Viilenevä sää nostaa radonin sisäilmaan – asenna puuttuvat korvausilmaventtilit nyt!

Huono ilmanvaihto ja rakennuksen alipaineisuus lisäävät huomattavasti radonsäteilyn riskiä, sillä alapohjan kautta sisään pääsevät ilmavuodot kuljettavat alipaineen voimalla radonia sekä muita epäpuhtauksia sisäilmaan. Mikäli huoneilman radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m3 tulee korjaustoimenpiteisiin ryhtyä. Radonpitoisuuden ollessa 200–300 Bq/m3, suosittelee Säteilyturvakeskus tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia kuten ilmanvaihdon tehostamista ja puuttuvien korvausilmaventtiilien asentamista.

Radonia pääsee kulkeutumaan sisäilmaan etenkin talvisin, sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron kasvaessa. Koska radon ei varastoidu mihinkään, auttaa toimiva ilmanvaihto pudottamaan pitoisuuksia.

Alipaineisuus kasvattaa radonpitoisen ilman virtauksia maaperästä. Asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, asunnon alipaineisuus on merkittävästi suurempi kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla tai koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa. Asunnon alipaineisuutta voidaan laskea huolehtimalla, että asunnosta löytyy riittävä määrä toimivia korvausilmaventtiileitä.

Usein korkea radonpitoisuus löytyy asunnosta, jossa ilmanvaihto on puutteellinen. Radonkorjauksissa ensimmäinen toimenpide onkin varmistaa ilmanvaihdon toimivuus ja katsoa vasta sen jälkeen muita mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä.

– Hyvä esimerkki on asiakaskohde, jossa kerrostalon alakerrasta mitattiin vaaralliset 780 becquerellin radonpitoisuudet. Kohteeseen asennettiin sieltä ennestään puuttuneet korvausilmaventtiilit ja arvot mitattiin uudelleen viikko asennuksen jälkeen. Radonia oli ilmassa enää noin 70 becquerellia kuutiometrillä, kertoo Velcon Markus Mäkinen.

On paikkoja, joihin on välttämätöntä asentaa toimivan ilmanvaihdon lisäksi radonpumput tai radonimuri pitoisuuksien pienentämiseksi. Jälkiasennettuna pumppujen hinnat ovat tuhansia euroja, joten kyse on kalliista toimenpiteestä. Korvausilmaventtiilien hinta puolestaan liikkuu muutamassa satasessa, joten ensiapuna niiden asentaminen kannattaa aina, varsinkin kun ensiapu saattaa toimia myös lopullisena ratkaisuna.

Korvausilmaventtiilien tehtävä on tuoda asuntoon uutta raikasta ilmaa käytetyn tilalle. Ne takaavat, että ilma virtaa asuntoon hallitusti ja suodatettuna. Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, virtaa ilmaa sisälle rakenteiden rakennevuotojen kautta. Hallitsemattomat ilmavuodot aiheuttavat veto-ongelmia sekä kuljettavat sisäilmaan terveydelle haitallisia epäpuhtauksia kuten radonia ja mikrobeja.

Toimiva ilmanvaihto saadaan aikaan tuomalla riittävästi raitista ilmaa korvausilmaventtiilien kautta oleskelutiloihin, kuten makuu- ja olohuoneisiin. Riittävä määrä korvausilmaventtiileitä voidaan suhteuttaa asunnon pinta-alaan, noin yksi jokaista 20 m² kohti.

Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvät Velco-korvausilmaventtiilit sopivat niin kerros-, rivi- ja omakotitaloihin kuin vapaa-ajan asuntoihin. Tuotevalikoimasta löytyvät ratkaisut uuden venttiilin asentamiseen seinälle, puiseen tuuletusluukkuun sekä vanhan korvausilmaventtiilin tilalle. Muunneltavuutensa ansiosta Velco-korvausilmaventtiilit ovat erinomainen valinta myös urakka- ja kohdekohtaisiin tarpeisiin.

Tuotevaihtoehdot käyttötarkoituksen mukaan – myös räätälöity kokonaisratkaisu

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota tunkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä. Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen: mitä suurempi uraanipitoisuus, sitä enemmän radonia. Keskimäärin suomalaisissa asunnoissa radonpitoisuus on noin 120 becquerelia kuutiometrillä. Enimmäisarvo uusissa rakennuksissa sallitulle radonpitoisuudelle on 200 bq/m³, mutta useissa maakunnissa jopa puolet pientaloista ylittää tämän raja-arvon.

Suomessa huoneilman radonpitoisuudet ovatkin maailman suurimpia. Erityisesti eteläisessä Suomessa on paljon radonpitoisia alueita. Suurimmat radonpitoisuudet mitataan paikoissa, joissa maaperä tai täytemaa ovat karkeaa ja ilmaa läpäisevää maata, kuten harjuilla ja muilla soramailla. Maaperän lisäksi radonia erittyy myös kalliosta ja täytemaasta talon alla sekä kivipohjaisista rakennusmateriaaleista kuten betonista ja kevytbetonista.

Suomessa yleinen rakennustapa, pientalojen maanvarainen laatta, edistää radonin virtausta sisätiloihin. Radon tunkeutuu sisätiloihin talon alapohjan rakojen kautta. Varsinkin laatan ja sokkelin välisistä raoista vuotaa radonia, mutta myös tiivistämättömät läpiviennit ovat helppoja vuotokohtia. Tilanne pahenee, kun asuntoa saneerataan tiiviimmäksi esimerkiksi ikkunoita vaihtamalla tai eristystä lisäämällä. Alipaineisuutta lisää myös se, kun ilman poistumista tehostetaan asentamalla pesutiloihin kanavapuhallin ja keittiöön liesituuletin ilman riittävään korvausilman järjestämistä.

Jos toimivia reittejä korvausilmalle ei ole, alipaine vetää puuttuvan ilman sieltä mistä saa; alapohjan ja rakenteiden läpi tuoden radonin sisäilmaan. Radonturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on ryömintätilainen perustus. Ryömintätilan tuuletus ja alapohjan liitosten ja läpivientien huolellinen tiivistäminen estävät radonin pääsyn sisätiloihin.