Hallinnan luovutus, vanha

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Vuoden 2018 Asuntomessut järjestetään 6.7.-5.8.2018 Porissa. Kävelymatkan päässä keskustasta sijaitsevalla Karjarannan messualueella on 28 pientalokohdetta, yksi korjausrakentamis- ja yksi rivitalokohde, hoivapalvelun ja asumisen Virkkulankyläyksikkö sekä lasten päiväkoti. TTS:n asiantuntijat tutustuivat kohteisiin ja poimivat niiden keittiöistä muutamia toimivuuteen vaikuttavia toteutuksia.Työtehoseuran arvioinnissa tarkasteltiin keittiöiden toiminnallisuutta, esteettisyyttä, ekologisuutta ja turvallisuutta. Tarkastelun alla olivat muun muassa kodinkoneiden ergonominen sijoittaminen, lasku- ja säilytystilat, kalusteiden mekanismit ja keittiön yleinen toimivuus. "Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten toimivuus on tärkeää. Toiminnallisuudelle on olemassa tietyt perussäännöt, mutta käyttäjien toiminta ja tarpeet ratkaisevat lopulta sen, miten toimivaksi ja täydelliseksi kukin keittiönsä kokee" toteaa tutkija Tarja Marjomaa TTS:sta.

KNX -järjestelmän kantavana ideana on yhdistää rakennuksen kaikki sähköiset toiminnot yhtenäiseksi ja mahdollisimman energiatehokkaasti toimivaksi verkoksi. KNX -järjestelmällä voidaan ohjata mm. valaistusta, lämmitystä, jäähdytystä, ilmastointia sekä esimerkiksi markiiseja.KNX on väylätekniikka, jolla taloautomaation eri osia ohjataan yhdellä ainoalla järjestelmällä, jossa laitteet ja eri järjestelmät keskustelevat keskenään. Väylätekniikka tuo merkittäviä säästöjä niin toteutusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren aikanakin. KNX -taloautomaatio sopii hyvin erilaisiin ja erikokoisiin kohteisiin kuten omakotitaloihin, toimistoihin, liikerakennuksiin, hotelleihin, kouluihin jne. Muunneltavuus on tärkeää rakennuksen käytön aikana ja KNX -järjestelmän laajentaminen on helppoa. KNX:llä toteutetun talotekniikan osuus ja toiminnot päätetään aina tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.KNX:n on standardoitu järjestelmä (ISO/IEC 14543-3), joka takaa sen, että eri valmistajien KNX -tuotteet ovat keskenään yhteensopivia. KNX standardia hallinnoi ja laitteiden yhteensopivuutta valvoo Konnex Association (www.knx.org). KNX -tekniikka perustuu EIB, BatiBUS ja EHS –järjestelmiin, jotka kehitettiin jo 1990-luvun alussa.Lisätietoa KNX-tekniikasta

Kohti tonttikauppaa. Ote päiväkirjasta, talvi 2006.Nyt olemme todella lähellä. Puolivoittoa on jo saavutettu, kun tonttihan oli "vähän niin kuin jo meidän". Vielä kun koittaisi se päivä, milloin pääsisimme allekirjoittamaan kauppakirjat...

Ruukkupuutarhojen suosio on lisääntynyt niiden muunneltavuuden ja myös pienen tilantarpeen vuoksi. Ruukuissa kasveja voi vaihtaa, poistaa ja lisätä koko kasvukauden ajan. Toisaalta ruukkuja on helppo siirtää paikasta toiseen halun ja tarpeen mukaan. Myös hyötykasvien kasvattaminen sujuu esimerkiksi valmiissa kasvusäkeissä siististi ja kätevästi.

Monessa erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa tiiliverhoilluissa taloissa käytettiin perustustapana valesokkelia. Myös moni tuon ajanjakson puutaloista on toteutettu tällä menetelmällä. Suomessa siis on yli miljoona omakotitaloa, mikä on jo merkittävä kansallisomaisuus. Tutkimusten mukaan noin joka neljännessä omakotitalossa on jonkinasteinen homevaurio, ja suurimmat vauriot sijaitsevat alapohjassa ja märkätiloissa.

Talot, joista puhun, löytyvät tämän vuotiselta Loviisan merelliseltä asuntomessualueelta. Toinen taloista on tämän ajan moderniin arkkitehtuuriin perustuva tyylikäs kokonaisuus, joka on rakennettu betonielementeistä. Toinen taas on muoviton ekopuutalo, jonka inspiraationa on toiminut vuosisadan puolivälin modernismi ja ajaton muotoilu. Sisustus on saanut inspiraationsa 50–60-luvun designista. Nämä upeat toisistaan täysin erilaiset kohteet seisovat omilla paikoillaan Loviisan Kuningattarenrannassa, kuin olisivat aina kuuluneet maisemaan. Kaksi erilaista kotia, talo Ledvance ja Cabin Havsstrand, ja sama ovitoimittaja. Miten yksi ja sama tuote istuu kahteen kovin erilaiseen kohteeseen?