3 Rakennussuunnittelu

3.3.3 Runkotyöt (ks. Talopaketit ja rungot)
Rakennuksen yksi tärkeimmistä rakenteista on runko ja siihen liittyvät jäykistävät rakenteet. Runkomateriaali on ratkaistu jo suunnitteluvaiheessa. Nyt vain toteutetaan suunnittelijan piirtämät ratkaisut tukineen ja jäykisteineen. Runkotyö vaikuttavat oleellisesti siihen, että talo pysyy pystyssä koko olemassaoloaikansa. Siksi sen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy paljon määräyksiä aina lyötävien naulojen määrästä puutavaran lujuusluokitteluun ja betonin lujuuteen asti. Työssä kannattaa aina turvautua ammattilaisten apuun. Runkotyö päättyy rakennustarkastajan suorittamaan runkokatselmukseen. Tuolloin kantava runko on valmis peitettäväksi.
Rungon rakentaminen toteutetaan suunnitelluilla materiaaleilla. Eri materiaalien asennuksesta on valmistajilla omat ohjeensa. Ohjeet on hankittava työmaalle, mikäli ne eivät automaattisesti tule toimitusten yhteydessä. Runkotöiden yhteydessä on otettava huomioon kaikki varaukset ja muut tulevat rakenteet. Joihinkin ratkaisuihin on höyrysulun kunnollinen jälkiasennus lähes mahdotonta tehdä. Siksi jo runkovaiheessa pitää esimerkiksi kantavien väliseinien ja kattokannattajien väliin jättää riittävä kaista höyrysulkua valmiiksi. Samoin märkätilojen rakenteita on toteutettava jo runkovaiheessa, sähköasennuksia samoin. Pitää siis osata ottaa huomioon tulevakin rakentaminen.

3.3.3.1 Kantavat seinät
Kantavat seinät toteutetaan suunnitelmien mukaan. Kaikki poikkeamat on syytä ilmoittaa rakennesuunnittelijalle, jotta ei synny kantamattomia rakenteita. Varsinkin puurakenteisissa rungoissa runkoa jäykistävät levytykset tehdään vasta myöhemmin. siksi rungon väliaikaiseen jäykistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Runko treevataan väliaikaisilla vinotuilla ja ne poistetaan sitä mukaa kun levytystyötä tehdään. Rakennesuunnittelija voi määrätä myös pysyviä vinotukia rakennukseen. Niin puuseinät kuin tiili- ja harkkoseinätkin erotetaan perustuksista bitumihuopakaistalla. Tällä estetään kosteuden kapillaarinen nousu runkorakenteisiin. Puurungossa perustusten mahdollinen epätasaisuus ja sen aiheuttama ilmavuoto estetään tiivistämällä syntyvä rako.
Merkittävä osa Suomen omakotitaloista toteutetaan valmisosatoimituksina. Useimmissa tapauksissa kauppa tehdään niin, että asennus kuuluu myyjälle. Ammattiasentajat osaavat tehtävänsä. Jos asentamisen suorittavat henkilöt, jotka eivät ole aiemmin vastaavaa taloa pystyttäneet, on syytä pyytää toimittajalta lyhyt koulutus asennuksesta sekä kattavat erikoispiirustukset rakenteista.

3.3.3.2 Pilarit ja palkit
Nykyaikainen sisäarkkitehtuuri suosii avaria väljiä tiloja joissa tilanjakajina on vain kevyitä seinäkeratkaisuja. Sisätilat suositellaan toteutettavaksi myös niin, että tilojen muunneltavuus säilyy. Perheen koon ja tarpeiden muuttuessa on tarkoituksenmukaisempaa muuttaa sisätiloja kuin vaihtaa asuntoa. Ratkaisu saadaan toimimaan käyttämällä pilareja ja palkkeja runkoratkaisussa. Rakennesuunnittelijan suunnittelemat rakenteet toteutetaan täsmällisesti. Vain niin voidaan taata rakenteiden säilyvyys. Rakenteet kestävät romahtamatta usein kevyempinäkin. Omakotitalon rakenteissa taipuma tuleekin usein määrääväksi ja siksi ne tuntuvat järeiltä. Palkki ei saa vielä vuosikymmenienkään jälkeen roikkua.

