• Etusivu
  • LVI

Älä säästä sähköä väärässä paikassa – Vältä legionellatartunta hanavedestä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.06.2022
202112_74268.jpg

THL:n mukaan kiinteistön lämminvesijärjestelmässä veden lämpötila tulisi olla vähintään 55-asteista. (Kuva: Shutterstock)

Sähkön hinta on nyt korkeimmillaan pitkään aikaan ja moni kikkaileekin sähkölaitteiden säädöillä säästääkseen sähköä. Ethän kuitenkaan kuulu heihin, jotka säästävät väärässä paikassa? Lämminvesivaraajan lämpötilaa ei kannata säätää kovalla otteella. Legionellabakteeri lisääntyy vesijärjestelmissä, joissa veden käyttölämpötila on liian alhainen.

Legionellatartunta (legionelloosi) on Legionella pneumophilan aiheuttama vakava keuhkokuume. Sen voi saada esimerkiksi pisaratartuntana suihkusta, porealtaasta tai kukkamullan käsittelystä paljain käsin. Legionellabakteereja esiintyy eniten vesijärjestelmissä ja niitä kulkeutuu aerosolien mukana myös hengitysilmaan.

Häädä legionella säätämällä käyttövesi yli 50-asteiseksi

Olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus kasvaa. Bakteereja on vaikea poistaa vesijärjestelmistä kokonaan. Siihen tarvitaan jatkuvaa desinfiointia. Sairastumisilta vältytään kuitenkin tehokkaasti jo pelkästään sillä, että legionellojen pitoisuus pidetään vesijärjestelmässä pienenä.

Eniten legionellabakteerin kasvuun vaikuttaa veden lämpötila.

Monissa laitteissa käytetään vettä ja siinä muodostuvien aerosolipisaroiden mukana bakteerit leviävät luontoon. Ne saattavat kulkeutua pitkiäkin matkoja ilmavirtojen ja tuulen mukana.

Tartuntoja esiintyy Suomessa THL:n tilastojen mukaan vuosittain joitakin kymmeniä, vaikka asiasta valistetaan monissa yhteyksissä. (Kuva: Shutterstock)
Tartuntoja esiintyy Suomessa THL:n tilastojen mukaan vuosittain joitakin kymmeniä, vaikka asiasta valistetaan monissa yhteyksissä. (Kuva: Shutterstock)

Legionellaa vastaan ei ole rokotetta, mutta riskin voi minimoida varmistamalla, että lämmivesivaraaja pitää käyttöveden 55‒65 °C:ssa. Alle 50-asteisessa käyttövedessä legionellabakteerit voivat päästä lisääntymään vesijärjestelmissä, putkistoissa, putkien liitoksissa ja tiivisteissä, joista ne kulkeutuvat aerosolien mukana hengitysilmaan.

Info

Info

Tiesitkö?

Legionellabakteeri aiheuttaa vakavaa hengityselinsairautta, keuhkokuumetta. Se edellyttää pahimmillaan sairaalahoitoa ja antibiootteja.

Legionellabakteeri

  • lisääntyy lämminvesijärjestelmissä, joiden lämpötila on liian alhainen.
  • tarttuu hengitysilman mukana.
  • ei tartu ihmisestä toiseen.

Onko kiinteistösi ollut tyhjillään pitkän aikaa?

Mökeillä ja vapaa-ajan asunnoilla vesi saattaa jäädä seisomaan lämminvesivaraajaan pitkäksi aikaa ennen seuraavaa käyntiä ja veden käyttöä. Tällöin veden vaihtuvuus on vähäistä.

Jos et ole käynyt kiinteistölläsi vähään aikaan:

  • Kuumenna lämminvesivaraajan vesi vähintään 60 asteiseksi ennen muita toimia.
  • Juoksuta vettä kaikista hanoista, sekä kylmää että lämmintä, vähintään 2 minuuttia.
  • Jos vesi haisee tai maistuu ummehtuneelta, juoksuta vettä niin kauan, että maku- ja hajuhaitat häviävät.

Legionellan torjumiseksi lämpimän veden lämpötilan tulee ollaa kaikissa vesipisteissä vähintään 50 asteista, mieluiten yli 55 astetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lämpötila on tärkeä legionellan kasvuun vaikuttava tekijä. Legionellat pystyvät lisääntymään vedessä, jonka lämpötila on 20–45 °C. Sitä kuumemmassa lämpötilassa legionellat alkavat vaurioitua ja suurin osa legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesi ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja. Talousveden ja muunkinlaisen kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C legionellan kasvumahdollisuuksien heikentämiseksi.

Mitä putkistojen materiaali vaikuttaa legionellaesiintymisiin? THL:n mukaan vesijärjestelmäraenteen materiaalit vaikuttavat eri tavoin legionelloihin vesijärjestelmässä. Kokeissa on havaittu, että kuparin pinnalla legionellan kasvu on aluksi hitaampaa kuin erilaisten muovien pinnoilla ja muun muassa venttiileissä ja kalusteissa käytetyistä kumimateriaaleista osa estää ja osa edistää legionellojen kasvua.

Vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa vesijärjestelmissä lämpimän veden tulee olla ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) mukaan vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden on oltava huomattavasti kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C. Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) (Kuva: Shutterstock)
Vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa vesijärjestelmissä lämpimän veden tulee olla ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) mukaan vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden on oltava huomattavasti kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C. Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) (Kuva: Shutterstock)
Ohje

Ohje

Oletko perheen multasormi? Lue lisää legionellasta:

LVI
viemäröinti
vesiputkistot
käyttövesi
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20221_74369.jpg
Pakkaskausi laittaa putket koetukselle
Pakkaskausi alkoi tänäkin talvena melko aikaisin koko maassa. Lämpötila kuitenkin vaihtelee paljon lyhyessäkin ajassa. Kovien pakkasten lisäksi lämpötilojen nopeat vaihtelut voivat aiheuttaa ongelmia.
20204_64039.jpg
Miten liiallista vedenkulutusta voisi estää tai edes vähentää?
Taloyhtiöissä vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % kiinteistökustannuksista ja on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä. Kokonaisuutena veteen kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Koska vesi on kallista, veden säästäminen on kannattavin energiainvestointi.
Jarno Virtanen
Putkiremontti siirtyi ja lämmitys alkoi toimia – kaksi taloyhtiötä kertoo vedenkäsittelyn vaikutuksista
Useissa taloyhtiöissä putkiremontti tulee ensimmäisenä mieleen, kun putkistot ovat tulossa tiensä päähän, lämmitys toimii epätasaisesti tai putkistoissa ilmenee esimerkiksi vuotoja. Kaksi taloyhtiötä ja tutkija kertoo miten vedenkäsittelyllä nanokuplien avulla voi olla niin tehokas apu ja ratkaiseva vaikutus putkistoihin.
202212_80396.jpg
Klassikot palaavat kylpyhuonetrendeihin 2023 - ne kestävät myös aikaa
Kylpyhuoneen laatoitustrendejä tulee ja menee. Koska kylpyhuone laatoituksineen kestää vähintään vuosikymmeniä, kannattaa hyviin ja ajattoman kauniisiin laattoihin panostaa. Uusista trendeistä löytyy aina niin värejä, tekstuureja kuin eri materiaalejakin. Poimimme tulevista kylpyhuoneen sisustustrendeistä ne, jotka kestävät aikaa myös vuoden 2023 jälkeenkin. Näillä vinkeillä päivität kylpyhuoneesi ikuiseksi klassikoksi.
20144_38674.jpg
Liukuva sisäovi meidän kotiin?
Liune Door on seinän sisään integroitu liukuva sisäovi. Se on moderni ovivaihtoehto tiloihin, joissa neliöt halutaan mahdollisimman tarkasti hyötykäyttöön. Se sopii vaativallekin sisustajalle, joka arvostaa tilojen muunneltavuutta ja korkealaatuisia pintamateriaaleja. Ovet liikkuvat kevyesti ja vakaasti, lisäksi Liunen teräsrakenne kestää rakennuksen koko elinkaaren. Liune liukuovet soveltuvatkin yhtä hyvin lapsiperheelle kuin seniorikotiin. Oviaukkoon ei tule kynnystä ja useassa mallissa Liune ovi liukuu kokonaan rakenteen sisään, jolloin koko vapaa kulkutila on käytettävissä.
200711_7285.jpg
Kastelli AIKA -mallisto yhdistää perhettä
Talosuunnittelua psykologisista lähtökohdistaOmakotitalojen suunnittelussa huomioidaan uutena asiana psykologiset tekijät. Kastellin AIKA-malliston suunnittelussa arkkitehtien laaja kokemus on yhdistetty uusimpaan tietouteen lasten turvallisesta ja virikkeellisestä kasvuympäristöstä. Arkkitehtien ohella suunnitteluryhmään on kuulunut ihmisen kehityksen asiantuntija, psykologian professori Lea Pulkkinen.Kastellin AIKA-mallistossa on käytetty uudenlaista suunnittelun ajattelutapaa – AIKA-kodit on suunniteltu yhdistämään ja vahvistamaan perheitä.– Käytettävissä oleva tila vaikuttaa ihmisiin, heidän toimintoihinsa ja vuorovaikutukseen, Lea Pulkkinen selventää psykologista näkökulmaa.Mallistoa suunnittelemassa ollut arkkitehti Jouko Saari kertoo, että 1980-luvulla keskivertopalkansaajat rakensivat 110–115 m² koteja, jolloin tilat riittivät välttämättömille toiminnoille. Nykyisin vastaavan kokoiset perheet rakentavat kuitenkin jo keskimäärin 135–180 m² koteja. Tämä on tuonut lisää mahdollisuuksia pohtia muutakin kuin perustarpeiden tyydyttymistä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton