TTS - Työtehoseura arvioi Mikkelin asuntomessukohteet - taloissa tilaa ja toimivuutta arjen näkökulmasta
TTS:n arviointiraati arvioi Mikkelin asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja. Kodin eri tiloja tarkasteltiin erityisesti toimivuuden näkökulmasta. TTS:n Minna Kuusela, Heli Mäntylä (kuvassa keskellä) ja kohteen 1 tuleva asukas totesivat, että keittiö on silloin toimiva, kun se vastaa perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Kuva: Tarja Marjomaa.
Työtehoseura on valinnut kolme asumismukavuudeltaan ja ekotoimivuudeltaan parasta messukohdetta. Arviointityökaluna käytettiin TTS:n kehittämää, asuttavuutta mittaavaa kriteeristöä, jonka avulla tarkasteltiin eri tilojen toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja sekä helppohoitoisuutta. Arviointitulosten toivotaan auttavan messukävijöitä tarkastelemaan kohteita myös arjen toimivuuden ja ekotehokkuuden näkökulmasta.
Arvioinnin painopiste ekotoimivuudessa
Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan parhaiksi messutaloiksi TTS:n raati valitsi kohteet 5 (Wave), 18 (Casa Wellikulho) ja 26 (Kotikontti).
Waven (kohde 5) huoneistoala on 174 m2 ja neliöt jakautuvat hyvässä suhteessa asunnon eri tiloihin. Eteisen yhteydessä on arkieteinen ja tilasta on yhteys vaatehuolto- ja peseytymistiloihin. Keittiötoiminnot, ruokailu ja oleskelu on toteutettu yhtenäiseen tilaan. Viihtyisä saunaosasto muodostaa kylpyläkokonaisuuden, jossa on paljon toimivia yksityiskohtia. Casa Wellikulhon (kohde 18) käytännölliset asuintilat on suunniteltu urheilevalle lapsiperheelle. Huoneistoala on 183 m2 ja toiminnot keskittyvät valoisan keittiö-ruokailutila-olohuoneen ympärille. Kohteessa on toimiva arkieteinen, harrastusvälineiden säilytyshuone ja hyvät säilytystilat. Kotikontti (kohde 26) on kahden aikuisen tarpeisiin rakennettu puutalo, jonka huoneistoala on 108 m2. Pohjaratkaisu on toimiva ja erillinen saunarakennus luo vanhan ajan saunamiljöön nykymukavuuksin.
Arvioinnissa tasapainoiltiin toimivuuden ja asuntojen koon optimoinnin välillä. "Asukkaan toiveet ja tarpeet ovat etusijalla. Suunnittelussa pitää miettiä entistä enemmän, miten toimivuus toteutetaan kohtuullisilla neliömäärillä. Tilojen muuntojoustavuus säästää neliöitä", summaa tutkimusjohtaja Heli Mäntylä TTS:sta.
Saarekkeellinen avokeittiö edelleen suosikki
Kohteiden keittiöt ovat valoisia avokeittiöitä, joissa keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat ovat samaa tilaa. Lähes 90 prosentissa on saareke, jota voi käyttää muun muassa työskentely- ja tarjoilutasona, ruokailussa ja istumatyössä, jos siinä on jalkatilaa. Saarekkeissa on usein kodinkoneita kuten uuni, viinikaappi ja keittotaso. Yli 60 prosentissa saarekkeista on keittotaso, mutta vain neljäsosassa on myös vesipiste. Käytännöllisyyden ja turvallisuuden vuoksi keittotason läheisyyteen suositellaan vesipistettä.
Kodinkoneiden ergonominen sijoituskorkeus keventää niiden käyttöä ja parantaa käyttöturvallisuutta. Yli puolessa kohteista mikroaaltouuni on niin korkealla, että kuumien astioiden kanssa voi syntyä vaaratilanteita. Noin 40 prosenttia kalusteuuneista on hyvällä käyttökorkeudella, mutta vain kolmessa keittiössä astianpesukone on nostettu ylös. "Astianpesukone on monen kodin käytetyin kone, joten se kannattaa sijoittaa 30–40 cm:n korkeudelle lattiasta. Mikäli sekä uunia että astianpesukonetta ei voida sijoittaa hyvälle käyttökorkeudelle, kannattaa niistä useammin käytetty sijoittaa ylös", toteaa tutkija Tarja Marjomaa TTS:sta.