3.3.3.3 Välipohjat (ks. Ylä-, ala- ja välipohjat)
Kaksikerroksisissa omakotitaloissa välipohjat rakennetaan yleensä puusta. Toki käytetään myös betoni- tai kevytbetonilaattoja sekä levyjen ja puun liittorakenteita. Melko yleinen jako on, että kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohja on usein betonirakenteinen ja 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja on puuta. Välipohjien rakentamisessa pitää erityisesti huomioida höyrysulun jatkuvuus. Höyrysulku pitää huomioida jo ennen välipohjapalkkien asennusta.

3.3.3.4 Yläpohjat (ks. Ylä-, ala- ja välipohjat)
Useimmissa omakotitaloissa yläpohjassa käytetään kannattajina puuristikoita. Naulalevyrakenteisina niistä on saatu kevyitä, mutta kestäviä. Ristikoiden käsittelyssä pitää kuitenkin olla tarkka. Ristikot eivät saa olla lappeellaan tai ne eivät ainakaan saa taipua sivusuunnassa. Asennuksen yhteydessä ristikot on välittömästi tuettava poikittaissuuntaisilla tuulijäykisteillä, jotta ristikot eivät pääse kaatumaan kuin korttitalo. Yläpohja voidaan toteuttaa myös massiivipuupalkistolla ja esimerkiksi siporex-taloissa siporex-laatoilla. Kaikissa asennuksissa on noudatettava valmistajan antamia ohjeita.

3.3.3.5 Muu runko Runkorakenteen rakentamisen yhteydessä toteutetaan vain kantavat rakenteet. Kokonaisuuteen saattaa lisäksi kuulua kevyitä väliseiniä, jotka toimivat runkoa jäykistävinä levyrakenteina. Ne toteutetaan myöhemmin ja varmistetaan rungon jäykkyys tässä vaiheessa tilapäisillä rakenteilla.
Kantavat vaakarakenteet eivät saa tukeutua muihin rakenteisiin kuin juuri niihin mihin ne on suunniteltu tukeutuvaksi. Kaikki kevyet väliseinät on jätettävä vaakarakenteista irti ja rakenteiden väliin on jätettävä selvä painumavara. Jos suunnittelija ei ole painumavaraa suunnitellut, asia on suunnittelijalta selvitettävä.

3.3.3.6 Ulkoseinät
Ulkoseinä on talolle toiseksi tärkein sääsuoja vesikaton jälkeen. Siksi sen rakentamiseen pitää suhtautua ajatuksella, terveessä talossa on myös terve ulkoseinä. Seinään kohdistuu kosteusrasituksia sekä ulkoa että sisältä. Ulkoseinän suunnitteluun ovat osallistuneet sekä arkkitehti että rakennesuunnittelija. Valitettavan usein tuloksena on vain tyyppipiirustus siitä, miten rakenne toteutetaan. Yksiaineisessa rakenteessa kuten siporex, tai täystiilisessä tiili villa tiili -seinärakenteessa, ei ole ongelmia, jos perustusten ja rungon liittymä tehdään oikein. Puurunkoiseen ratkaisuun saadaan jo mahtumaan ongelmiakin, jos suunnittelua ei ole tehty kunnolla. Tärkeintä kuitenkin on, että sisäpuolella on ehjä höyrynsulku tai Parocin ilmansulkupaperi. Tämän lisäksi ulkopuolen julkisivupinnan takana tulee olla riittävän iso tuuletusrako ja sen pitää myös päästä tuulettumaan. Pelkällä ilmavälillä rakenne ei toimi oikein.