Yleinen harhaluulo kotien ilmanvaihdosta – ihmiset eivät tiedä mitä painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa
Asunnon hallittu ilmanvaihto tapahtuu venttiilien kautta.
Jopa 1,5 miljoonaa suomalaista kotia on ilman toimivaa, hallittua ilmanvaihtoa. Monikaan asukas ei ymmärrä, miten heidän kotinsa ilmanvaihto toimii tai onko heillä toimivaa ilmanvaihtoa.
Suomessa on yhä edelleen paljon asuntoja, joissa ilmanvaihto ei toimi. Useimmissa kodeissa ilmanvaihto olisi helposti parannettavissa muutamalla satasella. Ainoa este on, että ihmisiltä puuttuu tietoa ilmanvaihdosta.
Suomen noin 2,9 miljoonasta asunnosta alle miljoonassa kodissa on täysin koneellinen ilmanvaihto. Näin ollen 2 miljoonasta asunnosta pitäisi löytyä korvausilmaventtiilit ilmanvaihdon tarvitsemaa korvausilmaa varten. Venttiilit kuitenkin löytyvät arviolta vain miljoonasta asunnosta, ja osassa niistäkin korvausilmaventtiilit on tukittu tai ne ovat rikkinäisiä. Niinpä laskennallisesti Suomessa on jopa 1,5 miljoonaa asuntoa, joissa ei ole lainkaan ilmanvaihtoa - ei siis ihme, että meillä puhutaan paljon sisäilmaongelmista.
Painovoimainen ilmanvaihto tarvitsee venttiileitä toimiakseen
Ilmanvaihdosta on vaikea kertoa, koska puutteellista ilmanvaihtoa ei välttämättä huomaa ja huonoon sisäilmaan tottuu yllättävän nopeasti. Sen sijaan toimiva ilmanvaihto kyllä tuntuu. Hyvä sisäilma näkyy unen laadussa, terveydentilassa ja jaksamisessa sekä asunnon raikkautena vuorokauden ympäri.
Painovoimainen ilmanvaihto ymmärretään monesti väärin. Asukkaat kuvittelevat ilman vaihtuvan "luonnollisesti" rakenteiden raoista tai ikkunoiden pielistä. Toimiva painovoimainen ilmanvaihto vaatii toimiakseen venttiileitä siinä missä koneellinenkin ilmanvaihto. Paine-erot asunnon ja ulkoilman välillä pitävät huolen, että korvausilmaventtiileiden kautta ilmaa oikeasti kulkeutuu makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin. Vastavuoroisesti ilma poistuu keittiössä, vaatehuoneessa, kylpyhuoneessa ja WC:ssä sijaitsevista poistoilmaventtiileistä, poistohormia pitkin katolle – ilman koneita.
Koneellisen poistoilmanvaihdon kohteissa ongelmat korostuvat
1970–1990-luvuilla rakennetuissa asunnoissa oli tapana jättää korvausilmaventtiilit asentamatta energiansäästön nimissä. Taloista haluttiin tehdä tiiviitä. Aiemmilla vuosikymmenillä ilmanvaihtoa varten oli yleensä asennettu seinään rautaluukkuventtiilit, mutta 1970-luvun energiakriisin innoittamana niitäkin poistettiin käytöstä.
Kyseisinä vuosikymmeninä rakennetuissa kiinteistöissä korvausilmaongelmat korostuvat. Rakennuksista löytyy usein toimiva poistoilmanvaihto, mutta korvausilmaventtiilit saattavat puuttua kokonaan tai ne on suljettu asukkaiden toimesta. Tällöin korvaava ilma tulee vääristä paikoista rakennevuotoina, tuoden sisäilmaan ei-toivottuja epäpuhtauksia. Ilman vaihtuminen on myös usein riittämätöntä ja esimerkiksi makuuhuoneisiin ei saada johdettua raikasta, suodatettua ilmaa.
Jotta kotien ilmanvaihto saataisiin oikealle tolalle, ensimmäiseksi pitäisi saada asukkaat ja varsinkin taloyhtiöiden edustajat ymmärtämään ilmanvaihdon toiminta ja erilaisten iv-järjestelmien erot. Yllättävän moni ei tiedä edes sitä, miten oman asunnon ilmanvaihto on järjestetty.
Asukkaan olisi hyvä selvittää miten ilma omassa kodissa vaihtuu, vai vaihtuuko se lainkaan? Ilmanvaihdon toimintaa kannattaa alkaa selvittää makuuhuoneesta. Selvitä, mistä sinne tulee raitista ilmaa ikkunatuuletusta lukuun ottamatta. Jos et keksi, on aika toimia.
Kuka vastaa ilmanvaihdosta?
Ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistönomistajan vastuulla. Jos taloyhtiössä ei ole toimivaa ilmanvaihtoa, kannattaa asukkaan kysyä kirjallisesti hallitukselta, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä asian korjaamiseksi. Vastausta voi odottaa kohtuullisen ajan kuluessa. Mikäli asia ei etene, seuraavaksi voi soittaa kunnan terveystarkastajalle. Yleensä terveystarkastajan huomautus isännöitsijälle riittää, eikä edes käyntiä paikan päällä tarvita.
Viranomaiset kyllä kertovat, että ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ratkaisuvaihtoehdoista puhutaan kuitenkin vähemmän. Silloin, kun ratkaisuista puhutaan, tarjotaan yleensä täysin koneellista ilmanvaihtoa, unohtaen kokonaan mahdollisuus toteuttaa ilmanvaihto korvausilmaventtiilien avulla. Koneellinen ilmanvaihto on toki hyvä ratkaisu, mutta hinnaltaan kallis ja joissakin kohteissa erittäin hankala toteuttaa. Painovoimaisen- tai koneellisella poistolla varustetun ilmanvaihdon saattaminen toimivaksi korvausilmaventtiilien avulla on nopeaa ja onnistuu kohteesta riippumatta. Lisäksi se on niin edullista, että remontin takaisinmaksuaikoja ei tarvitse miettiä.
Ilmanvaihto kuntoon omakotitaloissakin
Ilmanvaihto on huonolla tolalla monissa taloyhtiöissä, mutta parannettavaa on myös omakotitaloissa asuvillakin. On hyvin tavallista, että asukas kertoo avoimesti saavansa korvausilman "lattianraosta", aivan kuin se olisi hyväksyttävä tapa järjestää ilmanvaihto. Pidemmän päälle tämä ei kuitenkaan ole kovin terveellinen tapa elää.
Kun korvausilma johdetaan sisään lattioiden raosta tai vaikkapa postiluukun kautta rappukäytävästä, ei ilman laatu ole lähellekään samaa luokkaa kuin hallitusti hyvällä suodattimella varustetun venttiilin kautta tuodulla ilmalla. Mukana seuraa hajuhaittoja ja terveydelle haitallisia epäpuhtauksia, eikä riittävää määrää korvausilmaa ei voida taata.