3 Rakennussuunnittelu

3.3.2 Perustustyöt (ks. Perustukset)
Perustustyöt on laaja käsite. Normaalissa kielessä perustuksilla ymmärretään anturaa ja sokkelia, jonka päälle talo rakennetaan. Tämä nimikkeistö poikkeaa perinteisestä. Nimikkeiden alle on pistetty koko se työ, joka tehdään siitä lähtien kun kuokka pistetään maahan.

3.3.2.1 Pohjarakentaminen (ks. Perustukset)

Louhinta
Louhinta on pohjarakennussuunnittelun yhteydessä ratkaistu. Louhinta annetaan ammattipanostajan tehtäväksi. Vaatimukset louhinnan suunnittelusta vaihtelevat paljon kuntakohtaisesti. Louhintaa säätelee oma erikoissäännöstönsä ja ammattilaiset tietävät niiden määräykset.

Paalutus
Paalutuksen laatu, määrä ja syvyys on pohjarakennesuunnittelun yhteydessä ratkaistu. Työn suorittaa erikoisurakoitsija jonka kanssa on syytä tehdä urakkasopimus kaikilla vastuilla. Urakoitsija pitää työstä paalutuskirjaa, jonka rakennesuunnittelija tarkastaa.

Tukiseinät
Heikosti koossapysyvillä perusmailla joudutaan joskus suorittamaan pysyvien tai tilapäisten tukiseinien rakentaminen. Normaalisti seinämät ovat teräsrakenteisia. Tämä on erikoisurakoitsijan työtä.

Maapohjan vahvistaminen
Heikosti kantavilla maalajeilla maan kantavuutta parannetaan ajamalla rakennuksen kohdalle painopenger, joka tiivistää tehokkaasti perusmaata ja lisää maan kantavuutta. Ratkaisu painopenkereen käytöstä tehdään pohjatutkimusten perusteella. Jotta penkereen teho on riittävä, painumisajaksi valitaan puolesta vuodesta vuoteen. Painuman suuruus saattaa olla maaperästä riippuen esimerkiksi 20 cm.

3.3.2.2 Maarakentaminen (ks. Perustukset)
Maankaivu
Maankaivu on tarkoituksenmukaisinta antaa urakalla suoritettavaksi. Varsinkin kellarillisissa rakennuksissa siirrätettävien massojen määrä on merkittävä. Pienemmissä töissä pystyy työn teettämään myös tuntityönä. Humusmaat jätetään yleensä tontille odottamaan viherrakennustöitä. Muiden maaaineiden kasaaminen tontille pitää olla suunnitelmallista, jotta ne eivät tule rakentamisen tielle.
Kaivuun aikana seurataan perusmaan laatua, ja verrataan sitä pohjatutkimuksen tuloksiin. Näin voidaan varmistaa tutkimusten oikeellisuus.
Rakennusaikainen sadevesien poisjohtaminen tulee varmistaa. Jos perustukset menevät pohja- tai orsivesitason alapuolelle, veden pinnan alentamisesta tulee geosuunnittelijan tehdä erikseen selvitys.

Salaojat
Rakennuspohjan kuivana pitämiseksi rakennuksen ympärille asennetaan salaojat ja tarkastuskaivot. KVV -suunnittelija tekee näistä erilliset suunnitelmat pohjatutkimuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Putket on asennettava huolella ja suunnitelmissa annettuja virtaussuuntia on noudatettava. Salaojien sijoituksesta on rakenneleikkauksessa tai erikoispiirustuksessa kuva ja korkeudet. Salaojan ympärille tulevan salaojasoran tulee olla hyvälaatuista.

Johtojen alusrakenteet
Tonttijohtojen alle on tehtävä arina. Arinarakenne vaihtelee maaperän kantavuuden mukaan. Normaalisti se on sora- tai sepeliarina. Sillä saadaan putkien painuminen estettyä. Putkien peittäminen on myös tehtävä huolella. Alkutäyttö tehdään sullomalla jaloin putken ympärille hiekkaa. Tiivistyksellä estetään putken painuminen soikeaksi maan kuormituksen johdosta.

