Tee itse kukkalaatikko ja köynnöstuki – samalla rakenteella saat näkösuojan pihalle
Nappaa ohjeet ja vinkit tee itse -projektiin
SKIL-akkutyökaluilla onnistuu! Kukkalaatikko ja köynnöstuki valmistuivat samaan rakenteeseen, joka rajaa oleskelupihaa ja kokoaa istutukset yhteen paikkaan. (Kuva Sari Nieminen)
Mökille tarvittiin näkösuojaa kohtaan, jossa oli aiemmin matala aidanne. Samalla halusimme saada villiviinin kasvamaan hallitusti ja koota hajallaan olleet kukkaistutukset yhteen paikkaan. Näistä ajatuksista syntyi noin 3,1 metriä pitkä ja 60 senttimetriä leveä kukkalaatikon ja köynnöstuen yhdistelmä.
Rakenne tehtiin suoraan paikoilleen, joten laudat sahattiin, runko ruuvattiin ja osat sovitettiin alusta loppuun siinä, mihin kokonaisuus myös jäi. Samalla projekti osoittautui hyväksi käytännön kokeiluksi, miten akkutyökalut toimivat tällaisissa mökkioloissa.
Vanha kukkapenkki pois ja kehikko alkuun
Aloitimme työt vanhan kukkapenkin purkamisella. Kaivoimme kasvuston pois ja teimme tilaa uudelle rakenteelle. Samalla hahmottui lopullinen mitta, ja materiaalit katkaistiin oikeisiin mittoihin.
Rakenteeseen valitsimme 28 x 95, 48 x 100 ja kolme kappaletta 48 x 125 millimetrin kestopuuta. Kestopuusta on hyvä muistaa, ettei se kestä mullan seassa vuosikausia. Nykyistä Suomessa sahatavarana myytävää kestopuuta voi käyttää kasvilaatikoissa, mutta sitä ei pidä jättää suoraan kosketukseen syötävien kasvien kanssa.
Tarvikelista:
- kestopuulauta tai terassilauta 28 x 95 mm (kukkalaatikon seinät)
- kestopuu 48 x 100 mm (halkaistiin kukkalaatikon nurkkatolppia varten)
- kestopuu 48 x 125 mm, 4 kpl (köynnöstuen pystytolpat ja vaakaparru)
- RST-ruuveja (A2) rakenneliitoksiin ja terassiruuveja lautojen kiinnitykseen
- harjaterästä 8 mm (köynnöstuen vaakatuet)
- teräsjalat köynnöstuen tolpille
Puutavara myydään Suomessa 300 mm:n jaolla eli pituudet ovat 3 000, 3 300, 3 600 mm ja niin edelleen. Kukkalaatikon mitat kannattaa suunnitella näiden vakiopituuksien mukaan, jotta vältyt liiallisilta hukkapaloilta.
RST-ruuvi ja terassiruuvi eivät ole sama asia, vaikka molempia käytetään ulkorakenteissa. RST-ruuvi (A2 tai A4) on ruostumatonta terästä ja sopii rakenneliitoksiin, joissa ruuvi uppoaa puuhun kokonaan. Terassiruuvi on suunniteltu lautojen kiinnitykseen: siinä on leveä, tasainen kanta, joka ei uppoa liian syvälle, ja kärki, joka ei halkaise lautaa. Kestopuussa kannattaa käyttää vähintään A2-laatuista RST-ruuvia. Pinnoitetut tai maalatut ruuvit eivät kestä kestopuussa pitkään.
Teräsjalkoja eli maajalkoja saa rautakaupoista yleisimmissä tolppamitoissa: 49 x 49, 71 x 71, 77 x 77, 91 x 91 ja 102 x 102 mm.
Harjateräs myydään 6 metrin kankina. Älä osta turhan paksua harjaterästä, sillä et pysty taivuttamaan sitä paikoilleen.
Laudat mitattiin oikeaan mittaan, leikkuukohdat merkittiin kulmaviivaimella ja katkaisut tehtiin SKILin 3540 akkupyörösahalla. Ohjurin avulla sahaukset pysyivät suorina, mikä helpotti työtä heti ensimmäisestä vaiheesta alkaen. Tässä kohtaa huomasi hyvin, miten paljon työskentely helpottuu, kun sahauksen voi tehdä suoraan ulkona materiaalien vieressä eikä lautoja tarvitse viedä erilliselle työpisteelle.
