Etusivu

Rakentaminen

Akustiikkasuunnittelu olennaisessa roolissa puurakennuskohteissa

Rakentajan toimitus

Päivitetty 18.04.2025

Rakennus rakennetaan käyttäjää varten ja asuinympäristön akustinen miellyttävyys lisää asumisen ja elämisen viihtyisyyttä. Kun melu ja liiat äänet voivat häiritä unta ja keskittymistä sekä aiheuttaa jopa terveyshaittoja, niin vastaavasti akustisesti miellyttävä ympäristö alentaa stressitasoja tutkitusti.

Akustinen suunnittelu onkin tärkeää rakennuksen loppukäyttäjän kannalta. Rakentamisen lainsäädäntö asettaa myös tavoitteet ääneneristysvaatimuksille. Puurakennuskohteissa haasteita akustiikkasuunnitteluun tuovat erityisesti puun luontaiset ominaisuudet rakennusmateriaalina.

Puun ominaisuudet luovat haasteita akustiikkasuunnitteluun

Ilmanääneneristävyyteen eli rakenteen kykyyn eristää sen läpi kulkenutta ääntä, vaikuttaa vahvasti rakenteen massa, jäykkyys, ilmatiiviys ja rakenteellisten sivutiesiirtymien vaikutus eli rakenteiden värähtelyiden aiheuttama ääni.

Puun ominaisuudet luovat haasteita ilmanääneneristävyyteen puurakennuskohteissa. Puu on luonnostaan verrattain kevyttä ja taipuisaa. Puurakenteen massa ja jäykkyys eivät ole riittäviä yleensä yksistään, jotta saavutettaisiin rakennuksissa vaadittavat ääneneristävyysvaatimukset.

Vaadittavina ääneneristävyysvaatimuksina on Suomen lainsäädännössä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017).

LUE LISÄÄ: Harva ammattilainen tuntee tämän huoneakustisia olosuhteita koskevan asetuksen >>

Puupintojen myötä kaikuminen vähenee, mutta puurakenteen ääneneristävyys voi aiheuttaa haasteita.

Akustiikkasuunnittelu olennaista puurakennuskohteissa

Puurakennuskohteissa on syytä ottaa huomioon akustinen kokonaisuus jo esisuunnitteluvaiheessa, jotta akustiikka saadaan kuntoon heti rakennuskohteen alkumetreiltä lähtien lopputulokseen asti. Puurakennuskohteisiin suositellaankin erillistä akustiikkasuunnittelijaa.

Ilman eristäessä tehokkaasti ääntä, puurakenteisessa rakennusosassa tuleekin muodostaa akustisesti kaksinkertainen seinä- ja välipohjarakenne lähes aina. Kaksinkertainen rakenne muodostuu kahdesta levymäisestä massasta ja niiden välissä olevasta ilmavälistä.

Tyypillisenä ratkaisuna on käyttää kipsilevyjä rakennusosiin levymäisiksi pinnoiksi, jolloin levyt toimivat akustisena ääntä eristävänä materiaalina. Kipsilevyjä käytetään myös rakennusosien paloteknisessä suunnittelussa, jolloin akustinen ja palotekninen suunnittelu kulkevat käsi kädessä.

Akustinen ja palotekninen suunnittelu tulee tehdä samaan aikaan, jotta molempien tavoitteet täyttyvät. Akustiikka vaatii levytyksiltä enemmän eli akustiikkasuunnittelu tulee tehdä ennen palosuunnittelua, mikä edesauttaa onnistumista suunnittelutöiden yhteensovittamisessa.

Kipsilevy ja puurakenne ovat yleinen yhdistelmä, jossa levyt toimivat ääni- ja paloeristeenä.

Rakenteelliset sivutiesiirtymät aiheuttavat haasteita suunnitteluun

Rakenteellinen sivutiesiirtymä tarkoittaa äänen siirtymistä rakenteen kautta. Rakenteelliset sivutiesiirtymät ovat haasteellisia puurakenteisissa kohteissa, koska rakenteen massaa ja jäykkyyttä ei voida hyödyntää. Haasteita aiheuttavat suuri puurakenneratkaisujen määrä, jolloin suunnitteluratkaisut ovat usein tapauskohtaisia. Haasteita lisäävät useat rakenneosat, jotka ovat tyypillisiä puurakenteille. Pieni muutos voi vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen useiden rakenneosien johdosta.

Tyypillinen tapa ratkaista rakenteellinen sivutiesiirtymä on tärinäeristää rakennusosien liittymiä tai hyödyntää erillisiä levyverhouksia rakennusosissa. Toinen tyypillinen tapa vähentää rakenteellista sivutiesiirtymää on muodostaa välipohjat erillisiksi huoneistojen välillä, jolloin sivutiesiirtymän reitti poistuu vaakasuunnassa.

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Rakentaminen

Onko pyöreä talo vastannut odotuksia? Mitä kuuluu Pyörre-talolle nyt?

Yleisön kiinnostus oli taattu, kun Lohjan asuntomessualueelle alettiin rakentaa pyöreää taloa. Pyörre-taloon jonotettiin välillä tuntikaupalla, jotta päästäisiin ihmettelemään, miten pyöreässä talossa voisi edes asua. Talon omistajilla Jukka Turusella ja Timo Rannalla on nyt reilusti yli vuoden kokemus siitä, mitä on asua pyöreässä talossa.

Lasinen maapallo kalliolla, taustalla näkyy vesiputous.

LVI

CSRD ja vesi kiinteistöalalla

Vuoden vaihtuessa Euroopan unionin vastuullisuusraportoinnin velvoite koskee yhä useampia yrityksiä. Vesivarojen hallinta on yksi tärkeä osa CSRD-sääntelyä.

minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna

Tutkimus

Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon

Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.

Helsingin kaupungin mukulakivikatu ja molemmilla puolilla tietä kivitalot ja keskellä kulkee raitiotie

Remontti

Melusta asiaa - tai kuultavaa

Melusta puhutaan paljon. Asiana melu on hankala, sillä melun aiheuttama häiriö koetaan yksilöllisesti. Tyypillisiä ympäristöstä kuuluvan melun aikaansaamia vaikutuksia ovat rentoutumisen häiriintyminen, keskittymis- ja suorituskyvyn aleneminen sekä erilaiset stressioireet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista onkin melulle asetettu selkeät raja-arvot, jotka eivät saisi ylittyä.

Talo

Kuvia makuuhuoneista

Persoonallinen pesäPerinteisestä huonetilasta voi itse muotoilla persoonallisen. Riippumatto on miellyttävä päiväunikehto ja miksei paikka iltalukemisellekin. Klassinen valkoinen väritys saa näillä elementeillä unisen tunnelman.