Viikon kysymys: Miten kostean kellarin perustus eristetään?

Tuuletuksen lisääminen auttaa vain kellari-ilman kosteuteen. Maaperästä rakenteisiin siirtyvä kosteus vaatii korjauksen, joka valitaan kosteuden lähteen ja kellarin rakenteiden perusteella.

Vuonna 1965 rakennetun kellarin korjaus aloitetaan selvittämällä, mistä kosteus tulee. Mahdollisia lähteitä ovat puutteelliset salaojat, seinän läpi siirtyvä maankosteus, lattiasta kapillaarisesti nouseva kosteus, perustuksiin ohjautuvat pinta- ja sulamisvedet sekä mahdollisesti kallion päällä virtaava vesi. Useampi näistä voi vaikuttaa samanaikaisesti.

Tutkimuksessa tarkastetaan salaojien sijainti ja toiminta, maanpinnan kallistukset, sadevesien johtaminen, perusmuurin ja lattian rakenne sekä rakenteiden kosteustila. Jos kellari on rakennettu kalliolle, veden kulkureitit kannattaa selvittää erityisen huolellisesti. Vilja Schepelin rintamamiestalon kellariremontissa lattia avattiin ja kallion päällä liikkuvaa vettä seurattiin ennen uuden rakenteen suunnittelua.

Jos seinää rasittavat maaperän kosteus ja perustusten viereen kertyvä vesi, korjaus tehdään yleensä ulkopuolelta. Perusmuuri kaivetaan näkyviin suunnitelluissa osissa, sen kunto tarkastetaan ja vauriot korjataan. Samalla uusitaan tarvittaessa salaojat ja sadevesijärjestelmä, muotoillaan maanpinta viettämään rakennuksesta poispäin sekä toteutetaan seinän kosteudenhallinta, lämmöneristys ja routasuojaus yhtenä kokonaisuutena.

Kosteussuoja voidaan toteuttaa vedeneristyksellä tai rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa seinän kuivumisen ulospäin. Jos maanvastaiseen seinään kohdistuu vedenpainetta, rakenne tarvitsee vedenpaineeneristyksen. Muottikolmion kellarin kuivatus- ja eristysoppaassa käsitellään Isodrän-ratkaisua osana ulkopuolista kosteudenhallintaa. Samassa yhteydessä kannattaa lukea, mitä salaojaremontissa voidaan korjata perustusten ympäriltä yhdellä kertaa.

Perusmuurin kunto voi paljastua vasta kaivamisen aikana. Vilja Schepelin Kotkan-kohteessa kosteus oli rapauttanut perustusta poikkeuksellisen voimakkaasti. Korjaus vaati perustuksen vahvistamisen, salaoja- ja hulevesijärjestelmän uusimisen sekä ulkopuolisen eristyksen. Rakentaja.PROn artikkelissa käydään läpi perustusten korjaaminen ja Isodrän-levyjen käyttö tässä kohteessa. Kyseessä oli teknisesti vaativa erikoistapaus, joten ratkaisua ei voi kopioida sellaisenaan toiseen taloon.

Kellarin sisäpuolelta poistetaan vaurioituneet puukoolaukset, eristeet ja muut kosteudelle herkät materiaalit. Kosteaa betoniseinää vasten ei pidä rakentaa tavanomaista puurunkoa ja mineraalivillaeristystä tai asentaa tiivistä kalvorakennetta. Uusi sisärakenne ja mahdollinen sisäpuolinen lämmöneristys vaativat kohdekohtaisen rakennusfysikaalisen suunnitelman.

Jos kosteutta nousee myös betonilattiaan, seinien ulkopuolinen korjaus ei välttämättä ratkaise alapohjan ongelmaa. Vaihtoehtoina ovat käyttötarkoitukseen sopiva kosteutta kestävä lattiapinta, erillisellä koneellisella poistolla toimiva tuulettuva lattiarakenne tai koko alapohjan rakentaminen uudelleen kapillaarikatkoineen ja lämmöneristeineen. Korjaustapa valitaan lattian rakenteen, kosteuden lähteen ja kellarin tulevan käytön perusteella.

Jos ongelmana on rakenteissa jatkuva kapillaarinen kosteus tai ulkopuolinen kaivaminen on hyvin vaikeaa, vaihtoehtona voidaan arvioida SafeDrying-kuivanapitojärjestelmää. Järjestelmässä kuiva, lämmitetty ilma kiertää rakenteen pinnalla tai rakenteeseen asennetuissa kuivatuskanavissa. Kosteustilaa voidaan seurata mittauksilla myös käytön aikana. Menetelmän soveltuvuus arvioidaan kohdekohtaisesti sen jälkeen, kun vuotovedet, vedenpaine, salaojitus, pintavedet ja mahdolliset rakennevauriot on selvitetty.

Ilmanvaihto ja kohtuullinen lämmitys tukevat kellarin kuivana pysymistä. Kesällä runsas tuulettaminen voi kuitenkin lisätä kosteutta, jos lämmin ulkoilma jäähtyy kellarissa. Rakenteet kannattaa kuivattaa ja niiden kosteutta seurata ennen uusien pintojen asentamista. Jos kellari muutetaan lämpimäksi asuin- tai pesutilaksi, rakenteet, ilmanvaihto ja viemäröinti suunnitellaan käyttötarkoituksen mukaisiksi. Rakentamisluvan tarve selvitetään kunnan rakennusvalvonnasta.

Lähteet: ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus -opas ja FISEn virhekortti kellarin seinän sisäpuolisesta lämmöneristyksestä.