Tutkimuksetkin sen todistavat – hirsitalossa on terveellistä asua

Hyvä ja puhdas sisäilma on viihtyisän ja terveellisen asuminen peruspilari. VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojanen kertoo, kuinka puupinnat tasaavat sisäilman ilmankosteutta.

– Puu on hygroskooppinen materiaali, jolla on kyky tasata sisäilman kosteutta. Kun sisäilman suhteellinen kosteuspitoisuus kohoaa huonetilassa esimerkiksi oleskelun, ruoanlaiton tai peseytymisen seurauksena, puupinta kykenee vastaanottamaan kosteutta itseensä ja tasaamaan sisäilman kosteushuippuja, Ojanen selvittää.

Kun huoneilma lämmityskaudella vastaavasti kuivuu, puu pystyy vapauttamaan sitomaansa kosteutta takaisin huoneilmaan. Puun kosteutta tasaava vaikutus kestää viikkojen ajan.

– Simulointien perusteella lämpötila- ja kosteusolot ovat hirsitalossa huomattavasti todennäköisemmin viihtyisyysalueella kuin tilanteessa, jossa rakenteiden kosteuskapasiteettia ei voida hyödyntää. Suomen vaihtelevissa sääoloissa hirsitalon rakenteet voivat tehokkaasti edesauttaa hyvien sisäilmaolosuhteiden pysyvyyttä, Ojanen kertoo.

Ojasen mukaan korkeasta tai vastaavasti alhaisesta ilmankosteudesta on haittaa asumisviihtyvyydelle.

– Kostea sisäilma mielletään tunkkaiseksi ja sen mahdolliset epäpuhtaudet tuntuvat voimakkaammin. Kostea tila koetaan myös lämpimämmäksi kuin huone, jossa ilman suhteellinen kosteus on optimaalinen. Pitkäaikainen hyvin korkea sisäilman kosteus voi lisätä riskiä rakenteiden kosteusvaurioille ja edesauttaa mikrobien, sienten ja homeiden kasvua. Alhainen ilmankosteus voi puolestaan rasittaa hengityselimistöä ja limakalvoja aiheuttaen ärsytystä.

Hongan tuotejohtaja Eino Hekalin mukaan monet perheet kokevatkin, että hirsitalo lisää hyvinvointia.

– Asukkaat kertovat voivansa hyvin hirsikodeissamme. Ihanteellisella ilmankosteudella ja massiivipuun kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävillä ominaisuuksilla on merkitystä, Hekali toteaa.

Terveellisen talon sisäilma on puhdasta. Hongan hirsitalo rakennetaan luonnonmateriaaleista ja muista komponenteista, joista haihtuu huoneilmaan mahdollisimman vähän synteettisiä vierasaineita eli VOC-yhdisteitä. Honkarakenne käyttää hirsitaloissaan M1-luokiteltuja, puhtaita rakennusmateriaaleja aina kun mahdollista.

– Olemme tehneet Hongalla yli vuosikymmenen töitä löytääksemme markkinoilta turvallisimmat ja rakenteisiin soveltuvimmat terveelliset vaihtoehdot, Hekali kertoo.

Nykyaikainen hirsitalo tarvitsee tiettyihin kohtiin myös synteettisiä high-tec-ratkaisuja, jotta talosta tulee pitkäikäinen ja energiatehokas.

– Olemme hakeneet esimerkiksi puurakenneliimoihin ja tiivistysmateriaaleihin vähäpäästöiset ja M1-hyväksytyt parhaat turvalliset ratkaisut.

Tampereen yliopiston psykologian dosentti Marjut Walleniuksen mukaan puu koetaan tutkimusten perusteella rauhoittavaksi materiaaliksi. Puu vaikuttaa suotuisasti paitsi näköaistin myös kosketuksen kautta.

– Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä ja kodikkaalta. Puun koskettaminen antaa turvallisen ja luonnollisen tunnun. Puun tuoksu rauhoittaa, ja puurakennuksen akustiikka on hyvin miellyttävä. Kokemukset ovat samantyyppisiä iästä, sukupuolesta, puulajista tai kansallisuudesta riippumatta, Wallenius kertoo.

Puun kokemista ja sen vaikutuksia on tutkittu eri puolilla maailmaa, erityisesti Japanissa. Walleniuksen mukaan tulokset puhuvat puolestaan.

– Yhdenmukaiset tulokset antavat löydöksille vakuuttavuutta. Tutkimusten valossa vaikuttaa ilmeiseltä, että hyvinvointia ja viihtyvyyttä voidaan tukea käyttämällä asuintiloissa aitoa puuta.

Suomen luonto tuo metsän ja puun lähelle etenkin kesäaikaan. Hirsikodin myötä puun kosketus on mahdollista tavoittaa ympäri vuoden.

– Hirsi on suomalaisille perinteisesti loma-asunnoista tuttu, rentouttava materiaali. Nykyisin puun stressiä lievittävät ominaisuudet halutaan yhä useammin osaksi arkea. Maailmalla luonnonrauhaa henkivä hirsitalo on suhteellisen uusi tuttavuus ja kasvavan kiinnostuksen kohde, Eino Hekali kertoo.

Tekniikan tohtori, VTT:n tutkija Tiina Vainio-Kaila on tutkinut väitöstyössään puun antibakteerisuutta ja sitä, mitä taudinaiheuttajille tapahtuu puun pinnalla.

– Puumateriaalia saastutettiin muun muassa Escerichia coli ja Listeria monocytogenes -bakteerikannoilla. Bakteereja sisältävää puupintaa verrattiin vastaavilla bakteereilla käsiteltyyn lasipintaan. Kävi ilmi, että puupinnoilta bakteerit kuolivat tai vähenivät jo parin tunnin kuluessa, kun lasipinnoilla ne säilyivät selvästi pidempään.

Puun antibakteerisuuteen vaikuttavat puun luontaisesti sisältämät uuteaineet, erityisesti hartsihapot. Nämä vaikuttavat aineet tehoavat, kun puu on pinnoittamaton.

Laboratorio-olosuhteissa tehdyn tutkimuksen tuloksia voi pyrkiä soveltamaan myös käytännön asumiseen.

– Pinnoittamaton puu on antibakteerisuutensa vuoksi todennäköisesti hyvä valinta asuintalon pintoihin, esimerkiksi seiniin, joita ei puhdisteta usein, Vainio-Kaila toteaa.