähintään 94 % haitallisesta ja terveydelle vaarallisesta pölystä, savusta ja sumusta
FFP3 käytetään korkean riskin, kuten esim. purkutöiden kohteissa, suodattaa vähintään 99 % erittäin hienojakoisista ja vaarallisista hiukkasista, kuten homepölystä, kvartsi- ja asbestipölystä.
- Eurooppalaiset standardit EN 140 / EN 136 koskevat puoli- ja kokonaamareita. Nämä ovat uudelleen käytettäviä suodatinsuojaimia, joihin erikseen vaihdetaan suodattimet. EN 136 -standardin mukainen kokonaamari suojaa koko kasvot, siis myös silmät.
- Standardit EN 143 koskee hiukkassuodattimia ja EN 14387 puolestaan kaasu- ja yhdistelmäsuodattimia.
Putoamissuojaimet
Työskentely yli kahden metrin korkeudessa ilman kiinteitä suojarakenteita vaatii aina putoamissuojaimia, joilla estetään työntekijän putoaminen korkealta. Kypärä, leukahihna kiinnitettynä, on pakollinen kaikessa putoamisvaarallisessa työssä.
Mahdollisen onnettomuus- tai tapaturmatilanteen vuoksi on varmistettava, että työntekijä voidaan pelastaa nopeasti, jos hän putoaa valjaiden varaan. Työnantajan on varmistettava pelastettavuus (VNa 205/2009), käytännössä tämä tarkoittaa työparia, ei yksintyöskentelyä putoamisvaarallisessa työssä.
Eurooppalaiset standardit, jotka koskevat putoamissuojaimia ovat seuraavat:
- Kokovaljaille: EN 361
- Putoamissuoja- eli kiinnitysköysille: EN 354
- Iskunvaimentimille: EN 355
- Ankkurointipisteille: EN 795
Kiinnitysköysiä käytetään sekä äkillisen putoamisen pysäytykseen että työasemointiin työskennellessä.
Iskunvaimentimien tehtävänä on vaimentaa putoamisen aikana syntyvää liike-energiaa vähentääkseen käyttäjään kohdistuvia iskuvoimia ja estääkseen loukkaantumisen.
Ennen töiden aloittamista
Työnantajan on tehtävä käyttöönottotarkastus kun:
- valjaat otetaan käyttöön
- ankkuripiste rakennetaan
- koko järjestelmä asennetaan
Ennen jokaista käyttöä
Käyttäjän on tarkistettava komponentit ennen jokaista käyttöä:
- kulumat, revenneet ompeleet, ruostuneet metalliosat
- iskunvaimentimen ehjyys
- karabiinit lukittuvat kunnolla
- liinoissa ei ole solmuja eikä muljahduksia
Varmista eri komponenttien yhteensopivuus muiden putoamissuojausjärjestelmän osien kanssa (valjaat, ankkurointi, laitteet). Valjaiden pitää olla ehjät ja säädetty niin että ne istuvat oikein jo ennen korkeanpaikan työskentelyn aloittamista.
Säännöllinen pätevöitynyt tarkastus valmistajan ohjeiden mukaan
Valmistajat edellyttävät vuosittaista tai käyttötuntimäärään sidottua tarkastusta – tarkastus teetettävä henkilöllä, jolla on valmistajan hyväksyntä.
Info
Korkean paikan työskentelyn muistilista
- Valitse oikea järjestelmä – valjaat, vaimennin, ankkuripiste
- Tarkista suojaimet ennen jokaista käyttöä
- Asenna ja säädä suojaimet maassa
- Käytä kypärää ja leukahihnaa
- Kiinnitä aina hyväksyttyyn ankkuripisteeseen
- Laske putoamismatka ja vapaa tila– Noudata pelastautumissuunnitelmaa
- Älä työskentele yksin
Heijastava varoitusvaatetus
Olennainen jotta työntekijä näkyy hyvin kaikissa tilanteissa – myös sinne torninosturin kuljettajan koppiin asti.
Sertifikaatit – mitä merkinnöistä pitää osata lukea
✔ CE-merkintä (ja riskiluokka III:ssa nelinumeroinen ilmoitetun laitoksen numero)
✔ EN-standardi – se kertoo, mitä suojainta saa käyttää mihinkin
✔ Valmistajan tiedot
✔ Käyttöohje- ja rajoitusmerkinnät (lämpötila, kemikaalit, mekaaninen suorituskyky)
✔ Valmistusvuosi / viimeinen käyttöpäivä (kypärät 3-5 vuotta, putoamissuojaimilla 5-10 vuotta riippuen materiaalista ja valmistajan ohjeesta)
✔ Tarkastus- ja huolto-ohjeet
Jos näistä yksikin puuttuu, suojaimen hyväksyttävyys on yleensä kyseenalainen.
Info
Tiivis tarkistuslista työmaalle
- Onko riskien arviointi tehty ja päivitetty?
- Onko suojaimissa CE-merkinnät ja EN-standardit?
- Koulutetaanko käyttö vai oletetaanko osaaminen?
- Valvotaanko käyttöä oikeasti?
- Vai ainoastaan silloin, kun työsuojelutarkastaja tulee
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat