Kylmälaitteiden ääni puhuttaa
Kuva: TTS Työtehoseura
tulee paljon palautetta kylmälaitteiden äänistä. Uuden kylmälaitteen ääni saattaa kummastuttaa, vaikkei se olisikaan desibeleissä mitattuna erityisen kova. Laite naksuu, kuplii, paukkuu ja puhkuu, mutta on välillä myös äänetön. Äänet liittyvät kylmäaineen olomuodon muutoksiin ja muuhun laitteen normaaliin kylmätekniseen toimintaan. Käyntiääntä on pyritty madaltamaan tuotekehityksen keinoin lisäämällä laitteen eristepaksuutta ja kompressorin ulkopuolista eristystä tai käyttämällä kompressoria, joissa on paksu vaippa tai muita ääneen vaikuttavia ominaisuuksia.
Uudesta kylmälaitteesta voi kuulua kummallisia ääniä, jotka kuitenkin harvoin merkitsevät laitevikaa, jos laite muuten toimii moitteettomasti ja pysyy säädetyssä kylmyydessä. Osaan äänistä voi itse vaikuttaa pienillä toimenpiteillä, osan korjaa huolto. Kylmälaitteista saattaa kuulua myös sellaisia ääniä, joihin voidaan vaikuttaa vain tuotekehityksellä. Melun ollessa jatkuvaa tai äkillisesti syntynyttä ja taustaäänet ylittävää, voi laitteessa olla vikaa.
Naksahdukset, pärinä ja pauke
Kylmälaitteen termostaatilla ohjataan kompressorin toimintaa ja sitä kautta ylläpidetään säädettyä säilytyslämpötilaa. Termostaatti ohjaa kompressoria käynnistymään, kun laitteen sisäilma on lämmennyt tiettyyn lämpötilaan ja pysähtymään, kun laite on kylmentynyt riittävästi. Kompressorin käyntijaksojen välillä on tauko, jonka pituuteen vaikuttavat muun muassa laitteen käyttötiheys ja ympäristön lämpötila. Kompressorin jaksottainen käynti ja siihen liittyvä jääkaapin takaseinään hetkellisesti kertyvä huurre ja vesipisarat kuuluvat laitteen normaaliin toimintaan. Kompressorin käynnistymisen ja pysähtymisen yhteydessä kuuluva naksahdus on luontainen mekaaniselle termostaatille, joka toimii sitä useammin mitä enemmän laitetta käytetään.
Kylmäsäilytyslaite tärisee hieman, kun koneisto käynnistyy tai pysähtyy. Samassa yhteydessä kuuluva pärinä saattaa johtua siitä, että kompressorista lähtevät putket koskettavat toisiaan. Putkia voi varovasti taivuttaa erilleen toisistaan.
Laitteen käynnistyessä ja lämmetessä kuuluva pauke johtuu koneiston erikokoisten metalliosien eriaikaisesta lämpölaajenemisesta. Laajetessaan osat voivat joutua niin pieneen tilaan, että ne aiheuttavat pauketta koskettaessaan laajenemista haittaavia mekaanisia esteitä. Käyttäjän kannattaa tarkistaa, että ilmankierto laitteen ympärillä on esteetön ja käyttöympäristön lämpötila on käyttöohjeen suositusten mukainen. Kylmälaite toimii suunnitellusti, kun ympäristön lämpötila on vähintään +10 tai +16 astetta ja enintään +32 astetta. Joidenkin kylmälaitteiden toimintavarmuus taataan +5 ja +43 asteen välillä, mutta tämä on laitekohtaista. Työtehoseuran mittausten mukaan kalusteeseen sijoitetun kylmäsäilytyslaitteen ilmankierron estäminen nostaa kompressorin ympäristön lämpötilan helposti yli +70 asteeseen, jolloin myös laitteen koneisto käy tauotta.
Korina, kupliminen ja puhina
Kylmälaitteen koneisto kierrättää kylmäainetta, jonka olomuotoa muutetaan kaasuksi ja taas uudelleen nesteeksi. Kylmäaine kiertää laitteen putkistossa, jossa sen virtausnopeus vaihtelee ja vaikuttaa virtauksista aiheutuvaan ääneen. Melun kannalta pahin paikka on laitteen sisällä oleva, sisähalkaisijaltaan noin millin mittainen kapillaariputken ruiskutuspää. Jo pieni heitto halkaisijamitassa nostaa virtausnopeutta, jonka kasvaessa alkaa kuulua korinaa. Korina voi vaimentua, kun laitteeseen lisätään elintarvikkeita. Kompressorin pysähdyttyä saattaa kuulua kuplivaa ääntä, joka johtuu paineen tasoittumisesta eli putkistossa olevan korkeampipaineisen nesteen sekoittumisesta alhaisempipaineiseen höyryyn. Puhina liittyy kylmäaineen olotilassa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Voimakkaimmillaan ääni kuuluu siinä vaiheessa, kun koneisto käynnistyy ja kylmäaine lähtee kiertämään.
Nykypäivän kylmälaitteet ovat hieman äänekkäämpiä kuin ennen vuotta 1995 valmistetut laitteet, joissa käytettiin kylmäaineena otsonikerrosta tuhoavia CFC-yhdisteitä eli freonia. Nykyisin kylmälaitteissa käytetään ympäristöystävällisiä hiilivetyjä, kuten isobutaania ja syklopentaania.
Räminä, vinkuminen ja kolina
saattaa aiheutua virheellisestä sijoituksesta. Komerokaappiin sijoitettu laite voi ottaa kiinni kalusteseinämiin ja aiheuttaa resonanssiääntä. Laite on asennettava vaakasuoraan, jotta sen osat eivät koneiston käydessä tärise toisiaan vasten. Kylmälaitteessa on tavallisesti ainakin kaksi säädettävää jalkaa. Jos laite sijoitetaan matolle tai puulattialle, pitää säätö tehdä uudelleen jonkin ajan kuluttua, sillä pehmeä alusta saattaa painua. Pieni asennonmuutos saattaa poistaa räminän.
Kompressorista kuuluva kolina tai vinkuminen saattaa johtua siitä, että jokin osa on irronnut kompressorin sisällä. Vian korjaaminen kuuluu huoltoliikkeelle.
Energiamerkintä auttaa kylmälaitteiden äänivertailussa
Kylmälaitteen energiamerkissä on ilmoitettava laitteen äänitehotaso, joka on arvokas tieto vertailtaessa laitteiden ääniä keskenään. Ilmoitettu lukema on mitattu standardinmukaisissa, harmonisoiduissa testiolosuhteissa. Käytännössä laitteen meluisuuteen vaikuttaa myös sen käyttötapa ja sijoituspaikka. Melun kokemukseen puolestaan vaikuttaa käyntiäänen taajuussisältö, eli se miltä laitteen ääni korviin kuulostaa. Ihmiskorva aistii kolmen desibelin eron. Kymmenen desibelin lisäys saa äänen tuntumaan kaksi kertaa voimakkaammalta kuin aikaisemmin. Vinkuvat, korkeat äänet ja resonanssiäänet koetaan usein epämiellyttävämmiksi kuin tasainen ja matala hurina, vaikka mitatut desibelit olisivat samat. Vapaaehtoisen, pohjoismaisen ympäristömerkinnän vaatimusten mukaan laitteen käytön aikainen melu ei saa ylittää 40 dB (A) (re 1 pW). Eurooppalaisessa kylmäsäilytyslaitteiden ekotuotemerkinnässä enimmäisarvo on 42 dB (A) (re 1 pW).
Äänen aistiminen on henkilökohtainen kokemus
Lapsiperheissä elämisen äänet, kuten leikki ja äänekäs musiikki, ylittävät kylmälaitteen käyntiäänen. Hiljaisessa ympäristössä laitteen melu voi häiritä, sillä taustaääniä on vähän. Äänen aistiminen on henkilökohtaista ja etenkin yöllä kylmälaitteen melu saatetaan kokea häiritseväksi. Ääni muuttuu meluksi, kun se on häiritsevää tai vahingollista. Joku voi väsyneenä tai sairaana ollessaan aistia tutut äänet epämiellyttävinä ja keskittymiskykyä häiritsevänä. Toinen samassa tilanteessa oleva voi kokea äänet tarpeellisiksi ja miellyttäviksi. Melun terveysvaikutusten rajana pidetään 80 desibelin äänenpainetasoa. Tämä arvo saattaa ylittyä esimerkiksi imuroitaessa tai käytettäessä yleiskonetta, tehosekoitinta tai sähkövatkainta. Melulta suojautumisen riskiraja on 85 desibeliä. Puhelinkeskustelu vaikeutuu, jos lukemat nousevat yli 60 dB (A).
Työtehoseuran mukaan kuluttajat arvostavat kylmälaitetta valitessaan hiljaista käyntiääntä entistä enemmän. Uudisrakentamisessa suositaan avokeittiöitä ja koska laitteet ovat toiminnassa yötä päivää, niiden hiljainen käyntiääni on tärkeää. Myös pienikokoisten laitteiden melutaso kiinnostaa, sillä niitä käytetään talouksissa, joissa kylmälaitteet voivat olla jopa makuutilojen yhteydessä.
Teksti: tutkija Tarja Marjomaa, TTS Työtehoseura