Näyttävä ja kestävä tiilijulkisivu on ekologinen

Vielä ennen 1960- lukua julkisivumuuraus oli kiinteä osa massiivista ulkoseinää, mutta nykyään se erotetaan aina ilmaraolla varsinaisesta runkorakenteesta.

Oikeaoppinen ja turvallinen rakennustapa on pitää julkisivurakenteen takana oleva lämmöneriste kuivana kaikissa olosuhteissa. Tässä mielessä ilmaraolla eriytetty tiilijulkisivu on varmasti sekä kosteus- että lämpöteknisesti järkevä ratkaisu. Ilmaraolla eriytetty tiilijulkisivu sopii yhtä hyvin kivi- kuin puurunkoisenkin talon ulkoverhousmateriaaliksi.

Ilmarako ja julkisivumuuraus otetaan nykyisin U-arvolaskelmissa huomioon vain pintavastuskertoimella, mutta käytännön pitkäaikaistutkimus on osoittanut, että julkisivutiili ja sen takana oleva ilmarako parantavat ulkoseinän todellista U-arvoa jopa yli 10 % sen laskennalliseen arvoon verrattuna. Auringon lämpö varastoituu päivän aikana julkisivutiileen ja samalla se lämmittää myös ilmaraossa olevan ilman lämpötilaa.

Pitkäaikaistutkimuksen mukaan ilmaraossa olevan ilman lämpötila on lämmityskaudella 1-2 astetta ulkoilmaa lämpimämpi parantaen näin koko ulkoseinärakenteen energiatehokkuutta.

Tiilijulkisivu on kosteutta läpäisevä ja hengittävä ulkoseinärakenne. Muista kivirakenteisista poiketen se on ainoa ilmaraolla varustettu rakenneratkaisu. Kun tiiliseinä kastuu, se myös kuivuu hyvin ilmaraon kautta tapahtuvan tuuletuksen ja vedenpoiston ansiosta. Myös julkisivun takana olevat lämmöneristeet pysyvät kuivana kaikissa olosuhteissa koko elinkaarensa ajan. Aiemmin ilmarako oli alle 20 mm, jolloin tuuletus oli puutteellista, mutta nykyinen ≥30 mm ilmarako edesauttaa tiilirakenteen kuivumista myös taustapinnalta.

Muurattu julkisivu on VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä kaikkein vähiten huoltoa vaativa ulkoseinärakenne. Tämä merkitsee selkeää kustannusten säästöä muihin julkisivuratkaisuihin verrattuna. Vähäinen huollon tarve yhdessä hyvien energiatehokkuusominaisuuksien kanssa tekeekin tiilestä kaikkein ekologisimman rakennusmateriaalin. Vaikka tiilijulkisivu ei juuri huoltoa tarvitsekaan, on ihmisen oma toiminta ja ympäristö useimmiten syynä siihen, että tiilikin saattaa joskus vaurioitua tai likaantua.

Savi luonnonraaka-aineena sekä sen polttoprosessi antaa laajat mahdollisuudet erisävyisten tiilien valmistamiseksi. Tiilen värisävyt ilmentävät lähes aina luonnosta eri vuodenaikoina löytyviä sävyjä ja siten ne ovat myös ajattoman kauniita.

Tiilien värisävyt voidaan jakaa viiteen perusluokkaan: punaisiin, punaisen kirjaviin, tummiin, keltaisiin sekä vaaleisiin tiilisävyihin. Lisäksi tiilet voidaan pintastruktuurinsa mukaan lajitella sileisiin, harjattuihin, karheapintaisiin, eritavoin kuvioituihin tai lohkottuihin sekä muototiiliin. Lisäksi on olemassa vielä ns. käsin lyödyt tiilet, jotka erityisesti viime aikoina ovat saavuttaneet suosiota sekä julkisivujen että tulisijojen verhoustiilenä, mutta erityisesti myös sisustustiilenä.

Tässä muutamia esimerkkejä Wienerbergerin TERCA -tiilimallistosta

Sileiden, harjattujen ja erityyppisten karheiden tiilien rinnalle on kehitetty muotokieleltään kauniisti vaihteleva RETRO -tiili. Tiilen olemus on käsinleivotun omainen ja se soveltuu sekä julkisivuihin että sisustamiseen. Yhdessä rouhean laastisauman kanssa tiilijulkisivu on kauempaakin katsottuna kauniin elävä. Tiilikoot ovat 285x85x60 mm tai 285x135x60 mm ja väreinä tuohenvalkoinen, punainen, iltarusko, kaakaonruskea, grafiitinmusta ja nyt myös uutuutena ruskonkirjava.

Käsinlyödyillä tiilillä aikaansaadaan kauniin elävä ja persoonallinen julkisivupinta, joka jää katsojansa mieleen. Keraamisia käsin lyötyjä tiiliä valmistetaan eri värisävyisinä ja ne soveltuvat yhtä hyvin julkisivuihin kuin sisustamiseenkin. Samoista tiiliaihioista tehdään myös kodin sisustamiseen soveltuvia saneerauslaastilla kiinnitettäviä tiililaattoja, joilla voidaan toteuttaa tiilisiä yksityiskohtia kodin eri tiloihin.

Poltettu tiili on maailman eniten käytetty rappausalusta, josta on pitkäaikaiset ja hyvät kokemukset. Asiantuntijoiden mielestä se on edelleen myös paras rappausalusta. Tiili kuivuu kaikista kivirakenteisista materiaaleista nopeimmin, jolloin rappaustyö voidaan aloittaa varsin nopeasti heti muuraustyövaiheen jälkeen.

Tiilen alhaisesta kosteuskutistumasta johtuen rappaus ei vaadi myöskään verkottamista. Lujan ja pitkäikäisen julkisivurappauksen aikaansaamiseksi rappausalustana käytettävän tiilen pinnan tulee aina olla karhea ja sen vedenimun tulee olla 8-12 %. Kun rappaus on tehty tiilen päälle, se on elinkaareltaan pitkäikäinen ja myös eristeet pysyvät aina kuivina yhä pahenevissa Suomalaisissa sääolosuhteissa.

Tiilikoulussa tuodaan esiin tiilirakentamisen edut pientalorakentamisen eri osa-alueilla. Koulussa tutustutaan tiilen käytön moniin mahdollisuuksiin kuten tiilen käyttö runko- , julkisivu- ja sisustusmateriaalina. Lisäksi tiilirakentaminen ja muuraustekniikka tulevat tutuiksi tiilikoulun aikana.