Seinäkaapit ovat monissa keittiössä melko korkealla ja vetimettömyys korostaa ovien avaamisen hankaluutta. Muutamissa kohteissa seinäkaappien ovet aukeavat ylös ja voivat olla lyhyelle ihmiselle hankalia käyttää. Pitkä ihminen voi lyödä päänsä auki olevan oven alareunaan. Teknisesti laadukas saranointi on ylös avautuvien ovien toimivuuden kannalta tärkeää.
Muutamassa keittiössä astianpesukone on sijoitettu kylmälaitteen viereen, joka ei ole suositeltavaa. Astianpesukoneen käyttö lämmittää komerokaappia ja voi lisätä vieressä olevan kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 20 prosenttia. "Sen sijaan laadukkaassa kalusteuunissa on usein niin paksut eristeet, ettei komerokaappi lämpene uunia käytettäessä. Huokean uunin kohdalla tilanne voi olla toinen", huomauttaa Marjomaa. Lattialiesi lämpenee käytössä sivuiltaan, joten sen viereen ei kylmälaitetta suositella.
Messujen keittiökalusteissa suositaan mustaa ja harmaata väriä, joka antaa vaaleaan tilaan kontrastia. Noin 60 prosenttia keittiökalusteista on vetimettömiä, joka tekee avokeittiöstä selkeän ja tyylikkään. Vetimetön kalusteovi avataan sormiuran, vedinlistan tai pomppusalvan avulla. Monissa ovimalleissa sormiura on niin matala, että erityisesti integroidun astianpesukoneen ja kylmälaitteiden avaaminen voi olla vaikeaa. Joissakin kohteissa integroitujen kodinkoneiden ovissa on vetimet, vaikka muut keittiökalusteet ovat vetimettömiä. Noin 75 prosenttia keittiöiden astianpesukoneista ja 40 prosenttia kylmälaitteista ovat kalustepeitteisiä.
Aamiaiskaapit lisääntyneet
Noin 30 prosentissa keittiöistä on 1-1,2 metriä leveä aamiaiskaappi. Pistorasialliseen kaappiin voi sijoittaa pienkoneita, kuten esimerkiksi mikroaaltouunin, kahvinkeittimen ja leivänpaahtimen. Ovet avautuvat sivuille ja joissakin kalusteissa ne voi työntää komeron sisään, pois työskentelyn tieltä. Muutamissa kohteissa aamiaiskaapin ovi avautuu taittuen ylös. Aamiaiskaappi on kätevä, mutta sen sijaintiin keittiössä kannattaa kiinnittää huomiota. Vesipisteen, jätelajittelun ja kylmälaiteen läheisyys tukevat aamiaiskaapin toimintoja.
Toimiva saunaosasto on arjen luksusta
Kohteiden saunaosastoissa korostuvat toimivuus ja perheen arkitoimintoja palvelevat ratkaisut. Pesutilat ovat tyylikkäitä, jotkut jopa ylellisiä, vaikka ne ovat kooltaan ja tyyliltään takavuosia maltillisempia. Monen talon pihassa on saunarakennus tai pihasauna. "Saunaosastot ovat yleisesti ottaen valoisia, toimivia ja tilavia. Pesutiloissa on usein kaksi suihkua, perhekokoon nähden sopivankokoinen löylyhuone ja yhteys terassille", kertoo arkkitehti Minna Kuusela TTS:sta.
Useimmissa saunatiloissa on erillinen pukeutumistila, joka lisää tilojen yksityisyyttä ja rauhaa, mutta on myös tilakysymys. "Monissa messukohteissa on erillinen wc, mutta parissa kohteissa wc-istuin on erotettu seinäkkeellä pesutilasta. WC:n käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa, jos siitä on suora näkyvyys pesutiloihin tai löylyhuoneeseen", Kuusela toteaa.