Viikon kysymys: Mitä tehdä, kun routa liikuttaa talon perustuksia?

Rakennuksen äkillinen liikkuminen niin paljon, että sisäkaton liitokset ovat irronneet väliseinistä, on selvä merkki perustusten tai rakennuksen rungon liikkeestä. Tilanne pitää tutkia nopeasti ennen korjaustoimiin ryhtymistä.

Ota viipymättä yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja kerro rakennuksessa tapahtuneesta äkillisestä muutoksesta. Rakennusvalvonta neuvoo, miten tilanteessa toimitaan ja tarvitaanko esimerkiksi rakennuksen käytölle rajoituksia. Varsinainen tutkimus ja korjaussuunnitelma tilataan perustuksiin perehtyneeltä rakennesuunnittelijalta. Maaperän selvittämiseen voidaan tarvita myös pohjarakennesuunnittelijaa eli geoteknistä suunnittelijaa.

Oireet sopivat epätasaiseen routanousuun. Riski kasvaa, kun rakennuksen toinen pää tukeutuu kallioon ja toinen routivaan maahan. Routanousuun vaikuttavat maaperän routivuus, runsas vesimäärä ja maan jäätyminen. Perustusten vierustan kosteutta voivat lisätä toimimaton salaojitus, rakennusta kohti viettävä maanpinta, perustusten lähelle johdetut kattovedet tai putkivuoto. Myös puutteellinen tai vaurioitunut routasuojaus voi altistaa perustukset liikkeelle. Syyn varmistaminen vaatii tutkimuksia paikan päällä.

Se, ettei vastaavaa ole tapahtunut 13 vuoteen, ei sulje routanousua pois. Olosuhteissa on saattanut tapahtua muutos, jonka vuoksi perustuksen alla oleva maa on ollut tavallista kosteampaa tai päässyt jäätymään aikaisempaa syvemmältä.

Rakennusta ei pidä ryhtyä oikaisemaan, tunkkaamaan tai tukemaan omin päin. Rakenteiden nostaminen voi vaurioittaa runkoa, hormeja, vesijohtoja, viemäreitä ja sähköasennuksia. Myöskään sisäkaton tai listojen korjaamiseen ei kannata vielä ryhtyä, sillä vaurio voi uusiutua perustusten liikkuessa.

Tilanne kannattaa dokumentoida valokuvin ja päivämäärin. Alkuperäisistä rakennusasiakirjoista etsitään pohjatutkimus, perustamistapalausunto, perustussuunnitelmat sekä salaoja- ja routaeristyspiirustukset. Tutkimuksessa vaaitaan rakennuksen ja pilareiden korkeudet, tarkastetaan pilarien kunto ja tuenta sekä selvitetään anturoiden perustamissyvyys, maaperä, routasuojaus ja veden kulkureitit. Tarvittaessa perustusten viereen tehdään koekuoppia tai uusi pohjatutkimus.

Perustusten korjaustapa valitaan vasta vaurion syyn ja rakenteiden kunnon selvittämisen jälkeen. Tässä kohteessa korjaus voi tarkoittaa vedenhallinnan parantamista, routivan maa-aineksen vaihtamista, routasuojauksen uusimista tai pilarianturoiden vahvistamista. Joissakin tapauksissa perustukset joudutaan ulottamaan routimattomaan syvyyteen tai tukeutumaan kallioon tai kantavaan maakerrokseen. Rakennuksen väliaikainen tuenta ja mahdollinen oikaisu tehdään rakennesuunnittelijan laatiman suunnitelman mukaan.

Vaikka rakennuksen pääty laskeutuisi roudan sulaessa, tutkimus tarvitaan silti. Perustukset, runko ja talotekniset asennukset ovat voineet vaurioitua, ja sama liike voi toistua seuraavana talvena. Kantavan rakenteen vaurioon kohdistuva korjaus edellyttää yleensä rakentamislupaa, joten luvan tarve tarkistetaan rakennusvalvonnasta ennen töiden aloittamista.

Lähteet: Rakentamislaki 751/2023, RIL 261-2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet, Rakennustieto: RT 81-10590 Routasuojausrakenteet, Rakennustieto: RT 81-10854 Pientalon perustukset ja alapohjien liittymät