Akkupyörösahan käyttö onnistuu myös ilman ohjuria. Alla videolla näytetään toinen keino merkitä leikkuukohta ja leikata suoraan.
48 x 48 mm puu piti halkaista poikkisuunnassa. Se onnistui samalla SKILin 120 mm teräisellä akkupyörösahalla (SKIL 3540), jonka leikkuusyvyys on 41 mm. Sahaus piti suorittaa kahdessa vaiheessa. Videolta näet, miten paksumman puutavaran halkaisu onnistuu kapeammallakin terällä hyvin helposti.
Kun ensimmäiset laudat oli katkaistu, kehikkoa lähdettiin kokoamaan paikoilleen. Ensimmäinen lauta asetettiin huolellisesti vaateriin, jotta koko pitkä rakenne lähtisi alusta asti suoraan. Sen jälkeen sivut yhdistettiin ja taakse kiinnitettiin tukilaudat, jotka jäykistivät rakennetta. SKILin akkuruuvinvääntimellä ruuvaus sujui ripeästi ja vaivattomasti.
Tolpat maahan huolella, niin kehikko pysyy suorana
Erillistä piirustusta ei tässä projektissa tarvittu. Tällaiset rakenteet syntyvät pitkälti kokemuksen varassa, joten paperille kirjasimme lähinnä puutavaran määrän ja tarvittavat mitat.
Jotta kukkalaatikon kehikko pysyisi tukevasti paikoillaan, teimme 48 x 48 millimetrin kestopuista nurkkatolppia. Tolppien päät terotettiin SKILin akkuoksasahalla, jolloin ne sai helpommin moukaroitua maahan. Akkusaha oli yllättävän näppärä valita tähän hommaan. Olisihan tässä toki voinut käyttää vaikka pyörösahaakin.
Työ sujui tavallista kevyemmin, koska maassa ei ollut kiviä vastassa ja jalat menivät hyvin paikoilleen. Tässä vaiheessa tarkkuus ratkaisee paljon: Jos tolppa lähtee ensimmäisillä iskuilla vetämään vinoon, koko kehikko seuraa helposti mukana. Siksi tolppien paikalleen nuijiminen kannattaa tehdä huolella.
Kukkalaatikkoon valittiin maahan juntattavat puutolpat myös kustannussyistä. Halutessaan puutolppien tilalla voi käyttää teräsjalkoja, jotka kestävät pidempään.
Pieni ruuvinväännin yllätti voimallaan
Kokoonpanovaiheessa huomasi hyvin, miten paljon työkalun koko ja käytettävyys vaikuttavat. SKILin pieni akkuruuvinväännin jaksoi vetää pitkät ruuvit tuoreeseen kestopuuhun ilman nikottelua ja mahtui ahtaisiinkin väleihin. Ruuvit upposivat tasaisesti, eikä työkalua tarvinnut koko ajan auttaa tai painaa väkisin eteenpäin.
Sahauksessa suurin apu tuli SKILin akkupyörösahasta. Aiemmin samanlaisessa työssä sähköjohtoa piti vetää sisältä ulos, ja jatkojohdon kanssa sai olla tarkkana. Pihalla johto jää helposti lautojen, jalkojen ja työkalujen alle, ja pahimmassa tapauksessa sen voi vahingossa vaikka katkaista.
Köynnöstuki tehtiin pysyvämmäksi rakenteeksi
Köynnöstuesta haluttiin toimivan näkösuojana pitkään, joten rakenne tehtiin selvästi pysyvämmäksi kuin kukkalaatikosta. Paikka oli siihen luonteva, sillä samalla kohdalla oli ollut aiemminkin matala, noin 120 senttiä korkea ja noin metrin levyinen aidanne.
Köynnöstukeen tehtiin kolme 48 x 125 millimetrin pystytolppaa ja niiden päälle nostettiin vaakaparru.
Tolppien kiinnityksessä käytettiin teräsjalkoja, jotta pystyrakenne saatiin vakaaksi ja maata vasten tulevat osat pysyivät paremmin suojassa. Lähikaupasta ei kuitenkaan löytynyt 2 x 5 tuuman teräsjalkoja, joten tolppien leveydestä piti ottaa hieman pois. Sekin onnistui akkupyörösahalla, jolla puuta kolottiin sopivaksi teräsjalkaan.
