Sähkökatko omakotitalossa – nämä kodin järjestelmät voivat pysähtyä

Omakotitalon lämmitysjärjestelmä tarvitsee usein sähköä silloinkin, kun varsinainen lämpö tuotetaan öljyllä, puulla tai kaukolämmöllä. Sähköä käyttävät esimerkiksi kiertovesipumput, polttimet, puhaltimet ja ohjausautomatiikka. Kun sähkönsyöttö katkeaa, lämmöntuotanto tai lämmön jakautuminen huoneisiin voi keskeytyä.

Maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu pysähtyvät tavallisesti sähkökatkon ajaksi. Öljylämmityksessä poltin tarvitsee sähköä, ja pellettikattilassa sitä käytetään yleensä polttoaineen syöttöön sekä palamisen ohjaukseen. Kaukolämmitteisessä omakotitalossa puolestaan kiinteistön omat pumput ja säätölaitteet voivat pysähtyä, vaikka kaukolämpöverkossa olisi edelleen lämpöä saatavilla.

Puulämmityksessä ratkaisee järjestelmän rakenne. Varaava takka tai leivinuuni toimii yleensä ilman sähköä, kun tulisija ja hormi ovat kunnossa. Vesikiertoinen puukattila sen sijaan voi tarvita sähköä lämmön siirtämiseen varaajaan ja patteriverkostoon. Jos kiertovesipumppu pysähtyy kesken lämmityksen, kattilan lämpötila voi nousta vaarallisen korkeaksi. Puukattilaa on käytettävä sähkökatkotilanteessa vain valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Taulukko kuvaa tavanomaisia järjestelmiä. Todellinen toiminta riippuu laitteiston rakenteesta ja mahdollisesta varavoimasta.

Lämmitysjärjestelmän käyttöohjeesta kannattaa selvittää, miten laite reagoi sähkökatkoon ja käynnistyykö se automaattisesti sähköjen palauduttua. Erityisesti vanhemmissa järjestelmissä voi olla tarpeen kuitata häiriöilmoitus tai tarkistaa lämmityspiirin toiminta.

Lue myös: Sähkökatko yllätti? Näin varmistat kodin lämmön kriisitilanteessa

Oman kaivon varassa olevassa omakotitalossa veden saanti riippuu yleensä sähköisestä vesipumpusta. Kun pumppu pysähtyy, hanasta voi tulla vettä vielä jonkin aikaa painesäiliön varassa. Veden tulo loppuu, kun järjestelmän käytettävissä oleva paine laskee riittävästi. Kunnalliseen vesijohtoverkostoon liitetyssä talossa vettä voi tulla sähkökatkon aikana normaalisti, mutta sitä ei voida pitää varmana. Vesihuoltolaitoksen pumppaamot ja vedenjakelun järjestelmät voivat tarvita varavoimaa, ja pitkään jatkuva häiriö voi heikentää vedenpainetta tai keskeyttää jakelun.

Myös lämpimän käyttöveden saatavuus muuttuu. Sähköinen lämminvesivaraaja ei lämmitä uutta vettä, vaikka säiliössä olisi aluksi lämmintä vettä jäljellä. Kaukolämmitteisessä talossa lämpimän käyttöveden lämpötila voi poiketa normaalista, jos kiinteistön säätölaitteet eivät toimi. Vesi voi olla tavallista kuumempaa, joten hanasta kannattaa käyttää ensisijaisesti kylmää vettä ja välttää suihkussa käymistä sähkökatkon aikana. Kotona kannattaa säilyttää juomavettä ja puhtaita, kannellisia astioita mahdollisen vedenjakelun varalle. Kolmen vuorokauden kotivaraan kuuluu myös riittävästi vettä juomiseen ja välttämättömään ruoanvalmistukseen.

Viemäröinnin toiminta riippuu siitä, miten jätevedet kulkevat talosta eteenpäin. Jos omakotitalossa on oma jätevesipumppaamo, sen toiminta lakkaa sähkökatkossa ilman varavoimaa. Veden laskeminen viemäriin voi tällöin täyttää pumppaamon säiliön ja aiheuttaa jäteveden tulvimisen. Myös kunnallisessa viemäriverkostossa on pumppaamoja, joiden toiminta voi häiriintyä. Suomi.fi:n varautumisohjeiden mukaan sähkökatkon aikana on vältettävä veden laskemista viemäriin ja WC:n vetämistä, sillä jätevesien pumppaus ja käsittely voivat häiriintyä ja viemärit tulvia.