Täyttö
Sokkelin vierusta tai kellarin seinän vierusta täytetään hyvälaatuisella salaojasoralla niin, että se muodostaa yhtenäisen salaojituskerroksen salaojaputkeen asti. Tämän pystykerroksen vähimmäisvahvuus on 20 cm. Maan pintaan tulee vettä läpäisemätön kerros kallistettuna sokkelista poispäin. Matalaperustuksessa sokkelin viereen asennetaan rakenneleikkausten mukainen routaeristys.

3.3.2.3 Runkorakenne(Runko)
Anturat
Pohjarakenne- tai rakennesuunnittelija määrittää suunnitelmissaan anturoiden perustamistason. Anturan alle on syytä aina pistää ainakin vähäinen kerros salaojasoraa, jotta anturan taakse mahdollisesti joutuva vesi pääsee purkautumaan salaojaan. Silloin kun anturat on määrätty tehtäväksi suoraan perusmaan päälle, anturaan jätetään määrävälein läpimenoputkia. Anturan mittatoleranssit ovat varsin vähäiset. Siksi rakentamisen tässä vaiheessa ei kannatta mitata millejä.
Anturat valetaan betonista joko maanvaraiseksi tai paalujen varaan. Rakenteesta on aina suunnittelijan tehtävä suunnitelmat. Mikäli antura rakennetaan routarajan yläpuolelle, on huolehdittava routaeristämisestä. Normaalisti tästä on ohje perustusten rakenneleikkauksissa.

Perusmuurit
Anturasta ylös rakennetaan perusmuuri eli sokkeli. Sokkelirakenteita on useita. Rakennetta määrittää sokkelin korkeus. Kellarillisen talon perusmuuri ottaa vastaan talon kuorman lisäksi ympäröivän maan paineen. Rakennesuunnittelija on tämän lujuuden laskenut. Sokkelin mittatarkkuus pitää jo olla hyvä ja ristimittojen pitävyys myös hyvä. Talo rakennetaan näiden mittojen "päälle" ja nurkista pitää tulla suoria.

Alapohjat
Alapohjarakenne on myös ratkaistu jo suunnittelun yhteydessä. Alapohjarakenne on talon osa, jonka me aina tunnemme. Se voi johtaa kylmää tai tuntua miellyttävän lämpimältä.
Reunavahvistettu laatta on hyvin yleinen perustamistapa. Rakenteella on useita hyviä puolia. Rakenteen maine pilattiin jossain vaiheessa liian alas viedyllä ratkaisulla jossa vesi pääsi valesokkelin läpi lattiarakenteisiin. Nyt jo rakenne osataan tehdä oikein.
Täytepohja on alapohjarakenteena tullut uudelleen käyttöön. Täytepohja voidaan ratkaista kevyenä, puurakenteisena, tai raskaana, ontelolaattarakenteena. Työn aikana pitää muistaa järjestää rossilattian alapuolen tuuletus kunnolla. Sokkeliin pitää jättää tuuletusaukkoja. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätäkin korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m.

3.3.2.4 Rungon täydentävät osat
Portaat
Ulkoportaat rakennetaan samanaikaisesti kuin muutkin perustamiseen liittyvät rakenteet. Kaivutyöt ja valutyöt sopivat samaan aikaan tehtäväksi. Yleensä portaiden perustaminen tehdään poikkeavasti muuhun perustamiseen verrattuna. Perustukset viedään normaalisti routarajan alapuolelle koska routaeristys on vaikea hoitaa.

Ulkotasot ja terassit
Ulkotasojen ja terassien perustamiseen on kiinnitettävä myös erityistä huomiota. Hyvinkin normaalia on, että ulkotasot liikkuvat talvella roudan nostamana. Kevytrakenteiset terassit voi päästä oikaisemaan talven jäljiltä tunkkaamalla, mutta tasot kallistelevat kunnes ne hajotetaan ja tehdään tilalle uusi.