Kohti puhtaampaa puun pienpolttoa

Taloustutkimuksen internetpaneelissa haastateltiin peräti 1388 henkilöä vuoden 2018 syksyllä. Haastattelu kohdistettiin erityisesti omakotiasujille sekä omakotitaloa harkitseville. Omakotiasujista peräti 76 prosentilla on kotonaan varaava takka tai uuni, puukiuas löytyy vastaavasti 37 prosentilta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että puolessa suomalaisista kodeista, joista tulisija löytyy, lämmitetään loka-huhtikuun välillä tulisijaa lähes päivittäin. Ajatuksena on muun energian säästö, sillä takalla halutaan mm. pienentää kodin sähkölaskua. Pääasiallisena kodin lämmönlähteenä puu oli 20 %:lla haastatelluista. Haastatteluissa nousi esille tulisijojen käyttöön liittyen erityisesti kolme tärkeää syytä: talvikauden säännöllinen lämmitys, huippupakkasten aikainen lämmitys sekä kosteudenpoisto ja ilman kierrättäminen.

Mitä sitten pitäisi tehdä pienhiukkaspäästöjen alentamiseksi? Huolimatta siitä, että Suomessa ilma on puhdasta, herättää puiden poltto keskustelua. Vuosikymmeniä vanhat tulisijat sekä avotakat eivät välttämättä polta puuta niin puhtaasti ja tehokkaasti kuin tämän päivän tulisijat. Lisäksi lämmönvarauskyky on nykyaikaisissa varaavissa tulisijoissa huomattavasti vanhoja takkoja parempi.

Uusien tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat 1980-luvun tulisijoihin verrattuna noin 30 % pienemmät ja oikealla tavalla käytettynä on mahdollisuus päästä vielä suurempiin prosenttimääriin. Päästöjen pienentämisessä vaikuttavina tekijöinä ovat nykyaikaiset polttotekniikat, joiden avulla puu palaa riittävän kuumana ja puhtaasti.

Yksi ratkaisu pienhiukkasmäärien pienentämiselle olisi uusia tulisijakanta. Vastaajista jopa viidennes oli uuden tulisijan hankkimisen kannalla juurikin päästösyistä. Vaihtoon houkuttelisi myös se, mikäli uuden tulisijan vaihtamalla voisi saada säästöjä sähkölaskusta.

Mitään varsinaista yhtä ratkaisua puun pienpolton vaikutusten vähentämiseksi ei ole, vaan kokonaisuus on monimutkainen kuten myös mitattavuuskin. Perus periaatteena on, että tulisijassa tulisi polttaa ainoastaan kuivaa sekä puhdasta puuta ja pitää huolta riittävästä vedosta. Roskia ei tule takoissa polttaa eikä pitää yllä kituvaa liekkiä. Jokainen voi siis itse omalta osaltaan vaikuttaa päästöjen syntymiseen.
Helppo muistisääntö on, mitä tummempaa savu on, sitä enemmän ilmaan pääsee pienhiukkasia.

Tutkimukseen osallistuneista omakotiasujista sekä omakotitaloa harkitsevista peräti 58 % on sitä mieltä, että jokaisessa omakotitalossa pitäisi olla tulisija. Tulisija onkin ainoa muista energialähteistä riippumaton lämmönlähde sekä erinomainen turva kovilla pakkasilla. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, että puolet omakotitalon hankkimista harkitsevista kaipaa lisätietoja pienhiukkaspäästöistä ja kolmannes vastaajista toivoisi nuohoukselta neuvontaa sekä valvontaa pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Tiesitkö mm. nämä nuohouksesta ja uudistuksesta:

• Nuohouspalvelujen järjestämistä koskevat pelastuslain muutokset tulivat voimaan 1.1.2019. Se, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa on, että piirinuohousjärjestelmä loppuu. Nykyiset alueelliset piirinuohoussopimukset päättyvät viimeistään kesäkuun lopussa 2019. Pelastuslaitoksilla ei siis ole enää velvoitetta huolehtia omalla alueellaan järjestettävistä nuohouspalveluista.
• Lukuun ottamatta nuohouspalvelujen järjestämistä, säilyi nuohoussääntely ennallaan. Jokaisella kiinteistöllä säilyi yhä edelleen velvoite huolehtia tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta sekä tikkaiden ja katon turvavarusteiden kunnosta. Asuinrakennuksissa nuohous suoritetaan vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Mitä tarkastaminen tässä yhteydessä tarkoittaa: tulisijan ja hormin kunnon havainnointia, joka ei edellytä nuohoojalta erikoistyövälineiden käyttöä.
• Nuohoustyö pitää sisällään tulisijan ja savuhormin puhdistustyön sekä lisäksi tulisijan ja hormin kunnon tarkastuksen nimenomaan paloturvallisuuden näkökulmasta.
• Itse varsinaisen paloturvallisuuden kannalta tärkeintä on nuohouspalveluiden säännöllinen käyttäminen! Nuohoojalla säilyy uudistuksesta huolimatta velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan tulipalon vaaraa aiheuttavista vakavista puutteista ja vioista kiinteistön lisäksi myös pelastusviranomaiselle.

Lisää luettavaa nuohoukseen liittyen löydät täältä