Suihkussa käymistä, astianpesua ja pyykinpesua on syytä välttää, kunnes viemäröinnin toimivuudesta on varmuus. Oman vesihuoltolaitoksen tiedotteita on seurattava, ja mahdollisia veden tai viemärin käyttökieltoja on noudatettava. Jos vettä tarvitaan esimerkiksi käsien pesuun, sen voi kerätä astiaan sen sijaan, että laskisi sen suoraan viemäriin.

Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetussa talossa puhaltimet pysähtyvät sähkökatkon aikana. Samalla lämmöntalteenotto ja mahdollinen sähköinen tuloilman lämmitys lakkaavat toimimasta. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa puolestaan poistopuhallin pysähtyy, jolloin ilmanvaihto heikkenee.

Painovoimainen ilmanvaihto voi jatkaa toimintaansa ilman sähköä, mutta sen tehokkuus riippuu esimerkiksi ulko- ja sisälämpötilan erosta sekä tuuliolosuhteista. Koneellisen ilmanvaihdon pysähtyminen ei myöskään tarkoita, että kaikki ilmanvaihto rakennuksessa loppuisi kokonaan, sillä ilmaa voi edelleen kulkea rakennuksen vuotoreittien ja venttiilien kautta.

Pitkittyneen sähkökatkon aikana sisäilman kosteutta kannattaa rajoittaa välttämällä suihkussa käymistä, pyykin kuivaamista ja muuta voimakasta kosteuden tuottamista. Jos talossa lämmitetään tulisijaa, on huolehdittava riittävästä palamisilmasta ja noudatettava tulisijan käyttöohjeita.

Jääkaapin ja pakastimen jäähdytys lakkaa sähkökatkon aikana. Kylmälaitteiden ovet kannattaa pitää suljettuina, sillä jokainen avaaminen nopeuttaa sisälämpötilan nousua. Katkon jälkeen elintarvikkeiden käyttökelpoisuus on arvioitava niiden lämpötilan ja säilytysohjeiden perusteella. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa käyttää ensimmäisinä. Pakastimen lämpötilaa on hyvä seurata lämpömittarilla, sillä ruoan säilyminen riippuu muun muassa pakastimen täyttöasteesta, eristyksestä ja sähkökatkon kestosta.

Kodissa voi olla muitakin laitteita, joiden toiminta riippuu jatkuvasta sähkönsyötöstä. Esimerkiksi valvontakamerat, sähköiset lukitusjärjestelmät, autotallin ovenavaajat ja älykodin ohjauslaitteet voivat lakata toimimasta. Autotallin oven mahdollinen mekaaninen hätäavaus kannattaa opetella etukäteen.

Modeemi ja langaton reititin tarvitsevat tavallisesti sähköä. Vaikka puhelin toimisi akulla, myös matkaviestinverkkojen kapasiteetti ja toiminta voivat heikentyä pitkittyneessä häiriötilanteessa. Varavirtalähde auttaa pitämään puhelimen toimintakunnossa, mutta se ei yksin takaa verkkoyhteyksien säilymistä.

Omakotitalon aurinkopaneelit eivät automaattisesti turvaa sähkönsaantia sähkökatkossa. Tavallinen sähköverkkoon liitetty aurinkosähköjärjestelmä kytkeytyy pois päältä, kun jakeluverkosta katoaa jännite. Näin estetään sähkön syöttäminen verkkoon tilanteessa, jossa korjaustöitä tekevät asentajat voivat olettaa verkon olevan jännitteetön.

Aurinkopaneeleista tai kotiakusta voidaan saada sähköä katkon aikana vain, jos järjestelmässä on siihen soveltuva varavoima- tai saarekekäyttöominaisuus. Järjestelmän on pystyttävä erottamaan kiinteistön sähköverkko turvallisesti jakeluverkosta ja syöttämään sähköä valituille kuormille.

Varavoiman suunnittelussa ratkaisevaa on, mitä laitteita halutaan pitää toiminnassa. Puhelimen lataaminen, valaistus ja tietoliikenneyhteydet tarvitsevat huomattavasti vähemmän sähkötehoa kuin esimerkiksi lämpöpumpun käyttö tai sähköinen käyttöveden lämmitys.

Lue myös: Aurinkopaneelit ja kotiakku sähkökatkon varalta – nämä asiat pitää selvittää ennen hankintaa

Aggregaatti voi pitää toiminnassa valittuja sähkölaitteita sähkökatkon aikana, kun laitteen teho, sähkön laatu ja käyttötapa soveltuvat niille. Ennen hankintaa kannattaa selvittää, mitä laitteita aggregaatilla aiotaan käyttää ja kuinka suuri niiden yhteenlaskettu tehontarve on. Erityisesti sähkömoottoreiden käynnistyminen voi vaatia hetkellisesti enemmän tehoa kuin niiden normaali käyttö.

