Mitkä ovat maalämpöpumpun edellytykset? Sopiiko se juuri meidän kotiimme?

Maalämpöpumpun lämmönlähde on maaperä ja lämpöenergia otetaan näin pihamaalle tehtävästä maapiiristä tai energiakaivosta. Näistä energia siirtyy putkistoa pitkin lämpöpumpulle ja siitä eteenpäin joko lämpimäksi käyttövedeksi tai patteri- / lattialämmityksen kautta rakennuksen lämmitykseen. Anderssonin mukaan maalämmön yksi paras ominaisuus onkin soveltuvuus erilaisiin ja kokoisiin rakennuksiin:

– Maalämpö soveltuu pitkälti mihin vaan, aina kesämökeistä eli pienemmistä kohteista suurempiin kiinteistöihin. Maalämpöpumpun teho ei rajoita soveltuvuutta. Oikein mitoitetulla lämpöpumpulla tehoa riittää kovimmilla pakkasillakin, myös suurempiin kiinteistöihin. NIBEn tarjonnasta löytyy malleja sisäänrakennetulla varaajalla 16 kW saakka, jolloin saadaan melkeinpä 350-400 m² kokoinen talo lämmitettyä, Andersson kertoo ja jatkaa:

– Löytyy myös malleja ilman varaajaa 60 kW asti, ja näihin voi valita kohteeseen sopivan kokoisen käyttövesivaraajan. Automatiikka voi ohjata enintään yhdeksää lämpöpumppua, jolloin lämmitystehoa saadaan jopa 540 kW, joka riittää myös isompiin kerrostaloihin.

Maalämmöllä saadaan tasaisesti ympäri vuoden jopa 65-asteista vettä niin lämmitysjärjestelmään kuin käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu soveltuu vesikiertoisellla patterijärjestelmällä tai lattialämmityksellä varustettujen kotien ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi.

– Maalämpö sopii sekä uudisrakentamiseen että saneerauskohteeseen, kun lämpökaivo tai maapiiri voidaan toteuttaa. Sisätilojenkin suhteen riittää, että lämpöpumppu saadaan sijoitettua tilaan, josta löytyy lattiakaivo sekä tarvittaessa vedeneristys. Näin koska maalämpöpumpulla pelataan kuitenkin veden kanssa, Andersson kertoo.

Yhä yleistyvä asunnon viilennystarve on Anderssonin mukaan hyvä huomioida maalämpöpumpun energialähteen valinnassa. Maahan asennettava putkisto on lähellä maan pintaa ja näin ollen ei sovellu viilennykseen, koska maaperä lämpiää liiaksi kesällä. Energiakaivo mahdollistaa taas myös maaviileän, koska viilennys otetaan maan uumenista (porakaivon syvyys vaihtelee 100-300 metrin välillä, ja kaivoja voi olla useita).

Muita tietoja mitoitusta varten ovat muun muassa lämmönjakotapa eli onko kyseessä lattialämmitys vai patterilämmitys, jossa voidaan tarvita korkeampia lämpötiloja, jopa 65-asteista lämmitysvettä. Lämpöpumppua mitoitettaessa huomioidaan myös käyttöveden lämmityksen tarve, johon vaikuttavat käyttäjien lukumäärä.

Talon sijainti on myös merkittävä tekijä lämmityksen tarvetta arvioitaessa:

– Suomihan on pitkä maa, joka on jaettu neljään eri vyöhykkeeseen, joten mitoituslämpötiloissa on reippaasti poikkeamaa. Kovimmat pakkaset mitoitetaan etelämmässä -26 °C lukemilla, kun taas Lapissa -38 °C:n perusteella. Vuosikeskiarvotkin ovat etelämmässä 5,3 °C, kun taas Lapissa mennään nollan alapuolelle. Näillä on siis suurta vaikutusta siihen, minkä kokoinen maalämpöpumppu ja keruupiiri tulee asentaa, jotta lämpöpumppu riittää kattamaan lämmitystarpeen, Andersson kertoo.

Oman maalämpöpumpun mitoituksen saa joko lähimmältä NIBE jälleenmyyjältä tai NIBE Neuvontapalvelusta.

Rakennuslupien suhteen eroa on siinä tuleeko maalämpöpumpun energialähteeksi maakeruupiiri vai porakaivo.

Maapiiri ei yleensä vaadi erityistä rakennuslupaa, (kannattaa selvittää oman paikkakunnan rakennusvalvonnasta) mutta vaatii paljon tilaa (noin 400 m²), joka voi olla rajoittava tekijä ahtailla tonteilla. Maakeruupiiri on tosin hieman halvempi toteuttaa, mutta vie enemmän tilaa kuin porakaivo.

Useimmiten käytetään lämpökaivoja, jonka poraamiseen vaaditaan toimenpidelupa kunnalta / kaupungilta. Anderssonin mukaan eroja löytyy siitä, hoitaako asennusliike tai asiakas tarvittavat luvat:

– Osa asennusliikkeistä toimii avaimet käteen -periaatteella, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia rakennusluvasta, kun taas jotkut asennusliikkeet jättävät rakennusluvan asiakkaan hankittavaksi. Koska luvat pitää joka tapauksessa hoitaa kuntoon, on hyvä varmistaa asennusta tilattaessa kuka huolehtii rakennuslupien hankkimisesta, Andersson muistuttaa.

Porauskaluston pääsy porauskohteelle on hyvä selvittää yhdessä porausurakoitsijan kanssa. Porakaivon syvyys vaihtelee 100-300 metrin välillä, ja energiakaivoja voi olla tarpeen porata useampi. Kaivojen halkaisija on yleensä noin 10 cm.

Anderssonin mukaan ehdottomasti parhaimpia ominaisuuksia maalämpöpumpussa on sen ylläpidon huolettomuus sekä tasainen ja luotettava toiminta läpi vuoden.

– Lämpötilan laskiessa lämmitystehon tarve kasvaa. Maalämpöpumppu ottaa energiansa maasta eikä laite ole altis ympäristön olosuhteiden vaikutukselle, joten se tuottaa tasaisesti lämpöä ympäri vuoden, hyvällä hyötysuhteella.

Nykyaikaiset invertteriohjatut maalämpöpumput tuottavat lämpöä tarpeen mukaan edullisesti. Lisäksi maalämpöpumpun asennuksessa tehtävästä asennustyöstä, kuten porauksesta ja lämpöpumpun asentamisesta on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Jos kyseessä on lämmitysjärjestelmän vaihto öljylämmityksestä lämpöpumppuun, on mahdollista saada jopa 4000 € tukea.

• LUE MYÖS: Kannattaako lämmitysremonttiin hakea ELY-keskuksen tukea vai kotitalousvähennystä? >>