Kuinka alas kodin sisälämpötilan voi laskea? Tutkimuksista löytyy yllättävä vastaus

Motiva suosittelee kodin oleskelutiloihin 20–21 asteen lämpötilaa ja makuuhuoneisiin 18–20 astetta. Suositus jättää siis jo tavallisessa asumisessa muutaman asteen liikkumavaran sen mukaan, missä tilassa oleskellaan ja millainen lämpötila tuntuu itselle sopivalta.

Jos tavoitteena on viedä säästäminen pitkälle, 18 astetta antaa terveelle aikuiselle käytännöllisen alarajan. THL suosittelee pitämään asutun kodin vähintään 18-asteisena. Lapsille ja iäkkäille suositus on vähintään 20 astetta. Myös asumisterveysasetuksessa asuinhuoneen lämpötilan toimenpiderajan alaraja lämmityskaudella on 18 astetta.

Motivan nyrkkisäännön mukaan yhden asteen lasku vähentää lämmitysenergian kulutusta noin viisi prosenttia. Jos sisälämpötila laskee esimerkiksi 21 asteesta 18 asteeseen, vaikutus lämmitysenergian tarpeeseen voi siten olla jo tuntuva. Viiden prosentin sääntö koskee lämmitysenergiaa, joten samaa prosenttia ei voi siirtää suoraan koko sähkölaskuun.

18 astetta liittyy ennen kaikkea asumisterveyteen. Rakennuksen rakenteille ei ole vastaavaa yhtä lämpötilaa, jonka alapuolella vaurioituminen automaattisesti alkaisi. Tämä ero muuttuu tärkeäksi, kun talo jää kokonaan tyhjilleen.

Jos kodissa on tulisija, myös takan tehokkaalla käytöllä voi vähentää muun lämmityksen tarvetta.

Kokeile laskurilla, miten sisälämpötilan pudottaminen vaikuttaisi oman kotisi lämmityskuluihin. Valitse lämmitysmuoto ja syötä nykyinen sekä tavoiteltu sisälämpötila, lämmityksen kulutus ja energian hinta. Tulos on suuntaa antava arvio.

Noin 15 asteen poissaololämpötila ei ole tyhjästä syntynyt nyrkkisääntö. Sisälämpötilan laskua on tutkittu suomalaisissa pientaloissa, ja 15 astetta on ollut yksi rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa käytetyistä lämpötiloista.

Aalto-yliopistossa vuonna 2023 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin puurunkoisten pientalojen yläpohjien kosteusteknistä toimintaa sisälämpötilan laskiessa. Viiden vuoden laskennallisissa tarkasteluissa 15 asteen sisälämpötila kasvatti tutkittujen rakenteiden sisäpinnan homeindeksiä, mutta kasvu pysyi käytetyllä tarkastelutavalla sallitulla tasolla eikä kumuloitunut vuosien kuluessa.

Tulos antaa 15 asteelle tutkimukseen perustuvan taustan. Tutkimuksessa tarkasteltiin tiettyjä puurunkoisten pientalojen yläpohjarakenteita ja niiden kosteusolosuhteita.

Lomalle lähtevän kodin tilanne poikkeaa samalla normaalista asumisesta. Kun talossa ei oleskella, myös ihmisten, peseytymisen, ruoanlaiton ja pyykin kuivauksen tuottama kosteus vähenee voimakkaasti. Suomalaisissa asutuissa omakotitaloissa tehdyissä pitkäaikaisissa mittauksissa sisäilman kosteuspitoisuus on talvella selvästi ulkoilmaa suurempi. Kosteuskuormalla on siksi suuri vaikutus siihen, mitä lämpötilan lasku rakenteissa merkitsee.

Tämän perusteella esimerkiksi 21 asteessa normaalisti pidettävän talon pudottaminen pidemmän loman ajaksi noin 15 asteeseen voi olla rakennusfysikaalisesti mahdollinen ratkaisu. Talon rakenteet, ilmatiiveys, ilmanvaihto ja aiemmat kosteusongelmat vaikuttavat siihen, kuinka pitkälle lämpötilaa juuri kyseisessä rakennuksessa kannattaa laskea.

Ilmanvaihto jätetään myös poissaolon ajaksi toimintaan järjestelmälle sopivalla teholla. Viileässä rakennuksessa sisäilman kosteuden poistuminen korostuu entisestään.

Jos 15 astetta voi olla mahdollinen, seuraava kysymys onkin: voisiko lämpötilan laskea vielä 12 asteeseen?

Saman Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset muuttuvat tässä olennaisesti. Kun tutkittujen puurunkoisten pientalojen sisälämpötilaksi asetettiin laskennassa 12 astetta, yläpohjan sisäpinnan homeindeksi nousi viiden vuoden tarkastelussa silmin havaittavaa homekasvua vastaavalle tasolle.