Jos aggregaatilla halutaan syöttää sähköä talon kiinteään sähköverkkoon, tarvitaan asianmukainen varavoimakytkentä ja turvallinen erotus jakeluverkosta. Kiinteät sähköasennukset on teetettävä sähköalan ammattilaisella. Aggregaattia ei saa koskaan kytkeä talon sähköverkkoon tavallisen pistorasian kautta omatekoisella johdolla.

Polttomoottorikäyttöinen aggregaatti tuottaa pakokaasuja, joissa on hengenvaarallista häkää. Laitetta saa käyttää vain ulkona valmistajan ohjeiden mukaisesti ja riittävän kaukana rakennuksen ovista, ikkunoista ja ilmanvaihtoaukoista. Myös laitteen suojaaminen sateelta ja kosteudelta on toteutettava käyttöohjeiden mukaisesti.

Kun lämmitys pysähtyy pakkasella, omakotitalon sisälämpötila alkaa vähitellen laskea. Jäähtymisnopeuteen vaikuttavat rakennuksen eristys, ilmanpitävyys, ulkolämpötila ja rakenteisiin varastoitunut lämpö. Yhtä kaikille taloille sopivaa aikarajaa putkien jäätymiselle ei voida antaa. Ensimmäisinä ongelmia voi syntyä kylmissä varastoissa, ryömintätiloissa ja muissa paikoissa, joissa vesiputket ovat alttiina pakkaselle. Myös sähköllä toimiva putkien sulanapitokaapeli lakkaa lämmittämästä sähkökatkon aikana.

Jos katko pitkittyy eikä rakennusta pystytä pitämään lämpimänä, vesijärjestelmän suojaamista on arvioitava ajoissa. Tarvittaessa kannattaa kysyä LVI-ammattilaiselta, miten kyseisen talon vesijohdot voidaan turvallisesti tyhjentää tai suojata jäätymiseltä. Jäätynyttä putkea ei saa sulattaa avotulella.

Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, koskeeko sähkökatko vain omaa taloa vai myös ympäröiviä kiinteistöjä. Jos sähkökatko rajoittuu omaan taloon, sulakkeet ja vikavirtasuojat voi tarkistaa turvallisesti niiden käyttöohjeiden mukaisesti. Alueellisesta sähkökatkosta saa tietoa oman sähköverkkoyhtiön häiriöpalvelusta.

Liesi, uuni, kahvinkeitin ja muut vaaratilanteen mahdollisesti aiheuttavat laitteet on syytä kytkeä pois päältä, jotta ne eivät käynnisty yllättäen sähköjen palautuessa. Jääkaapin ja pakastimen ovet pidetään suljettuina, puhelimen akkua säästetään ja veden käyttöä rajoitetaan. Lämmön säilyttämiseksi tarpeetonta ovien ja ikkunoiden avaamista kannattaa välttää.

Sähköjen palauduttua on tarkistettava lämmitysjärjestelmän, vesipumpun, ilmanvaihdon ja muiden keskeisten laitteiden toiminta. Jos järjestelmä näyttää häiriöilmoitusta tai ei käynnisty normaalisti, on toimittava valmistajan ohjeiden mukaan. Viallista laitetta ei pidä yrittää korjata itse.

Omakotitalon sähkökatkoon varautuminen alkaa siitä, että omistaja tuntee talonsa tekniikan. Lämmitysjärjestelmän lisäksi kannattaa selvittää, tarvitsevatko oma kaivo, jätevesipumppaamo, ilmanvaihto ja muut keskeiset laitteet jatkuvaa sähkönsyöttöä.

Kotitalouksille suositellaan vähintään 72 tunnin omatoimista varautumista. Ruoka, juomavesi, välttämättömät lääkkeet, paristokäyttöinen radio, taskulamppu ja ladattu varavirtalähde kuuluvat kotivaran perusasioihin. Omakotitalossa niiden rinnalle tarvitaan suunnitelma siitä, miten rakennus pidetään lämpimänä ja vesijärjestelmät suojataan, jos sähkökatko jatkuu pakkasella pitkään.

LUKUVINKKI:

Omakotitalossa voi piillä vaarallinen sähkövika vuosikymmeniä – nämä merkit kannattaa tunnistaa

Lähteet

Suomi.fi: Sähkökatko – näin varaudut etukäteen ja toimit ilman sähköä

72 tuntia: Kotitalouksien varautumissuositus

Tukes: Kodin sähköturvallisuus

Tukes: Sähkö pihapiirissä ja ulkona

Tukes: Aggregaattien turvallisuustarkastukset

Suomen ympäristökeskus: Sähkökatkot ja vesihuolto