Ilmanvaihtokoneen vaihdolla tehokkuutta ja energiansäästöä

Väärä mitoitus

Ilmanvaihtolaitteiden ja kanavien mitoitus on ollut takavuosina varsin suurpiirteistä. Kovin suuria omakotitaloihin soveltuvia koneita ei 80-luvulla vielä ollutkaan, joten koko ilmanvaihtojärjestelmä on suuremmissa taloissa saatettu rakentaa nykymittapuun mukaan varsin alitehoiseksi.

Liian pienet kanavat

Taloonkin on saatettu vuosien varrella tehdä ilmanvaihdon tarpeeseen vaikuttavia muutoksia, kuten lisää märkätiloja. Silloin isomman koneen vaihto ei välttämättä pelkästään riitä, vaan myös kanavia pitää suurentaa – ainakin kanaviston alkupäässä.

Samalla kannattaa tarkistaa ulkosäleikön ja kattoläpiviennin mitoitus.

Ilmanvaihtokanavien putket väärää materiaalia

Yleensä vanhat kanavat voidaan pääosin käyttää uudenkin koneen kanssa. Mikäli vanhat kanavat eivät ole kunnolla asennetut, tiiviit tai ne on tehty taipuisasta "haitariputkesta", ne on syytä vaihtaa kokonaan.

Puuttuva äänenvaimennus ja lämpöeristeet

Äänenvaimennukseenkaan ei aikanaan kiinnitetty paljoa huomiota, mutta ilmanvaihdon ääntä voi koneen vaihdon yhteydessä vaimentaa asentamalla kanaviin heti koneen jälkeen kunnolliset äänenvaimentimet. Myös kanavien lämpöeristys kannattaa tarkistaa.

Ilmanvaihtokoneen väärä sijainti

Aikanaan ilmanvaihtokoneita asennettiin usein ullakolle "pois silmistä – pois mielestä" –ajatuksella. Suurin ongelma ullakkoasennuksessa onkin ollut hankalan huollon laiminlyönti.

Kondenssivesien poiston puutteet

Myös kondenssiveden viemäröinti talvella ja koneen jäätymiseneston toiminta ullakolla ovat olleet ongelmia. Ullakkokoneen vaihdon yhteydessä koneelle kannattaakin valita parempi sijoituspaikka lämpimistä huonetiloista. Hyviä koneen paikkoja ovat mm. tekninen tila, kodinhoitohuone, pesuhuone ja WC.

Vaikka nykyaikaiset ilmanvaihtolaitteet ovat varsin hiljaisia, sijoittamista oleskelutiloihin ja makuuhuoneiden yhteyteen tulee välttää.

Suoraan vanhan koneen tilalle sopivia uusia koneita ei välttämättä ole. Kanavajärjestys koneen päällä on erilainen ja kanavakoot ovat nykykoneissa usein suurempia.

Mikäli tarvittava ilmavirta ei ole suuri, kanavat voi heti koneen päällä supistaa alkuperäisen kanavakoon mukaisiksi. Tässä kannattaa käyttää ilmanvaihtosuunnittelijan tai ammattitaitoisen ilmanvaihtourakoitsijan asiantuntemusta, ettei liian pienillä kanavilla "pilata" uutta hyvää konetta.

Liian ahtailla kanavilla ei saavuteta tarvittavia ilmavirtoja ja myös äänitaso nousee.

Helpoin tilanne on takavuosien yleisimmän ilmanvaihtokoneen, MUH Ilmavan omistajilla. Sen tilalle on tehty modernilla tekniikalla A-energialuokan Vallox 121, jossa on samat kanavalähdöt kuin vanhoissa Ilmavissa. Uudella 121:lla voidaan korvata myös vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla varustetut VKL-mallit. Vallox 121 koneissa jälkilämmitys on kuitenkin aina sähköllä, ei vesipatterilla, koska korkeamman hyötysuhteen ansiosta jälkilämmityksen energiankulutus on lähes olematon. MUH Ilmava oli 80- ja 90-luvulla monien muidenkin ilmanvaihtolaitteiden esikuva, joten Vallox 121 sopii lähes suoraan monien erimerkkisten koneiden tilalle.

