Maalasitko liian kylmällä säällä? Alkukesän remonttivirhe voi näkyä vasta myöhemmin

Maalaus liian kylmällä säällä voi heikentää maalipinnan kuivumista ja tartuntaa. Keväällä ja alkukesällä kannattaa tarkistaa myös yön lämpötila, ilman kosteus ja maalattavan pinnan kuivuus. (Kuva Heidi Uusitalo)
Kevään ensimmäinen lämmin päivä tekee ihmiselle kummallisia asioita. Julkisivu näyttää siltä, että se on huutanut uutta maalipintaa jo vuosia. Sääennuste lupaa iltapäiväksi kymmentä astetta ja aurinko paistaa juuri sen verran, että maalit haetaan varastosta. Sivellin käteen, kansi auki ja töihin. Illalla olo on tyytyväinen. Saatiinpa tehtyä.
Maalipinta ei kuitenkaan kuivu pelkän iltapäivän auringon varassa. Keväällä ja alkukesällä alusta on usein kylmempi kuin ilma, ja lämpötila laskee nopeasti illalla. Liian matala lämpötila ja korkea ilmankosteus hidastavat maalin kuivumista. Vesiohenteisella maalilla väärät olosuhteet häiritsevät maalikalvon muodostumista. Öljy- ja alkydimaalilla kylmä hidastaa hapettumiseen perustuvaa kuivumista.
Päivän ylin lämpötila ei kerro, voiko ulkona maalata
Ulkomaalausta ei ratkaista pelkän päivän ylimmän lämpötilan perusteella. Keväällä aurinko lämmittää ilmaa nopeasti, mutta julkisivu ja katto lämpenevät hitaammin. Varjossa oleva seinä on usein kylmä vielä silloin, kun pihalla tuntuu jo keväiseltä.
Maalin kannalta ratkaisevia ovat maalattavan pinnan lämpötila, ilman suhteellinen kosteus, sateen mahdollisuus, kaste ja yön alin lämpötila. Maali kuivuu vielä pitkään sen jälkeen, kun työvälineet on pesty ja maalipurkin kansi suljettu.
Yleinen nyrkkisääntö ulkomaalauksessa on, että ilman ja maalattavan pinnan lämpötilan pitää pysyä maalin vaatimalla tasolla sekä työn aikana että kuivumisen alkuvaiheessa. Useilla ulkomaaleilla alin käyttölämpötila on noin +5 astetta, mutta hyvä maalaussää on tätä lämpimämpi, kuiva ja pilvipoutainen. Ilmankosteuden raja on monissa ohjeissa alle 80 prosenttia. Tarkka raja löytyy aina käytettävän maalin teknisistä tiedoista.
Mitä liian kylmä sää tekee maalipinnalle?
Liian viileässä maali kuivuu hitaasti. Pinta näyttää helposti valmiilta ennen kuin maalikerros on oikeasti kuivunut ja kovettunut. Silloin se ei vielä kestä kosketusta, kosteutta tai likaa samalla tavalla kuin oikein kuivunut maalipinta.
Märälle, kasteiselle tai kylmälle alustalle ei maalata. Maalin pitää tarttua puhtaaseen ja kuivaan pintaan. Jos alusta on kostea tai liian kylmä, tartunnalle ei ole kunnollisia edellytyksiä.
Käytännössä virhe näkyy ensin pitkittyneenä kuivumisena. Maalipinta jää pehmeäksi tai tahmeaksi. Siihen tarttuu tavallista helpommin pölyä ja siitepölyä, ja tuore pinta rikkoutuu herkemmin, jos sitä pyyhitään tai se kastuu liian aikaisin.
Jos maalipinta myöhemmin hilseilee, kuplii tai irtoaa, syy pitää selvittää tarkemmin. Kylmä sää on yksi virheriski, mutta sama vaurio syntyy myös märästä alustasta, huonoista pohjatöistä, väärästä maalityypistä, liian nopeasta päällemaalauksesta tai vanhan maalikerroksen heikosta tartunnasta.

Miksi vesiohenteinen maali on erityisen herkkä kylmälle?
