sisäilma

Syksyn tullessa kosteus kasvaa – lisääntyneet sateet ja ehkä vielä kesän viipyilevä lämpö osaltaan kasvattaa sitä. Moni onkin varmasti huomannut kotona, miten nopeasti esimerkiksi leivät homehtuvat pusseissaan. Syynä on juuri lämpö ja kosteus.Jos ne yhdessä saavat leivän homehtumaan nopeammin, mitä vaikutusta sisäilman kosteudella on sitten kotona?

Monessa kodissa on edelleen käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettu ILTO-ilmanvaihtokone, joka alkaa lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhan laitteen hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin kodin asukkailla on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Monessa omakotitalossa on käytössä koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla – järjestelmä, joka toimii ympäri vuoden, mutta kaipaa eri vuodenaikoina hieman erilaista huomiota.Ilmanvaihtokoneen säädöt eivät ole vain talvipakkasten asia. Kesällä oikein toimiva ilmanvaihto voi parantaa asumismukavuutta huomattavasti, auttaa sisäilmaa pysymään raikkaana ja jopa viilentää kotia luonnollisella tavalla.

Paimiossa, idyllisessä tiiliverhoillussa omakotitalossa asuva Lehdon perhe päätti, että on aika tehdä ilmanvaihtoremontti. Perheen kodin ilmanvaihtolaite, ILTO 400, oli pitänyt hyvää huolta kodin ilmanvaihdosta jo yli 20 vuotta ja oli selvää, että laitteiden ikääntyessä oli tiedossa monenlaista huoltoa ja sen myötä huoltokuluja. Nyt oli siis hyvä hetki uusia kodin ilmanvaihto. Mikä uudeksi ratkaisuksi tulisi?

Monessa erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa tiiliverhoilluissa taloissa käytettiin perustustapana valesokkelia. Myös moni tuon ajanjakson puutaloista on toteutettu tällä menetelmällä. Suomessa siis on yli miljoona omakotitaloa, mikä on jo merkittävä kansallisomaisuus. Tutkimusten mukaan noin joka neljännessä omakotitalossa on jonkinasteinen homevaurio, ja suurimmat vauriot sijaitsevat alapohjassa ja märkätiloissa.

Moni omakotiasuja pohtii, voisiko ilmanvaihtoa pienentää energian säästämiseksi ja kuinka paljon ilmanvaihto kuluttaa energiaa? Missä kohtaa sen käytössä voi tinkiä? Ja voiko koneellisella ilmanvaihdolla jopa säästää energiaa? Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla voi säästää energiaa, kun huomioi sen käytössä pari seikkaa. Ennen tätä kuitenkin on hyvä tietää, mistä ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu.

Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä. Suurin osa niistä on rakennettu 80-luvulla tai aikaisemmin. Useimmilla mökeillä ilmanvaihto on jäänyt kokonaan huomiotta tai se on puutteellista. Ilmanvaihto kannattaa laittaa kuntoon nyt käyttökauden kynnyksellä.

Tunkkainen ilma, kosteus ja epämiellyttävät hajut ovat keväisin vastassa montaa mökkeilijää. Useimmilla mökeillä ilmanvaihto on jäänyt kokonaan huomiotta. Edullinen ilmanvaihtoremontti saattaa pelastaa mökin jopa purkutuomiolta.

- Korjaa mökin ilmanvaihto kuntoon nopeasti ja edullisestiSuomessa on lähes puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Suurinosa osa on vanhempaa rakennuskantaa: 83 prosenttia mökeistä on rakennettu 1980-luvulla tai aikaisemmin. Näistä mökeistä tulisi löytyä korvausilmaventtiilit. Useimmilla mökeillä ilmanvaihto on kuitenkin jäänyt kokonaan huomiotta.

Terve ja turvallinen koti, sitä varmasti jokainen haluaa. Mutta mikä tekee kodista terveellisen ja turvallisen? Monikin asia. Tärkeä ja oleellinen tekijä, joka ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen, on jalkojemme alla. Lattia. Harmittavan usein sisäilmaongelmat aiheutuvat siitä, että lattian läpi pääsee kulkeutumaan haitallisia yhdisteitä sisäilmaan. Se on kuitenkin estettävissä, ja Weberillä on siihen ratkaisu. Ratkaisun nimi on AlkaDry® ja sen ytimessä on terve ja turvallinen lattia.