Keittiöön lieden päälle asennettujen koneiden tilalle sopii liesikuvulla varustettu Vallox 90 K MC. Samalla konemallilla voidaan myös vanha talotuuletinilmanvaihto muuttaa helposti energiaa säästäväksi lämmöntalteenottojärjestelmäksi.

Uuden koneen valinnassa pitää kiinnittää huomiota moneen asiaan. Ilmanvaihtokoneen tulee ensinnäkin olla riittävän tehokas tämän hetken tarpeisiin. Ilmanvaihdon ohjauksen ja automatiikan tulee vastata käyttäjän vaatimuksia: aktiivinen käyttäjä voi säädellä ilmanvaihdon tehoa itsekin, mukavuudenhaluinen jättää säädön automatiikan huoleksi.

Lämmön talteenoton hyötysuhde pitää tietysti olla hyvä. Edullisimman peruskoneen ja energiatehokkaamman matalaenergiamallin välinen hintaero tulee energiansäästönä takaisin yleensä parissa kolmessa vuodessa.

Turvallisella levylämmönvaihtimella saavutetaan hyvä lämmön talteenoton hyötysuhde, eikä siinä ole liikkuvia tai kuluvia osia eikä se palauta poistoilman hajuja tai kosteutta tuloilmaan. Myös sisältä maalatut koneet on helppo pitää puhtaana. Tasavirtapuhaltimet ovat monipuolisemmin säädettävissä ja kuluttavat vähemmän sähköä.

VTT:n sertifikaatti on hyvä apu eri koneiden vertailuun. Pitkään toimineen tunnetun valmistan laitteisiin saa todennäköisimmin suodattimia ja varaosia vielä vuosikymmentenkin kuluttua ja huoltoverkosto on kunnossa.

Kosteusohjaus tehostaa ilmanvaihtoa automaattisesti saunan ja suihkun jälkeen ja pienentää sitä kun tilat ovat kuivuneet. Hiilidioksidiohjaus tunnistaa, kun talossa on paljon ihmisiä ja tehostaa ilmanvaihtoa, näin ilma pysyy raikkaana koko ajan.

Ilmanvaihtokoneen vaihdon yhteydessä saattaa joutua tekemään muutoksia myös sähköistykseen. Vanhat ohjauskeskuksen sähköjohdot eivät kelpaa uusille elektronisille ohjauskeskuksille. Mahdollisille kosteus- ja hiilidioksidiantureille ja takkakytkimelle tarvitaan myös omat kaapelit. Laitteiden teknisistä ohjeista selviävät tarvittavien kaapeleiden tyypit.

Mikäli koneen vaihdon yhteydessä luovutaan ilmanvaihtokoneeseen liitetystä liesikuvusta ja asennetaan suoraan katolle puhaltava liesituuletin tai huippuimuri lieden kärynpoistoon, pitää nämäkin muutokset huomioida sähköistyksessä.

Sähkötyöt kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä jo etukäteen ennen koneen vaihtoa, jotta kone ja kaikki sen ominaisuudet saadaan käyttöön ja testattua heti koneen asentamisen jälkeen.

Ilmanvaihtolaitteiden vaihtoja tekevät LVI-liikkeet ja ilmanvaihtourakoitsijat. Koneen vaihdon voi tietysti osaava remontoija tehdä itsekin mutta koneen vaihdon jälkeen ilmavirrat pitää aina mitata ja säätää uudelleen, ja siihen tarvitaan ammattilaista.

Kanavien puhdistustarve kannattaa samalla selvittää. Kerralla kuntoon laitetulla ilmavanvaihtojärjestelmällä on taas edessään kymmeniä mukavuutta tuovia ja energiaa säästäviä vuosia.