Tuloksesta ei seuraa, että jokainen 12-asteinen omakotitalo homehtuu. Tutkimus koski tiettyjä yläpohjarakenteita ja tiettyjä laskentaolosuhteita. Se kuitenkin osoittaa hyvin, miksi 12 astetta ei sovi yleiseksi ohjeeksi tavalliselle omakotitalolle.

15 ja 12 asteen ero saattaa kuulostaa pieneltä. Rakennusfysiikassa muutama aste voi silti muuttaa rakenteen lämpö- ja kosteusolosuhteita riittävästi siihen, että homehtumisriski kasvaa.

Siksi 15 astetta voidaan nostaa esiin tutkimuksissa tarkasteltuna mahdollisena poissaololämpötilana, kun rakennuksen olosuhteet sopivat siihen. 12 astetta menee jo alueelle, jossa omakotitalolle annettava yleisohje olisi liian pitkälle menevä.

Sisälämpömittarin lukema kertoo vain osan rakennuksen tilanteesta. Rakenteiden kannalta lämpötila ja kosteus toimivat yhdessä.

Kun ilman lämpötila laskee, sama vesihöyrymäärä nostaa suhteellista kosteutta. Samalla ulkoseinien, yläpohjan ja muiden rakennusosien lämpötilat laskevat. Jos kosteaa sisäilmaa kulkeutuu rakenteeseen esimerkiksi ilmavuotokohtien kautta, kosteusolosuhteet voivat muuttua rakenteen kylmissä osissa epäedullisiksi. Ympäristöministeriön kosteusteknistä toimivuutta koskevassa ohjeessa korostetaan juuri rakenteiden ilma- ja höyrytiiviyttä sekä rakennuksen painesuhteiden vaikutusta kosteuden kulkeutumiseen.

Rakennuksen ikä vaikuttaa asiaan muun muassa siksi, että eri aikakausina on käytetty erilaisia eristepaksuuksia, höyrynsulkuja, ilmanvaihtoratkaisuja ja rakennekerroksia. Pelkkä rakennusvuosi ei silti kerro turvallista lämpötilaa. Samanikäisissäkin taloissa rakenteiden kunto, tehdyt korjaukset, ilmatiiveys ja ilmanvaihto voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

Mökillä vaihteluväli on omakotitaloa suurempi. Täysin varusteltu ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu vapaa-ajan asunto ja yksinkertainen kesämökki ovat talvella hyvin erilaisia rakennuksia.

Talviasuttavassa mökissä 12–15 astetta voi riittää

Motiva suosittelee talviasuttavan, varustellun mökin ylläpitolämmöksi noin 12–15 astetta. Ohjeessa esimerkkinä on ilmalämpöpumpulla lämmitettävä mökki, jonka rakenteet, tekniset laitteet ja pintamateriaalit pidetään talven yli riittävän lämpiminä.

Tämä 12–15 asteen ohje koskee tarkoitukseen soveltuvaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotitalon lämpötilaksi samaa lukua ei voi kopioida suoraan, kuten pientalojen yläpohjia koskeva 12 asteen tutkimustulos osoittaa.

Mökillä lämpötilan alarajaa voivat määrätä rakenteita aikaisemmin myös vesijohdot, vesikalusteet, lämminvesivaraaja ja muut laitteet. Jos rakennus pidetään talven ajan vesitettynä, jäätymisriski täytyy estää kaikissa järjestelmän osissa.

Pitkiä aikoja tyhjillään olevan mökin ilmanvaihdon toiminta kannattaa myös tarkistaa. Näistä merkeistä huomaat, toimiiko mökin ilmanvaihto oikein

Yksinkertainen kesämökki voi pärjätä huomattavasti kylmempänä

Kaikki mökit eivät rakennusfysiikan perusteella tarvitse jatkuvaa 10–15 asteen peruslämpöä.

Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyssä vertaisarvioidussa tutkimuksessa mallinnettiin suomalaisissa kesämökeissä yleisesti käytettyjä ylä- ja alapohjarakenteita. Tulosten mukaan lämmitystä ei tarvittu kaikissa tutkituissa rakenteissa lainkaan. Joissakin rakenneyhdistelmissä kosteusteknisen toiminnan varmistamiseen riitti, että sisälämpötila pysyi noin 3–5 astetta ulkolämpötilaa korkeampana. Ratkaisevia tekijöitä olivat muun muassa materiaalit, ilmanvaihto ja höyrynsulku.

Tyhjillään olevan mökin kosteusolosuhteet poikkeavat asutusta rakennuksesta, koska asumisen tuottama kosteuskuorma puuttuu. Rakenteiden vuoksi jokaista kesämökkiä ei siis tarvitse lämmittää esimerkiksi kymmeneen asteeseen koko talveksi. Kylmilleen tai hyvin matalalle kuivanapitolämmölle jätettävän mökin pitää kuitenkin soveltua tällaiseen käyttöön, ja vesijärjestelmät valmistellaan pakkasiin erikseen.

Kylmilleen jätettävän mökin muut talvitoimet kannattaa käydä läpi ennen pakkasia. Jätä mökki talviteloille turvallisin mielin

Rakennusfysiikan tutkimusaineistosta ei löydy yleistä sääntöä, jonka mukaan huonelämpötilaa saisi laskea lomalle lähdettäessä vain esimerkiksi yhden tai kaksi astetta vuorokaudessa. Rakenteiden kannalta ratkaisevampia ovat lämpötila, johon lopulta päädytään, rakennuksen kosteuskuorma ja se, miten rakennus toimii tässä lämpötilassa.

Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa sen sijaan siihen, kuinka nopeasti lämpötilan laskemisesta saadaan säästöä ja kuinka nopeasti talo saadaan palatessa lämpimäksi. Massiiviset rakenteet sekä esimerkiksi lattialämmitys muuttavat lämpötilaa hitaasti. Lyhyelle poissaololle suuren pudotuksen hyöty jää siksi pienemmäksi kuin useiden päivien tai viikkojen poissaolossa. Motiva suosittelee alentamaan sisälämpötilaa talon ollessa tyhjillään esimerkiksi lomien aikana.

Talon voi siis lomalle lähdettäessä jäähdyttää normaalista asumislämpötilasta suoraan valittuun poissaololämpötilaan lämmitysjärjestelmän säätöjen sallimalla tavalla. Sopiva lopullinen lämpötila ratkaistaan rakennuksen ominaisuuksien perusteella.

Voiko lattialämmityksen kytkeä pois loman ajaksi?

Lattialämmityksen kohdalla vastaus riippuu siitä, mitä järjestelmä lämmittää ja onko kyse tilan varsinaisesta lämmityksestä vai esimerkiksi kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityksestä.

Kylpyhuoneen sähköinen mukavuuslattialämmitys voidaan pitkän poissaolon ajaksi kytkeä pois, jos tila saa lämpönsä muualta ja märkätila kuivuu riittävästi. Jos lattialämmitys on tilan ainoa lämmönlähde, sitä ei pidä sammuttaa kokonaan. Märkätilässä lattialämmitys nopeuttaa myös lattian kuivumista, joten ilmanvaihdon ja tilan kuivumisen pitää toimia myös silloin, kun lämmitystä vähennetään.

Jos sähköinen lattialämmitys on varaava ja kaapelit sijaitsevat syvällä lattiarakenteessa, lämpötila muuttuu hitaasti. Silloin jatkuva edestakainen säätäminen ei tuo samaa hyötyä kuin nopeasti reagoivassa lämmityksessä. Pitkän poissaolon ajaksi asetusta voi alentaa, mutta muutoksen vaikutus näkyy viiveellä.

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä lämpötilaa kannattaa laskea järjestelmän omilla säädöillä, esimerkiksi huonetermostaateista, lämmityskäyrästä tai loma-asetuksella. Koko järjestelmän sammuttamisesta ei kannata tehdä yleisohjetta, sillä toteutus riippuu lämmönlähteestä ja järjestelmän ohjauksesta.

Yhtä lämpötilaa kaikille omakotitaloille ei ole. Mitä alemmas lämpötilaa suunnittelet laskevasi, sitä tärkeämpää on arvioida rakennuksen kosteusolosuhteita ja talotekniikan vaatimuksia.

Tarkista erityisesti:

• Asutaanko talossa normaalisti vai jääkö se tyhjilleen? Asuminen tuottaa kosteutta, joten tyhjillään olevan talon lämpötilaa voidaan yleensä laskea enemmän.
• Millaiset rakenteet talossa on ja missä kunnossa ne ovat? Ulkoseinien, yläpohjan ja alapohjan rakenne, ilmatiiveys ja tehdyt korjaukset vaikuttavat kosteustekniseen toimintaan.
• Onko talossa ollut kosteusongelmia, ilmavuotoja tai poikkeuksellisen kylmiä pintoja? Ne puoltavat varovaisempaa lämpötilan laskua.
• Toimiiko ilmanvaihto myös alemmassa lämpötilassa? Kosteuden pitää päästä poistumaan myös silloin, kun talo on tyhjillään.
• Minkä lämpötilan talotekniikka vaatii? Vesijohdot, vesimittari, lämmitysjärjestelmä ja muut laitteet voivat asettaa käytännön alarajan ennen rakenteita.

Lähteet: Motiva: Hyvä sisäilmasto ja energiansäästöohjeet; THL: Ota energiansäästö osaksi arkea; sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015; Eero Saleva, Aalto-yliopisto 2023: Sisälämpötilan laskun vaikutus homeriskiin puurunkoisten pientalojen yläpohjarakenteissa; Piironen, Vinha & Kiviste 2017: Modelling hygrothermal performance of roof and floor structures with an energy-efficient constant output heating; Motiva: mökin talvilämmitys.