Vesiohenteinen maali tarvitsee oikeat olosuhteet, jotta siitä muodostuu yhtenäinen maalikalvo. Maalikalvo tarkoittaa kuivunutta maalikerrosta, joka tarttuu alustaan ja suojaa pintaa sään rasitukselta.
Vesiohenteisessä maalissa sideaine muodostaa kalvon kuivumisen aikana. Jos lämpötila jää liian matalaksi, kalvon muodostuminen hidastuu tai epäonnistuu. Pinnoitetekniikassa puhutaan minimikalvonmuodostuslämpötilasta. Se tarkoittaa alinta lämpötilaa, jossa maalin sideaine muodostaa yhtenäisen kalvon. Tyypillinen raja vaihtelee tuotteittain, joten sitä ei pidä päätellä yleisen sääennusteen perusteella.
Siksi vesiohenteisella maalilla ei riitä, että sää on sateeton maalaushetkellä. Alustan lämpötilan, ilman kosteuden ja kuivumisajan sään pitää pysyä maalin vaatimissa rajoissa. Muuten maalikalvosta ei tule sellainen kuin sen pitäisi olla.
Öljymaali kuivuu eri tavalla, mutta sää ratkaisee silti
Öljymaali kuivuu hapettumalla. Se tarvitsee kuivan alustan, riittävän lämmön ja aikaa. Kylmä sää hidastaa kuivumista, ja kostea tai kasteinen pinta estää hyvän tartunnan.
Öljymaali ei ole pikaratkaisu viileään maalaussäähän. Kylmässä maali jähmettyy ja sen levittäminen ohuena kerroksena vaikeutuu. Liian paksu kerros kuivuu hitaasti, jää pitkäksi aikaa pehmeäksi ja voi rypistyä kuivuessaan.
Jos pinta on kostea, maalausta ei aloiteta. Viileässä säässä kuivumiselle varataan enemmän aikaa ja rajat tarkistetaan maalipurkista tai teknisestä tuoteselosteesta. Maali ei ole valmis silloin, kun pinta näyttää peittävältä, vaan vasta kun se on kuivunut ja kovettunut.
Alkydimaali sekoittaa monen käsitystä maalityypeistä, koska sana tulee usein vastaan maalipurkin kyljessä. Alkydi on sideaine, jonka kuivuminen perustuu hapettumiseen. Alkydimaaleja on sekä liuotinohenteisina että vesiohenteisina tuotteina. Siksi maalaussäätä ei päätellä pelkän sanan “alkydi” perusteella. Ratkaiseva tieto löytyy kyseisen maalin teknisistä tiedoista.

Katon maalaus liian kylmällä säällä on kallis virhe
Katon maalaus on oma työnsä. Peltikatolla alusta, pohjatyöt, maalituote ja rasitus poikkeavat puujulkisivusta. Säävirhe näkyy katolla erityisen herkästi, koska maalattava pinta on laaja ja altis kosteudelle, auringolle ja nopeille lämpötilavaihteluille.
Peltikattoa ei maalata märkänä, kasteisena eikä liian kylmänä. Katon pinta voi olla kylmä, vaikka ilma tuntuisi maalaajasta riittävän lämpimältä. Aamukaste kuivuu katolta hitaasti, ja iltakaste muodostuu viileänä iltana nopeasti. Metallipinnan lämpötila vaihtelee päivän aikana paljon.
Kattomaali tarvitsee kuivan ja riittävän lämpimän alustan. Kylmälle tai kostealle pellille levitetty maali ei tartu kunnolla. Kun maalipinta irtoaa, metallipinta jää vauriokohdasta ilman suojaa ja ruoste pääsee etenemään nopeasti.
Katon maalausta ei kannata aloittaa, jos sää näyttää sopivalta vain työn tekemisen ajan. Olosuhteiden pitää riittää myös kuivumiseen. Katossa säävirheen korjaaminen on työlästä ja kallista.
LUKUVINKKI! Vesikaton maalaus pidentää katon käyttöikää – näin työ onnistuu

Mistä huomaa, että maalaus tehtiin huonoissa olosuhteissa?
Huonoissa olosuhteissa tehty maalaus näkyy yleensä kuivumisen ja tartunnan ongelmina. Ensimmäinen merkki on pinta, joka jää selvästi odotettua pidemmäksi aikaa pehmeäksi tai tahmeaksi. Silloin maali ei ole kuivunut normaalisti.
