Turvallisuus ja opastus tulevaisuuden haasteita
Kun Suomen nuohoojat järjestäytyivät vuonna 1932, mestarin työnkuvaan kuului hormien ja tulisijojen puhdistaminen. Kuluneen 75 vuoden aikana niin tulisijat kuin hormitkin ovat muuttuneet ja nuohoojan työnkuva on huomattavasti monipuolistunut. Vaativien lämmityskattiloiden lisäksi puhdistetaan myös ilmanvaihtohormeja. Tulisijan käytön turvallisuudesta huolehtiminen ja opastus ovat myös yhä kasvava osa nykyaikaisen nuohoojan työtä.
Tulevaisuus tuo lisää haasteita nuohoojille. – Bioenergian hyödyntäminen tulee olemaan jatkossa entistäkin merkittävämpi osa pientalovaltaisen maamme lämmittämisessä. Lämmityslaitteiden tehokkuus kasvaa ja hormien, tulisijojen sekä kattiloiden ja koneellisen ilmanvaihdon yhteentoimivuus on yhä tärkeämpää. Pienhiukkaspäästöjen minimoimiseksi laitteiden puhtaus ja tehokkuus edellyttävät säännöllistä huoltoa, Nuohousalan Keskusliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Penttilä painottaa.
Nuohooja on usein ainut säännöllisesti suomalaisessa kodissa vieraileva turvallisuuden ammattilainen. Luontevaa olisikin, että nuohoojalla jatkossa olisi entistäkin merkittävämpi rooli asumisen turvallisuuden lisäämisessä.
Ammattitaito korkealla tasolla
Suomessa toimii nykyisin noin 900 nuohoojaa, joista noin puolet on itsenäisiä yrittäjiä.
Nuohousalan Keskusliitto ry kokoaa alansa keskusjärjestönä Suomen yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi. Liitossa on nykyisellään runsaat 300 jäsentä.
Viimeisten vuosikymmenten aikana nuohoojan työnkuva on merkittävästi monipuolistunut. Tulisijojen ja savuhormien kunnon tarkastaminen ja puhdistaminen ovat toki edelleen sitä nuohoojien perinteistä työtä, mutta esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset, puhdistukset, huollot ja mittaukset ovat myös osa nuohoojien palvelua. Ilmanvaihtolaitteiston puhdistaminen ja huolto vaatii tekijältään erityistä ammattitaitoa, kokemusta ja tarkkuutta.
Nykyaikainen nuohooja tekee myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia sekä korjaa savuhormeja. Hän puhdistaa lämmityskattiloiden tulipinnat ja tarkistaa, toimivatko laitteet oikein, esimerkiksi mittaamalla kattilan palamishyötysuhteen. Nuohoojan taidoilla ja välineillä kattilan tulipinnat puhdistuvat tehokkaasti ja vaivattomasti. Nuohooja tarkastaa myös samalla toimivatko laitteet oikein ja tietää, milloin on syytä kääntyä öljypoltinhuoltajan puoleen.
Vaatimukset kasvavat
Pelkkä tekninen osaaminen ei nuohoojalle riitä. Tarvitaan myös opettajan ihmissuhdetaitoja, sillä nuohooja neuvoo ja konsultoi asiakkaitaan palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyvissä käyttö-, huolto- ja suunnitteluasioissa.
Nuohooja huolehtii siten työllään kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen paloturvallisuudesta, sisäilman puhtaudesta, energian säästöstä sekä ympäristön puhtaudesta.
Nykyaikainen nuohooja on entistäkin koulutetumpi ja ammattitaitoisempi. Nuohoojat koulutetaan perinteisen mestari-kisälli -kaavan mukaisesti, työssä oppien. Merkittävä osa nuohoojista on suorittanut nuohoojan ammattitutkinnon. Ammattitutkintoon ja nuohoojamestarin erikoisammattitutkintoon voi valmistautua mm. Nuohousalan Keskusliiton kursseja käymällä. Itse tutkinto suoritetaan Pirkanmaan Aikuisopistossa.
Kansainvälistä yhteistoimintaa
Suomalaiset nuohoojat ovat aktiivisesti osallistuneet alan kansainväliseen toimintaan niin kauan, kuin se on ollut mahdollista. Suomalaisten nuohoojamestareiden ammattitaitoa on hyödynnetty niin EU-direktiivien valmistelussa kuin alan työturvallisuuden kehittämisessäkin. Suomalaisesta asiantuntemuksesta vastaa nykyisin Euroopan nuohoojamestarien liiton (ESCHFOE) varapuheenjohtajaksi viime vuoden toukokuussa valittu nuohoojamestari Petteri Virranta. Euroopan nuohoojamestarien liittoon kuuluu 23 Euroopan maata sekä Yhdysvallat.
Nuoria kaivataan alalle
Monet Suomen noin 900 nuohoojasta alkavat olla jo varttuneessa iässä. Nuohoojien määrä on myös vähentynyt viime vuosina osin nuohouspiirien vähenemisen myötä. Vähenemisen syynä on myös se, että nuohoojan ammattia ei pidetä nuorison keskuudessa houkuttelevana.
Uusia, innokkaita nuoria kaivataan alalle ja nuohoojan työn markkinoimisessa Nuohousalan keskusliitolla riittääkin työsarkaa myös tulevaisuudessa.
Viime vuosina huomiota on kiinnitetty myös nuohoojien työturvallisuuden parantamiseen. – Työturvallisuuden parantaminen on eräs ammattikuntamme suurimpia haasteita. Katolla liikkumisen turvallisuus on nuohoojille luonnollisesti olennaisen tärkeää. Oikein asennetut tikkaat ja kattosillat ehkäisevät monta onnettomuutta, puheenjohtaja Esko Penttilä painottaa.