Huolehdi kodistasi

Suomessa ylläpitoa kaipaa yli miljoona omakotitaloa. Usein talojen rapistumiset johtuvat huollon puutteesta. Säännöllisesti vuodenaikojen rytmin mukaan tehtävät pienet huoltotoimet auttavat pitämään sekä rakenteet että varusteet hyvässä kunnossa.

Esimerkiksi keväisin lumien sulamisen jälkeen on hyvä kurkistaa katolle, missä kunnossa lumiesteet ovat. Onko mahdollisesti lumi sekä jää aiheuttaneet katolle jotain haittaa, mihin pitää puuttua. Syksyisin lehtien varistua puusta on taas vesikourujen tyhjentämisen vuoro. Sateisena ajanjaksona kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kertyykö jonnekin rakennuksen lähistölle vesilammikoita. Vesilammikoiden syntyminen rakennuksen vierustalle kertoo muun muassa siitä, että on aika tarkistaa salaojat sekä tutkia onko kallistukset tehty asianmukaisesti ja maa viettämään pois rakennuksesta. Tulisijojen sekä savupiipun nuohoustakaan ei sovi unohtaa, vaan sekin kannattaa ajoittaa ennen lämmityskauden alkamista.

Huolehtimalla säännöllisesti kodin pienistä huoltotöistä annat itsellesi huoletonta aikaa sekä suurempien huoltotöiden tarve siirtyy pidemmälle. On kuitenkin asioita, joiden tarkistamiseen tarvitaan alan koulutettu ammattilainen. Erityisesti rakenteisiin sekä putkistoihin tehtävät tarkistukset on syytä antaa ammatti-ihmisen tehtäväksi.

Kotien tyypillisimpiä vahinkoja ovat erilaiset kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan liittyvät vahingot, LVI-laitteiden rikkoutumiset sekä ehdottomasti vesivahingot. Myös säiden ääri-ilmiöiden myötä voidaan äkillisesti syntyneet myrskyvahingot laskea yleisimpien vahinkojen joukkoon, vaikkakin myrskyjen aiheuttamat vahingot yleisyydessään eivät aivan vesivahinkojen tasolle ylläkään.

Kaikissa vahingoissa ja lisävahinkojen torjunnassa tärkeintä on huolehtia ihmisten ja eläinten turvallisuudesta, sekä estää lisävahinkoja syntymästä jos torjuntatyö on turvallista tehdä. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa voit pienentää vahinkoalueen laajuutta sulkemalla päävesihanan mahdollisimman nopeasti vuodon havaittuasi.
– Tiesitkö muuten, että keittiössä useimmiten vesivahingon aiheuttaa astianpesukone?

Toisinaan vahinko syntyy piilossa, poissa asukkaan valvovien silmien alta. Ei voida myöskään olettaa, että jokainen omassa kodissaan asuva voisi tietää erilaisista rakenneratkaisuista sekä käytetyistä materiaaleista. Esimerkiksi kosteusongelmaa ei välttämättä huomaa, ellei se ole jo aistein havaittavissa tuoksuna tai rakenteiden oireiluna.

Hyvässä kunnossa olevassa talossa myös vahinkojen riski on pienempi – niin talolle kuin asukkaallekin.

Kuntotarkastuksen voi teettää muulloinkin kuin kiinteistön myynnin yhteydessä. Kuntotarkastuksen tavoite on antaa tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista. Rakennusteknisen asiantuntijan ajoissa havaitseman vaurion tai puutteen korjaaminen säästää rahaa verrattuna tilanteeseen, että vaurio tai puute jäisi huomaamatta. Kuntotarkastus suoritetaan aistinvaraisesti, pintapuolisesti ja rakennetta rikkomattomalla menetelmällä. Myös asukkaan havaintoja hyödynnetään tiedonkeruussa. Tarkastuksesta laaditaan kuntotarkastusraportti.

Kuntotutkimuksessa sen sijaan rakenteita voidaan avata tai ottaa näytteitä, jos jotain rakennetta halutaan tutkia tarkemmin. Kuntotutkimus voidaan tehdä esimerkiksi putkistolle tai vesikatolle.