Parrun päät voi muotoilla ja lyhentää ennen asentamista. Itse halusin nostaa parrun ensin paikoilleen ja lyhentää päät vasta, kun näin mikä siihen sopii parhaiten.
Keskitolppaan porattiin harjateräksiä varten läpireikä, ja molempiin päihin tehtiin upotuskolot. Kun 8 millimetrin harjateräkset taivutti paikoilleen, niistä syntyi köynnöksille kevyt mutta jämäkkä tuki. Ratkaisu on ulkonäöltään melko huomaamaton, ja lisäksi toimiva sekä edullinen.
Tähän köynnöstukeen laitoimme 6 kpl harjateräksiä noin 40 cm välein. Voit itse päättää, miten tiuhaan tukia tarvitsee laittaa.
Loppukesällä rakenne oli jo osa pihaa
Valmiiseen laatikkoon istutettiin villiviiniä, pionia, kuunliljaa ja muita sekalaisia kasveja joita pihalta löytyi. Ajatus oli koota hajallaan olleet istutukset yhteen paikkaan ja samalla antaa villiviinille selkeä suunta, jotta se ei lähtisi leviämään hallitsemattomasti ympäri pihaa.
Loppukesällä rakenne ei enää näyttänyt uudelta projektilta. Villiviini oli täyttänyt kaikki mahdolliset raot, ja köynnöstuki teki juuri sen työn, jota siltä alun perin haettiin.
Kukkalaatikon ja köynnöstuen yhdistelmä sopii hyvin pihaan, jossa halutaan samaan rakenteeseen istutuksia, ryhtiä ja näkösuojaa.
Tässä projektissa suurimman eron teki se, ettei sähköjohtoa tarvinnut miettiä lainkaan. Akkutyökalut sopivat hyvin mökkiolosuhteisiin, joissa verkkovirtaa ei ole helposti käytettävissä.
Projektissa käytetyt SKIL-työkalut
SKIL 3540 CA on 20 voltin hiiliharjaton akkupyörösaha, jonka terän halkaisija on 120 millimetriä ja leikkuusyvyys 41 millimetriä suorassa katkaisussa. Saha painaa 1,8 kiloa ilman akkua. Mukana tulee ohjuri, jolla pitkätkin sahaukset pysyvät suorina. Sähköjarru pysäyttää terän nopeasti katkaisun jälkeen.
SKIL 3076 CA – akkuiskuporakone ja ruuvinväännin
SKIL 3076 CA on pienikokoinen akkuiskuporakone, joka painaa vain 0,76 kiloa ilman akkua. Siitä huolimatta sen vääntömomentti on 60 Nm, mikä riittää hyvin pitkienkin RST-ruuvien vetämiseen kestopuuhun. Koneen erikoisuus on neljä vaihdettavaa päätä: 10 mm poraistukka, 1/4 tuuman bittipidike, kulmavaihde ja offset-adapteri. Päät vaihtuvat pikakiinnityksellä ilman työkaluja. Kulmavaihde ja offset-adapteri ovat hyödyllisiä ahtaissa paikoissa, joihin suoralla koneella ei mahdu. Vääntöasetuksia on 17+1+1 ja kaksi vaihdetta.
SKIL 0512 CA on kevyt, 1,2-kiloinen akkuoksasaha 15 senttimetrin teräpituudella. Se on suunniteltu oksien ja pienten puiden katkaisuun, mutta tässä projektissa sillä terotettiin myös tolppien kärkiä. Hiiliharjaton moottori ja automaattinen ketjuvoitelu tekevät käytöstä helppoa. Ketju vaihdetaan ilman työkaluja. Valmistajan mukaan 5,0 Ah akulla saa noin 200 katkaisua.
Kaikki kolme työkalua toimivat SKIL 20V Max PWRCORE 20 -akkujärjestelmässä. Sama akku sopii kaikkiin, joten erillisiä akkuja ei tarvita joka työkaluun. Projektissa käytettiin 4 Ah akkua, jolla kaikki työt hoituivat yhden päivän aikana.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat