Kylpyhuoneen ja saunan lattia: vedeneristys, kaadot ja lattiakaivo

Kylpyhuoneen lattialle ei ole yhtä kaikkiin kohteisiin sopivaa mittakaavaa tai rakennedetaljia. Lopputuloksen on kuitenkin täytettävä seuraavat vaatimukset:

• vesi ei saa päästä ympäröiviin rakenteisiin tai viereisiin huonetiloihin
• lattian kaltevuuden on johdettava vesi lattiakaivoon
• vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava vesitiivis
• vedeneristyksen saumojen, läpivientien ja liittymien on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus
• rakenteen on oltava riittävän jäykkä, jotta liikkeet eivät vaurioita vedeneristystä tai laatoitusta.

Numeromitoilla ilmaistut kaltevuudet ja vedeneristeen ylösnostot ovat yleisiä suunnitteluohjeita. Kohteen suunnitelma sekä valitun lattiakaivo- ja vedeneristysjärjestelmän ohjeet ratkaisevat lopullisen toteutuksen.

Märkätilan lattian kaltevuudeksi suositellaan yleensä vähintään 1:100. Se tarkoittaa yhden senttimetrin korkeuseroa metrin matkalla. Suihkun alueella suositus on 1:50 noin puolen metrin säteellä lattiakaivosta, jolloin korkeuseroa syntyy kaksi senttimetriä metrin matkalla.

Nämä kaltevuudet ovat hyvän rakentamistavan mukaisia suunnitteluohjeita. Sitova vaatimus koskee lopputulosta: veden on päästävä valumaan lattiakaivoon. Kaltevuudet merkitään suunnitelmiin ja tarkistetaan työmaalla ennen vedeneristystä sekä valmiista lattiasta.

Kaadot tehdään vedeneristyksen alapuoliseen alustaan. Alusta muotoillaan oikeaan kaltevuuteen ennen vedeneristystyötä, sillä laatoitus seuraa pääosin alustan muotoa. Laattakoko, saumajako, kaivon kehys ja lattian mahdolliset tasoerot vaikuttavat siihen, kuinka hyvin vesi kulkee valmiilla pinnalla.

Perinteisen pistekaivon ympärille kaadot tehdään useasta suunnasta. Pienet lattialaatat tai huolellisesti suunnitellut laattaleikkaukset helpottavat kaatojen toteuttamista. Linjalattiakaivon yhteydessä lattia voidaan usein kallistaa yhteen suuntaan, jolloin myös suurempien laattojen käyttäminen helpottuu.

Keraaminen laatta ja laattasaumat eivät muodosta vedeneristystä. Laatoituksen alle tarvitaan märkätilaan soveltuva vedeneristys, joka estää veden pääsyn alustaan. Vedeneristyksestä käytetään yleisesti myös nimitystä vesieristys.

Vedeneristeen alustan pitää olla luja, tasainen, puhdas ja käytettävälle järjestelmälle riittävän kuiva. Betoni- tai tasoitealustan pinnoitettavuus varmistetaan luotettavalla kosteusmittauksella. Pintakosteusmittaria voidaan käyttää alustavaan tarkasteluun, mutta sen tulos ei yksin osoita rakenteen pinnoitettavuutta.

Lattian vedeneriste suositellaan nostettavaksi seinille vähintään 100 millimetriä. Kylpyhuoneessa seinän vedeneristys liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Saunassa seinän höyrynsulku liitetään tiiviisti lattian vedeneristeeseen.

Pohjusteen, vedeneristeen, vahvikenauhojen, läpivientikappaleiden ja kaivolaipan pitää kuulua samaan vedeneristysjärjestelmään tai olla järjestelmän valmistajan yhteensopiviksi hyväksymiä. Työssä noudatetaan valmistajan ohjeita esimerkiksi levitysmääristä, kerrospaksuudesta, kuivumisajoista ja työskentelyolosuhteista.

Vedeneristystyöhön käytetään ensisijaisesti sertifioitua märkätilojen vedeneristäjää tai asentajaa, joka on saanut käytettävän vedeneristysjärjestelmän tuotekoulutuksen.

Lisää pohjatöistä ja vedeneristyksestä voi lukea artikkelista Kestäviä märkätiloja – pohjatyöt ja vedeneristys.

Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä. Vesiputket tuodaan tilaan seinän kautta, ja seinäläpiviennit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suihkun roiskevesialueen ulkopuolelle.

Lattiaan tehdään vain viemäröinnin vaatimia läpivientejä. Ne tiivistetään vedeneristysjärjestelmään kuuluvilla tai järjestelmän valmistajan hyväksymillä läpivientikappaleilla.

Lattiakaivo sijoitetaan ensisijaisesti alueelle, jolla vettä käytetään eniten. Suihkuveden pitäisi kulkea kaivoon mahdollisimman lyhyttä ja hallittua reittiä pitkin.

Perinteinen pistekaivo sijoitetaan yleensä irti seinistä, jotta vedeneristysliitos ja laatoitus voidaan toteuttaa luotettavasti. Aiemmin usein käytettyä 500 millimetrin etäisyyttä ei pidä tulkita kaikkia kaivotyyppejä koskevaksi vaatimukseksi. Seinän viereen tarkoitetut linja- ja seinäkaivot asennetaan valmistajan suunnittelu- ja asennusohjeiden mukaan.

Lattiakaivo kiinnitetään niin tukevasti, etteivät kaivo tai siihen liittyvät osat pääse liikkumaan työn tai käytön aikana. Kaivon, korokerenkaiden, tiivisteiden, kaivolaipan ja vedeneristyksen on muodostettava yhteensopiva kokonaisuus.

Kylpyhuoneremontissa vanhan lattiakaivon kunto ja yhteensopivuus uuden vedeneristyksen kanssa tarkistetaan ennen päätöstä sen säilyttämisestä. Kaivo jätetään helposti avattavaksi, puhdistettavaksi ja huollettavaksi. Katso myös lattiakaivon puhdistusohje.

Tavanomaisen löylyhuoneen lattia vedeneristetään märkätilan lattian tavoin. Paneeliseinän takana käytetään höyrynsulkua, joka liitetään tiiviisti lattian vedeneristykseen. Löylyhuoneen seinän paneloinnin taakse ei tavallisesti asenneta erillistä vedeneristystä.

Saunaan ei välttämättä tarvita omaa lattiakaivoa, jos lattia on kallistettu siten, että vesi valuu hallitusti pesuhuoneen lattiakaivoon. Veden kulkureitti, lattian korkeusasemat ja oviaukon rakenne merkitään suunnitelmiin.

Höyrysaunan kosteusrasitus poikkeaa tavallisesta löylyhuoneesta. Sen seinien, katon, lattian ja liittymien vedeneristys suunnitellaan erikseen.

Vedeneriste suositellaan nostettavaksi kynnyksen kohdalla vähintään 15 millimetriä valmiin märkätilan lattian pintaa ylemmäksi. Ylösnosto liitetään vesitiiviisti kynnykseen tai karmiin.

Esteettömässä kylpyhuoneessa kynnyksen, vedeneristeen ylösnoston ja lattian kaatojen yhteensovittaminen vaatii oman rakennedetaljinsa. Ratkaisuna voidaan käyttää esimerkiksi oven edustan paikallista kallistusta tai tarkoitukseen suunniteltua kynnyskaivoa. Rakenne ratkaistaan suunnitteluvaiheessa, jotta vedenhallinta ja esteetön kulku voidaan toteuttaa samassa oviaukossa.

Ennen pintatöiden aloittamista tarkistetaan ja dokumentoidaan ainakin:

• lattian kaltevuudet ja korkeusasemat
• alustan lujuus, puhtaus ja pinnoitettavuus
• lattiakaivon tukeva kiinnitys
• lattiakaivon ja vedeneristysjärjestelmän yhteensopivuus
• nurkkien, läpivientien ja muiden liittymien tiivistys
• vedeneristeen nostot seinille ja kynnykselle
• vedeneristeen järjestelmäkohtainen kerrospaksuus
• käytetyt tuotteet ja niiden erätiedot
• työvaiheista otetut valokuvat ja tarkastuspöytäkirjat.

Kylpyhuoneremontin muut työvaiheet on koottu oppaaseen Kylpyhuoneremontti vaihe vaiheelta.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017, Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017, Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020, RT 103810 Märkätilojen rakenteet, RT 103811 Märkätilojen rakenteiden korjaus, RT 103333 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus,