TTS Työtehoseura arvioi Vantaan asuntomessukohteet – taloissa tilaa ja toimivuutta arjen näkökulmasta

Arviointi pohjautuu TTS:n kehittämään, asunnon asuttavuutta mittaavaan arviointikriteeristöön. Asuttavuudella tarkoitetaan tilojen toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja ja helppohoitoisuutta. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan.

Messukohteista valittiin kolme TTS:n arviointikriteerit parhaiten täyttävää omakotitaloa. Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 33, 36 ja 40. Kohde 33 on yksi messujen energiatehokkaimmista taloista. Se on neliöihinsä nähden tilavan tuntuinen ja neliöt jakaantuvat oikeassa suhteessa asumisen eri toimintoihin. Kohteessa 36 etusijalla ovat lapsiperheen toimiva arki ja käytännöllisyys. Parasta talossa ovat avarat, käytännölliset eteistilat ja toimiva keittiö. Kohde 40 on ekotehokas, moderni kaupunkipuutalo, jonka arkkitehtuurissa on huomioitu passiivinen auringon lämpö ja valo. Sen sisätilaratkaisuista eniten kiitosta saivat keittiö ja saunaosasto.

Arvioinnissa tasapainoiltiin hyvään toimivuuteen tarvittavien neliöiden ja ekotehokkuutta parantavan asuntojen koon optimoinnin välillä. Kolmen kärkeä hätyytellessä kohteessa 22 on paljon hyviä, toimivuuteen liittyviä yksityiskohtia, mutta myös runsaasti neliöitä. "Jo talon suunnitteluvaiheessa on mietittävä, miten toimivuus voidaan toteuttaa kohtuullisilla neliömäärillä. Asumista helpottavien ja hyvin arjessa toimivien ratkaisujen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa", tiivistää TkT Heli Mäntylä Työtehoseurasta.

Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten sen toimivuus on tärkeää. Lähes kaikissa messukohteissa on edellisvuosien tapaan saarekkeellinen avokeittiö. Monikäyttöinen saareke palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa. Joihinkin saarekkeisiin on sijoitettu kodinkoneita, kuten keittotaso ja kalusteuuni. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä, mutta se löytyy vain muutamasta kohteesta.

"Noin puolessa keittiöistä uunit on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle, mutta vain viidesosassa myös astianpesukone on nostettu ylös. Mikäli molempia laitteita ei ole mahdollista sijoittaa sopivalle käyttökorkeudelle, kannattaa useammin käytetty sijoittaa ylös", toteaa tutkija Tarja Marjomaa TTS:stä. Astianpesukoneen ergonominen sijoituskorkeus on 300–400 mm lattiasta. Hämmästyttävän monessa keittiössä ei ollut laskutilaa uunin ja kylmälaitteiden vieressä. Kalusteuuni ja kylmälaite on monessa keittiössä sijoitettu vierekkäin. Laadukas kalusteuuni on hyvin eristetty ja ei lämmitä viereistä kylmälaitetta. "On kuitenkin huomioitava, että huokeassa uunissa eristeet saattavat olla niin ohuet, että uunikomeron lämpeneminen vaikuttaa kylmälaitteen toimintaan", huomauttaa Marjomaa.

Täydellistä keittiötä ei tänäkään vuonna löytänyt, joten yksittäisten kohteiden esiin nostaminen on vaikeaa. TTS:n lehdistökierroksen keittiökohteet olivat 25, 36, 38 ja 40. Niissä on toteutettu muutamia oivallisia ratkaisuja ja tilan toiminnallisuus suhteessa asunnon kokoon ja muihin tilaratkaisuihin on hyvä.

Messutalojen kylpy- ja saunatilat ovat esimerkkejä asukkaiden arjen hyvinvoinnin lähteistä. "Messutalojen saunaosastot ovat edellisvuosien tapaan toimivia sekä tilavia. Saunatiloista on yleensä yhteys vilvoitteluterassille, mutta pihasaunoja, kylpytynnyreitä ja ulkoporealtaita on esillä aiempaa vähemmän. Löylyhuoneet ja pesutilat ovat lähes kaikissa kohteissa ikkunallisia ja pesutiloissa on kaksi suihkua", toteaa arkkitehti Minna Kuusela TTS:stä. Monissa messukohteissa on erillinen pukeutumistila, vain joissakin se on järjestetty pesu- tai vaatehuoltotilan yhteyteen. Edelleen muutamissa messukohteissa wc-istuin on sijoitettu pesutilaan, jossa sen käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa. Vaatehuoltotilaan yhdistetty pukuhuone ei myöskään ole käytön kannalta paras ratkaisu. Suositeltavampaa on, että saunaosasto pukeutumistiloineen on erillinen tilansa. TTS:n lehdistökierroksen pesutilakohteet olivat 14, 22 ja 33.

Tämän päivän piha on sisätilojen jatke, joka on tehty aidosti perheen tarpeita ajatellen. Asuntomessukohteissa tämä trendi näkyy jopa aiempaa isompina terasseina ja pihan monipuolisina toimintoina. Terassien rakentamisessa suositaan laajoja, yhtenäisiä pintoja ja käytetään suomalaista, lämpökäsiteltyä puuta. Väreissä korostuvat tumman ja vaalean ruskean eri sävyt. "Terassit ovat kookkaita, niissä on tilaa auringosta nautiskeluun ja muille toiminnoille, mutta niissä on huomioitu myös varjon tarve ja viihtyminen sateisella säällä. Pihasuunnitelmissa ja pihojen toteutuksessa on kiinnitetty huomiota helppohoitoisuuteen", toteaa koulutusvastaava Timo Rinkinen TTS:stä.

Pihojen istutukset on pääosin sijoiteltu yhtenäisiksi ja helppohoitoisiksi kokonaisuuksiksi ja nurmikkoalueet selkeiksi. Puuvartisia kasveja, perennoja ja hyötykasveja on istutettu sekaisin samaan istutusalueeseen. Joissakin pihoissa on erilaisia koristeheiniä, jotka luovat kasviryhmiin jännittäviä yksityiskohtia. Tavanomaisesta poikkeava niittyketo löytyy kohteesta 34 ja 35. Jonkin verran erikoisia ja arkojakin kasveja on uskallettu pihoihin suunnitella.

Asuntomessukohteiden nurmikkoalueet ovat laajoja, toiminnallisia ja käyttöön suunniteltuja alueita, joissa voi leikkiä ja pelata huoletta. "Nurmikkoalueita on rajattu istutusalueista kaarevilla muodoilla. Nurmikon rajaaminen helpottaa sen hoitoa ja leikkaamista. Helppohoitoisuutta voi edistää myös erilaisilla kateaineilla, joita messukohteiden pihoissa on käytetty monipuolisesti", Rinkinen toteaa.