Toinen merkki on heikko tartunta. Maali irtoaa, hilseilee tai kuplii, kun se ei ole kiinnittynyt alustaan kunnolla.
Oireiden perusteella ei silti pidä tehdä liian nopeaa johtopäätöstä. Sama vaurio syntyy myös silloin, kun pinta on ollut likainen, märkä tai kasteinen. Myös vanha maalikerros on voinut olla huonosti kiinni, tai uusi kerros on maalattu liian pian edellisen päälle.
Huonoihin maalausolosuhteisiin viittaavat erityisesti nämä:
- pinta jää tavallista pidemmäksi aikaa pehmeäksi tai tahmeaksi
- tuore maalipinta vaurioituu, jos sitä pyyhitään, kosketellaan tai se kastuu ennen riittävää kuivumista
- maali irtoaa, hilseilee tai kuplii myöhemmin
- uusi maalikerros ei tartu kunnolla, jos edellinen kerros ei ole ehtinyt kuivua ennen päällemaalausta
Pelkkä oire ei kerro varmasti syytä. Hilseily, kupliminen ja heikko tartunta voivat johtua kylmästä tai kosteasta maalaussäästä, mutta myös märästä alustasta, huonoista pohjatöistä, väärästä maalityypistä, liian paksusta maalikerroksesta tai vanhan maalipinnan heikosta kunnosta.
Mitä tehdä, jos maalasit liian kylmällä ilmalla?
Älä maalaa kiireellä uutta kerrosta päälle. Pehmeän, tahmean tai huonosti kuivuneen pinnan pitää ensin kuivua ja kovettua rauhassa. Uusi maalikerros ei korjaa huonoa tartuntaa.
Tarkista ensin, onko ongelma paikallinen vai laaja. Paikallinen vaurio korjataan poistamalla huonosti kiinni oleva maali, puhdistamalla alusta ja maalaamalla kohta uudelleen oikeissa olosuhteissa. Laaja tartuntaongelma vaatii huonosti kiinni olevan maalikerroksen poistamista suuremmalta alueelta.
Hilseilevä, kupliva tai irtoava maali poistetaan ennen uutta käsittelyä. Märkää tai kasteista pintaa ei maalata. Vastikään pestyn pinnan annetaan kuivua kunnolla ennen maalausta. Maalin tekniset tiedot kertovat, milloin uusi käsittely voidaan tehdä.
LUKUVINKKI! Puujulkisivun maalaus vaihe vaiheelta – näin onnistuvat pohjatyöt, maalin valinta ja hinta-arvio
Näin vältät saman virheen seuraavalla maalauskerralla
Ulkomaalauksen onnistuminen alkaa oikeilla sääolosuhteilla. Tarkista maalaushetken lisäksi kuivumisajan sää. Alustan pitää olla kuiva ja riittävän lämmin, ja ilmankosteuden pitää pysyä maalille sallitulla tasolla. Keväällä yön kylmyys ja kaste ratkaisevat usein enemmän kuin päivän lämpimin tunti.
Tuotteen käyttöohje määrää alimmat lämpötilat, kosteuden rajat, päällemaalausajan ja kuivumisajan. Yleinen maalausohje ei korvaa purkin kyljessä tai teknisessä tuoteselosteessa annettua ohjetta.
Aamukasteen pitää kuivua ennen työn aloittamista. Maalaus lopetetaan ajoissa ennen iltakastetta. Märkää, kylmää tai vastikään pestyä pintaa ei maalata ennen kuin se on kuivunut kunnolla.
Maalaustyö näyttää valmiilta, kun viimeinen veto on tehty. Maalipinta on valmis vasta, kun maali on kuivunut ja kovettunut riittävästi.
Lähteet: Centria-ammattikorkeakoulu: Vesiohenteisten maalien nopeutettu kuivuminen. Vaasan ammattikorkeakoulu: Maalausolosuhteiden hallinta. Theseus: Vesiohenteiset teollisuusmaalit teräkselle. Rakennustieto: Uuden ulkoverhouslaudan maalaus.










