Aidon puulattian asentaminen

Lautalattian toteuttamiseen on runsaasti vaihtoehtoja. Tavallisin lattialauta on männystä höylätty, nimellismitoiltaan 28 mm paksu ja 95 mm leveä. Tarjolla on kuitenkin muita vaihtoehtoja, kuten 21 x 95 mm ja 33 x 95 mm. Käytettäessä alle 28 mm paksua lattialautaa on lattian kannakkeiden välin oltava k 400 tai lautalattia on toteutettava uivana levymäisen alusrakenteen päälle. Markkinoille on tulossa myös ohuita massiivipuulattioita, jotka asennetaan parketin tapaan uivana (liimaamalla) alusrakenteen päälle.

Myös lattialautojen leveys voi vaihdella välillä 45...145 mm. On kuitenkin huomioitava, että leveämmät laudat kutistuvat kuivuesaan kapeita enemmän. Onkin tärkeää, että valittu lattialauta on kosteudeltaan sopiva. Puu on hygroskooppinen materiaali, joka pyrkii tasapainokosteuteen ympäröivien olosuhteiden kanssa. Lattialautaa valmistetaan myös kuusesta ja koivusta. Viime vuosina markkinoille on tullut myös männystä, kuusesta tai koivusta valmistettua lämpökäsiteltyä lattialautaa. Lämpökäsiteltyä puuta käytettäessä on huomioitava käsittelyn lujuutta heikentävä vaikutus. Myynnissä on myös valmiiksi pintakäsiteltyjä lattialautoja. Lattilautaa on saatavilla myös pääpontattuna.

Lattialaudan tärkeimpiä ominaisuuksia on sen asennuskosteus. RYL:n mukaan kosteuden tulisi olla 8-12 %. Tämä edellyttää, että keinokuovauksen jälkeen lattialauta säilytetään vakiokosteustilassa puutavarakaupan varastossa. Liian kostea lattialauta kutistuu kuivuessaan ja lautojen väliin muodostuu rakoja. Toisaalta asennuskosteudeltaan liian kuiva lattialauta saattaa turvota ja turpoamisen myötä joku lattialaudoista saattaa kohota ylös. Tälläinen tilanne saattaa muodostua esimerkiksi talvisin kylmillään olevalla kesämökillä. Onkin hyvä keskustella asiasta asiantuntevan puukauppiaan kanssa ja kertoa hänelle mihin ja millaisiin olosuhteisiin hankittava lattialauta on tarkoitus käyttää.

Lattialaudat naulataan palkkeihin käyttäen uppokantanauloja, joiden koko on laudan paksuudesta riippuen 60 x 2,3 tai 75 x 2,8 mm. Lattialaudat voidaan myös ruuvata kiinni. Seinän vierellä käytetään apuna puukiiloja, jotta lattialautojen ja seinän välinen rako saadaan tasaiseksi. Liikkumavaran tulee olla 10 mm leveä.

Ennen lautojen asennuksen aloitusta tarkista, että koolaus on tasainen ja vaakasuora. Tee tarkistus vähintään 3 metrin pituisella linjalaudalla, jota kuljetetaan koolausta pitkin eri suuntiin. Asennuksessa on myös huomioitava, ettei lattialaudan ja eristekerroksen väliin jää ilmarakoa. Mikäli ilma pääsee liikkumaan lattialaudan alla, se voi aiheuttaa vedon tunnetta.

Lautojen jatkosaumat tehdään lattiakannakkeen kohdalle ja ulkonäkösyistä jatkoskohdat sijoitetaan tasaisesti koko lattiapinnalle. Etenkään vierekkäisten lautojen jatkoskohdat eivät saa olla samalla tuella.

Päätypontattujen lattialautojen jatkoksia ei välttämättä tarvitse sijoittaa tuen päälle, kunhan viereiset laudat jatkuvat yhtenäisinä. Keskellä lattiaa olevan päätysauman saaminen mahdollisimman tiiviiksi, onnistuu puristamalla laudat yhteen seinän viereisestä raosta esimerkiksi sorkkaraudan avulla. Käytä tällöin seinän ja sorkkaraudan välissä levynpalaa tai puukapulaa saadaksesi tilaa väännölle ja suojataksesi seinää.

Jos mahdollista, ulota lattia ovien kohdalla niin pitkälle, että kynnys peittää sauman. Lattian pitää voida liikkua suhteessa naapurihuoneiden lattioihin. Jos lattiat eivät ole samassa tasossa, korotetaan kynnystä alemman huoneen puolella listan avulla. Kynnyksettömissä aukoissa käytetään puisia tai metallisia peitelistoja.

Viimeinen lautarivi joudutaan yleensä halkaisemaan. Kaksi viimeistä lautariviä on tavallista asentaa yhtaikaa. Halkaistu viimeinen lauta kiinnitetään päältä, niin läheltä reunaa kuin mahdollista, jolloin naulat/ruuvit jäävät jalkalistan alle. Seinän viereen tulee jättää 10 mm liikkumavaraa. Ennen lattialistojen naulaamista poistetaan kaikki seinävierustan palikat ja kiilat.

Lautalattia voidaan toteuttaa myös uivana, eli laudat kiinnitetään toisiinsa, mutta ei alusrakenteeseen. "Uivaan" lattiaan tulisi hankkia tasapontiksi höylätty lattialauta. Normaalisti lattialauta höylätään "kireäksi pontiksi". Laudan alahuuli on tällöin 0,5 mm lyhyempi kuin ylähuuli.

Oikeat työkalut ja varusteet helpottavat työntekoa: vasara, tuurna, sorkkarauta, hienohampainen leveäteräinen saha, suorakulma, kynä ja mittanauha. Reikien ja lovien tekemiseen tarvitaan porakone, pistosaha ja litteä taltta. Tuurna on tarpeen, jotta vältyttäisiin naulausjäljiltä. Suorakulman ja terävän kynän avulla saadaan merkinnöistä tarkat. Jiirilaatikko tai -saha helpottavat katkaisua. Kiristysrauta auttaa lattialautojen kiristämisessä asennuksen aikana.

Puu voidaan lakata, petsata, vahata, maalata tai öljytä. Eri käsittelyt ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia. Kirkas lakka säilyttää puun ulkonäön ja toimii helppohoitoisena kulutuskerroksena. Ensimmäisellä käsittelykerralla tulee lattia lakata kolmeen kertaan. Tavallinen lakkatyyppi on alkydilakka, jossa liuottimena on lakkabensiini. Nykyään on myös puulattioille hyvin soveltuvia vesiliukoisia lakkoja. Sivelyjen välillä kannatta suorittaa kevyt välihionta mahdollisten epätasaisuuksien poistamiseksi.

Kuultokäsittelyllä tai petsauksella saadaan lattiaan läpikuultava väri, joka jättää puun tekstuurin näkyviin.

Peittomaalausta käytettäessä on värivalikoima miltei rajaton. Lattia voidaan myös peittomaalata osittain, osan lattiasta jäädessä puun väriseksi.

Öljytty lattiapinta on miellyttävä, mutta vaatii hoitoa. Pinta saattaa olla herkkä tahraantumaan. Paikalliset tahrat poistetaan hiomalla hienolla hiomapaperilla öljyn avulla.

Puulattia voidaan käsitellä myös erilaisilla vahoilla.