Viikon kysymys: Kalliolle perustaminen – mitä tontista pitää selvittää ennen rakentamista?

Kalliolle perustaminen voi olla hyvä vaihtoehto, koska kantava kallio tarjoaa vakaan perustamispohjan. Ratkaisu suunnitellaan kuitenkin aina tontin todellisten korkojen, kallionpinnan ja rakennuksen sijainnin perusteella.

Ennen tonttikauppaa kannattaa selvittää ainakin rakennuksen suunniteltu korkeusasema, kallionpinnan korkotasot sekä se, kuinka paljon louhintaa mahdollisesti tarvitaan perustuksia, alapohjaa, putkilinjoja ja kuivatusjärjestelyjä varten. Myös tontin kaavamääräykset, rakennusoikeus, korkeuserot ja rakennuksen sijoittuminen vaikuttavat siihen, millainen talo tontille voidaan toteuttaa ja millaisia kustannuksia rakentamisesta syntyy. Arkkitehdin neuvot tontin arviointiin ennen ostopäätöstä löydät Rakentajan artikkelista: Tontin valinta rakentamiseen – arkkitehdin neuvot ennen ostoa.

Myös sade- ja salaojavesien johtaminen pitää suunnitella rakennuspaikan olosuhteiden mukaan. Hulevedet pyritään ensisijaisesti hallitsemaan tontilla esimerkiksi viivyttämällä tai imeyttämällä niitä, jos maaperä ja olosuhteet sen mahdollistavat. Tarvittaessa vedet johdetaan kunnan hulevesijärjestelmään. Pumppausta tarvitaan vain silloin, jos tontin korkeusasemat ja valittu kuivatusratkaisu sitä edellyttävät.

Kallion muodot vaikuttavat myös siihen, miten vesi kulkee rakennuksen alla. Vanhoissa rakennuksissa tästä voi seurata hankalia korjaustarpeita, jos veden poistumista ei ole aikanaan huomioitu riittävästi. Vilja Schepelin rintamamiestaloremontissa kellarin alta paljastunut kallio vietti talon läpi, ja veden hallitsemiseksi kallion matalimpaan kohtaan asennettiin pumppaamo. Tapaus havainnollistaa hyvin, miksi kallion pinnan muodot ja veden kulkureitit kannattaa selvittää jo suunnitteluvaiheessa.

Koska naapuritontti sijaitsee alempana, veden kulku pitää huomioida suunnittelussa erityisen huolellisesti. Rakentamisella tai maanpinnan muotoilulla ei saa muuttaa veden luonnollista kulkua tavalla, josta aiheutuu huomattavaa haittaa naapurille. Luonnostaan alaspäin viettävän kallion vedenjuoksu ja rakentamisen seurauksena syntyvä tai muuttuva hulevesien johtaminen ovat eri asioita.

Jos tontilla tarvitaan louhintaa, sen määrä ja toteutustapa selviävät suunnittelun yhteydessä. Lähellä sijaitsevat rakennukset ja muut rakenteet otetaan louhintasuunnittelussa huomioon.

Kalliotontti ei siis itsessään ole huono lähtökohta rakentamiselle. Tärkeintä ennen kauppaa on saada riittävät tiedot kallion korkeuksista, mahdollisesta louhintatarpeesta, perustamistavasta ja hulevesien hallinnasta. Näiden perusteella pystyy arvioimaan myös tontin rakentamiskustannuksia realistisemmin.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista 465/2014
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/465

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2017/782

Alueidenkäyttölaki 132/1999, 165 § luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/132

Helsingin kaupunki: Pientalon rakentaminen
https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentamisen-luvat/rakentamisluvan-hakeminen/neuvoja-rakennushankkeisiin/pientalon-rakentaminen

HSY: Hulevesiasiat
https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/liittyminen-vesi-ja-viemariverkostoihin/hulevesiasiat/

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/644